Koronapäätöksenteko: onko aina perusteltua odottaa tutkimustuloksia?

Globaali koronapandemia nosti tieteen ja tutkimuksen poliittisen päätöksenteon ytimeen. Television livelähetyksissä ministerien rinnalla tilannetta määrittelivät lääketieteen edustajat, joiden näkemyksiin päättäjät myös vetosivat ratkaisuissaan. Taito kertoa yleistajuisesti ja rauhallisesti monimutkaisista asioista paineisessa tilanteessa nousi arvoonsa.
Kuten tavallista, mediaa ja kansalaisia kiinnosti se, mitä seuraavaksi tapahtuu: mihin pitäisi varautua? Tietoa kaivataan aina siitä, mitä ei vielä tiedetä. Asiantuntijoille ja tutkijoille tämä on ongelmallistakin, sillä tietoon perustuvan työn tekijöistä moni kaihtaa spekulointia. Perustelluille, parhaaseen tietoon pohjaaville skenaarioille on kuitenkin ollut myös henkistä tilausta.
Tiedon ja sen puutteen yhteiseloa kuvaa hyvin keskustelu koronavarianteista. Tiedämme, että liikkeellä on useita eri puolille maailmaa paikannettuja koronavariantteja, ja että esimerkiksi niin Britanniassa kuin Suomessa ns. Intian variantti leviää nyt joidenkin mediatietojen mukaan ”kulovalkean tavoin”. Jos Intian variantti todella leviää 40–50 prosenttia nopeammin, kuten havainnot antavat ymmärtää, käsillä on ongelma.
Moni on saanut vasta ensimmäisen rokotuksen, eikä nuoria, aktiivisia ikäluokkia ole rokotettu. Kaikki rokotuksiin oikeutetut eivät ole niihin menneet tai aikaa itselleen varanneet. Boltonissa, Englannissa vajaasta kahdestakymmenestä Intian variantin sairaalaan viemästä henkilöstä suurin osa oli rokottamattomia mutta olisi ollut rokotukseen oikeutettuja. Hoidossa on kuitenkin myös useita ensimmäisen rokotuksen saaneita. Rokotteet suojaavat, mutta eivät sataprosenttisesti.
Tammikuun alussa kirjoitin Kauppalehteen siitä, miten Suomessakin kannattaisi olla valppaana brittivariantin suhteen. Vaikka tutkimustuloksia ei vielä ollut, kokemusperäinen havainto oli, että uusi, aiempaa nopeammin leviävä muunnos onnistui etenemään Britanniassa rajoituksista huolimatta.
Kirjoittaessani juttuani julkaisua edeltävällä viikolla Suomi näytti olevan lähtötelineissä tuolta muunnokselta suojautumisen suhteen. Varmasti asiasta kulisseissa keskusteltiin, mutta julkisuuteen reaktiot näyttivät hitailta.
Niin asiantuntijat kuin päättäjät ovat pandemian hallinnassa seuranneet tarkasti alan tutkimusta ja pyrkineet suhteuttamaan ratkaisunsa sen tuloksiin. Mutta miten toimia tilanteissa, joissa tutkimustuloksia ei vielä ole?
Olisiko Suomessakin pitänyt ennakoivasti suhteuttaa koronatoimia muiden maiden kokemuksiin vai odotella vahvistusta sille, että Intian variantti todella leviää jopa 40–50 prosenttia tehokkaammin kuin sen edeltäjät?
Britanniassa on päädytty siihen, että maata avataan vähitellen, mutta massatestausta, tihennettyä ja laajennettua rokottamista ja tiukempia rajoituksia sovelletaan alueilla, joilla variantit leviävät.
Myös brittilehti The Guardian nosti tutkimuksen ja kokemuksen välisen jännitteen esiin tuoreessa jutussaan. Täälläkin päättäjillä on edessään kiperä pulma. Toimiin olisi syytä ryhtyä nopeasti, koska silloin ne olisivat tehokkaimmillaan. Mutta miten perustella ripeät, tiukat rajoitukset, jos pohjalla ei ole koeteltua tutkimustietoa?
Dilemma on aito, sillä koronaa rajoittavilla toimilla on aina aineellinen ja henkinen hintansa. Seurauksia voi olla myös tekemättömyydellä. Missä määrin kansalaisten elämää ja yritystoimintaa rajoittavia päätöksiä voi ja pitäisi perustaa kokemuksiin – ja onko meillä toisaalta varaa odottaa tutkimusten tuloksia?
 
