Korona voi lisätä rokotemyönteisyyttä


 
Samalla kun koko maailma tuntuu pidättävän henkeään seuratessaan koronarokotusten etenemistä, on myös rokotekriittisyys saanut kasvavissa määrin mediatilaa. Itse en tiedetoimittajana aina ole tiennyt, pitääkö olla huolissaan ennemmin rokotteiden kehitys- ja jakelutyön haasteista vai ihmisten asenteista ja uskomuksista niitä kohtaan.
Ehkä juuri siksi ilahduin suhteettomasti, kun posti toi lapselleni Rokotetutkimuskeskukselta kutsun osallistua tutkimukseensa. Vihdoin voisin ottaa kantaa rokottamisen puolesta tavalla, josta olisi konkreettista hyötyä! Julkisesta keskustelusta uumoilin, ettei omien lasten vieminen tutkimusrokotteiden koekaniineiksi taida olla nykyisten vanhemmuustrendien aallonharjalla.
Perillä rokotetutkimusklinikalla sain yllättyä.
Koska lapseni ei osunut tutkimusryhmän asettamille kasvukäyrille, häntä ei otettukaan mukaan tutkimukseen, ettei poikkeava koko voisi toimia virhelähteenä. Tämä ei minulle sirokokoisen lapsen äitinä ja neuvolan asiakkaana ollut varsinainen yllätys, vaan se, ettei koehenkilöistä olekaan viime aikoina ollut pulaa. Päinvastoin. Tutkijalääkärin arvion mukaan vanhemmat ovat olleet jopa aiempaa innokkaampia tuomaan lapsiaan mukaan käynnissä oleviin tutkimuksiin.
Rokotetutkimuskeskuksen koehenkilömäärät ovat toki pieniä, mutta mielestäni asiantuntijan näppituntuma välittää aiheesta tiedetoimittajille mielenkiintoisen viestin. Vaikka pikavauhtia myyntikuntoon kehitetyt koronarokotteet ovat herättäneet yleisössä epäluuloa, on niitä koskeva runsas ja seikkaperäinen uutisointi voinut myös nostaa rokotteiden ja rokotetutkimuksen arvostusta. Suuri yleisö tietää rokotteiden kehittelystä ja valmistuksesta nyt enemmän kuin koskaan.
Journalismi ja sosiaalisen median algoritmit rakastavat outouksia ja nostavat kuriositeetteja näkyviin tavalla, joka ei edes yritä jäljitellä asioiden todellisia mittasuhteita. Mediaa seuraamalla rokotekriittisyys näyttäytyy helposti kokoaan suurempana ilmiönä, mutta todellisuudessa suomalaisten suuri enemmistö osaa puntaroida rokottamisen riskit ja hyödyt järkevästi.
Koronakriisin yhdeksi hyväksi ansioksi voitaneen lukea sen, että se on osoittanut rokottamisen hyödyt myös sukupolville, joiden arkea kulkutaudit eivät ole aiemmin horjuttaneet. Korona-ajan perintönä tuskin onkaan kasvava rokotekriittisyys, vaan rokotemyönteisyys.
 

Uusimmat ajankohtaiset

Tiedeviestintäkongressi etsii tänä vuonna totuutta

Tiedeviestinnän, journalismin ja tutkimuksen eetos on sananvapaudessa ja luotettavassa tiedossa. Miten toimittajat, tutkijat ja tiedeviestijät tavoittavat työssään sen luotettavimman tiedon, jota totuudeksi kutsumme? 11. Kansallisen tiedeviestintäkongressin...

Vaalikokous 20.11. valitsee uusia hallituksen jäseniä

Suomen tiedetoimittajain liitto ry:n sääntömääräinen syyskokous eli vaalikokous pidetään Helsingissä Tieteiden talolla keskiviikkona 20.11.2024 klo 17 alkaen.  Kokoukseen päätteeksi tarjoillaan salaattibuffet.   Ilmoittauduthan ruokahävikin välttämiseksi kokoukseen...

Tiedetoimittajain syksyn apurahahaku alkanut

Tiedetoimittajain apurahahaku 16.10.–15.11.2024 Suomen tiedetoimittajain liiton Kopiosto-apurahahaku alkaa keskiviikkona 16. lokakuuta ja päättyy perjantaina 15. marraskuuta. Apurahoista päätetään hallituksen kokouksessa 13. joulukuuta, ja ne maksetaan saajille vuoden...

Tiedetoimittajien uratarinat

Ei tuloksia

Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.