P.S. Tämän tekstin laatimisen jälkeen Suomen hallituksen uutisoitiin (Yle 18.5.) harkitsevan maan rajojen avaamisen siirtämistä.
 
 

Uusimmat ajankohtaiset

41 hakijaa sai liiton kevään apurahan

  Liiton hallitus sai kevään kausi-apurahahaussa kaikkiaan 51 hakemusta yhteissummaltaan 122 339 euroa. Apuraha myönnettiin 41 hakijalle, ja apurahasumma oli yhteensä 76 987 euroa.  Eniten haettiin ja jaettiin apurahaa työskentelyyn. Myöntösumma oli 61 300 euroa....

Opintomatka tarjosi välähdyksiä Viron tiede-elämään

"Kuun päällä ja veden alla" tiivisti matkanjohtaja Ville Wittenberg Tiedetoimittajain liiton opintomatkan kulun tervetuliaispuheessaan verkostoitumis-illallisella Tartossa 19. toukokuuta.   Teksti: Ulla Järvi   Tuohon perjantaiseen retkipäivään oli mahtunut...

Sanan vallassa 3.5. työelämätaitoja

Sanan valta -koulutuspäivä yhdessä Journalistiliiton ja Terveystoimittajien kanssa ke 3.5. klo 10–16.30 Tieteiden talolla Helsingin Kruununhaassa. Luvassa on jälleen kiinnostavia puheenvuoroja kaikille osallistujille sekä intensiivisiä työpajoja. Tänä vuonna teemana...

Kevään apurahahaku on päättynyt

Kevään Kopiosto-apurahat olivat haettavissa 15.4.2023 saakka. Hakemuksia tuli yhteensä 62. Tämän haun yhteydessä saattoi hakea myös Suurapurahaa uutta tiedeviestintää luovaan tai kehittävään hankkeeseen. SEURAAVA HAKU ON 16.10.–15.11.2023 Suomen tiedetoimittajain...

Viron vireää tiedettä ja keväistä luontoa

  Tiedetoimittajain liiton opintomatkalle Etelä-Viroon 18.–20.5.2023   Osallistujien arvonta on suoritettu 16.3., ja 78 hakijalle ilmoitettu. Viro on monelle tuttuakin tutumpi, mutta samalla naapurimaa, josta meillä on vielä paljon opittavaa....

Mari Heikkilä johtamaan Euroopan tiedetoimittajaliittoa

Suomen tiedetoimittajain liiton varapuheenjohtaja Mari Heikkilä on valittu EUSJA:n puheenjohtajaksi. Hän sanoo, että nyt korona-ajan jälkeen yhteinen liitto on tarpeellisempi kuin pitkään aikaan. EUSJA (European Union of Science Journalist’s Associations) on Euroopan...

Liiton palkinnonsaajia juhlittiin Valon juhlassa Teatterimuseolla

Vuoden 2023 tiedetoimittajapalkinnon ja tiedeviestintäpalkintojen saajia juhlittiin Teatterimuseolla Juhlaa vietettiin Teatterimuseolla Kaapelitehtaalla Helsingissä torstaina 2. helmikuuta. Ohessa kuvakoostetta juhlista. Lisää kuvia tulossa!      ...

Liiton pressikortti voimassa koko tammikuun – ja 10. helmikuuta asti

Suomen tiedetoimittajain liiton jäsenkorttien vuositarrat on painettu ja ne lähtevät painosta postin kuljetettaviksi jäsenille. On hyvä muistaa, että jäsen- eli pressikortti on voimassa koko tammikuun. Tarvittaessa voimassaolo jatkuu vielä helmikuun 10. päivään asti....

Apurahoja liiton jäsenille Tutki!2023-konferenssiin

Tutki!-konferenssi järjestetään jälleen huhtikuussa, ja Tiedetoimittajain liitto myöntää sinne jäsenilleen apurahoja. Järjestyksessä seitsemäs Tutki!-konferenssi järjestetään 21.–22. huhtikuuta 2023 Helsingin Sanomatalossa. Toimittajille suunnattu koulutus- ja...

Suomalaisen elämäntavan murros Tieteiden yössä 12. tammikuuta

Lauluja metsistä ja lähiöistä duolta Kononen & Pajukallio, puheita Tommi Hoikkalalta, Pasi Heikkuriselta ja Laura Arikalta. Tietoiskuja ajankohtaisista aiheista kaupungin sydämessä Helsingin kaupungintalolla. Tiedetoimittajain liiton Tieteiden yön ohjelma on...