Koronapäätöksenteko: onko aina perusteltua odottaa tutkimustuloksia?

Globaali koronapandemia nosti tieteen ja tutkimuksen poliittisen päätöksenteon ytimeen. Television livelähetyksissä ministerien rinnalla tilannetta määrittelivät lääketieteen edustajat, joiden näkemyksiin päättäjät myös vetosivat ratkaisuissaan. Taito kertoa yleistajuisesti ja rauhallisesti monimutkaisista asioista paineisessa tilanteessa nousi arvoonsa.
Kuten tavallista, mediaa ja kansalaisia kiinnosti se, mitä seuraavaksi tapahtuu: mihin pitäisi varautua? Tietoa kaivataan aina siitä, mitä ei vielä tiedetä. Asiantuntijoille ja tutkijoille tämä on ongelmallistakin, sillä tietoon perustuvan työn tekijöistä moni kaihtaa spekulointia. Perustelluille, parhaaseen tietoon pohjaaville skenaarioille on kuitenkin ollut myös henkistä tilausta.
Tiedon ja sen puutteen yhteiseloa kuvaa hyvin keskustelu koronavarianteista. Tiedämme, että liikkeellä on useita eri puolille maailmaa paikannettuja koronavariantteja, ja että esimerkiksi niin Britanniassa kuin Suomessa ns. Intian variantti leviää nyt joidenkin mediatietojen mukaan ”kulovalkean tavoin”. Jos Intian variantti todella leviää 40–50 prosenttia nopeammin, kuten havainnot antavat ymmärtää, käsillä on ongelma.
Moni on saanut vasta ensimmäisen rokotuksen, eikä nuoria, aktiivisia ikäluokkia ole rokotettu. Kaikki rokotuksiin oikeutetut eivät ole niihin menneet tai aikaa itselleen varanneet. Boltonissa, Englannissa vajaasta kahdestakymmenestä Intian variantin sairaalaan viemästä henkilöstä suurin osa oli rokottamattomia mutta olisi ollut rokotukseen oikeutettuja. Hoidossa on kuitenkin myös useita ensimmäisen rokotuksen saaneita. Rokotteet suojaavat, mutta eivät sataprosenttisesti.
Tammikuun alussa kirjoitin Kauppalehteen siitä, miten Suomessakin kannattaisi olla valppaana brittivariantin suhteen. Vaikka tutkimustuloksia ei vielä ollut, kokemusperäinen havainto oli, että uusi, aiempaa nopeammin leviävä muunnos onnistui etenemään Britanniassa rajoituksista huolimatta.
Kirjoittaessani juttuani julkaisua edeltävällä viikolla Suomi näytti olevan lähtötelineissä tuolta muunnokselta suojautumisen suhteen. Varmasti asiasta kulisseissa keskusteltiin, mutta julkisuuteen reaktiot näyttivät hitailta.
Niin asiantuntijat kuin päättäjät ovat pandemian hallinnassa seuranneet tarkasti alan tutkimusta ja pyrkineet suhteuttamaan ratkaisunsa sen tuloksiin. Mutta miten toimia tilanteissa, joissa tutkimustuloksia ei vielä ole?
Olisiko Suomessakin pitänyt ennakoivasti suhteuttaa koronatoimia muiden maiden kokemuksiin vai odotella vahvistusta sille, että Intian variantti todella leviää jopa 40–50 prosenttia tehokkaammin kuin sen edeltäjät?
Britanniassa on päädytty siihen, että maata avataan vähitellen, mutta massatestausta, tihennettyä ja laajennettua rokottamista ja tiukempia rajoituksia sovelletaan alueilla, joilla variantit leviävät.
Myös brittilehti The Guardian nosti tutkimuksen ja kokemuksen välisen jännitteen esiin tuoreessa jutussaan. Täälläkin päättäjillä on edessään kiperä pulma. Toimiin olisi syytä ryhtyä nopeasti, koska silloin ne olisivat tehokkaimmillaan. Mutta miten perustella ripeät, tiukat rajoitukset, jos pohjalla ei ole koeteltua tutkimustietoa?
Dilemma on aito, sillä koronaa rajoittavilla toimilla on aina aineellinen ja henkinen hintansa. Seurauksia voi olla myös tekemättömyydellä. Missä määrin kansalaisten elämää ja yritystoimintaa rajoittavia päätöksiä voi ja pitäisi perustaa kokemuksiin – ja onko meillä toisaalta varaa odottaa tutkimusten tuloksia?
 
P.S. Tämän tekstin laatimisen jälkeen Suomen hallituksen uutisoitiin (Yle 18.5.) harkitsevan maan rajojen avaamisen siirtämistä.
 
 

Uusimmat ajankohtaiset

Kevään Kopiosto-apurahansaajat on nyt julkistettu

Luovaan työhön tarkoitetut apurahat ovat edelleen kiinnostavin hakukohde, ja siihen myönnettiin jälleen yli puolet kevään koko apurahapotista, 48 000 euroa. Toiseksi suosituin kohde ovat tiedeviestinnän toimissa tarvittavat laitteet, joita tuetaan 10 470 eurolla. Sitä...

Mikä muuttuu mediassa Journalistin ohjeiden uusiutuessa?

Seminaarissa 30.5. luvassa uudistuneita Journalistin ohjeita ja keskustelua journalismin ja viestinnän etiikasta – Mukana mm. Eero Hyvönen, Salla Nazarenko, Jouni Kemppainen, Tiina Raevaara, Elina Grundström... Tervetuloa päivittämään etiikkaosaamistasi...

Valon juhlassa tehtiin historiaa

Tiedetoimittajain vuosipäiväjuhlassa tehtiin historiaa. Meitä oli paikalla ainakin 160 liiton jäsentä; enemmän kuin koskaan aikaisemmin palkintojuhlissamme!   Ravintola Sykkeen sali todellakin sykki, ja puheensorina osoitti, että ihmiset olivat kaivanneet...

Haaveissa kongressi tai pidempi työprojekti?

Etkö ole pitkään aikaan hakenut Tiedetoimittajain liiton Kopiosto-apurahaa – olisiko nyt aika!   Suomen tiedetoimittajain liitto ry myöntää tiedeviestinnän alalla toimiville kohdeapurahoja syventävään työskentelyyn, koulutukseen, kokoukseen tai muuhun...

Liiton Valon juhlaa vietetään perjantaina 1.3.2024

Tervetuloa Helsinkiin Tiedetoimittajain liiton Valon juhlaan perjantaina 1.3.2024, klo 18-22! Paikka on entinen eli Mäkelänkatu 2:n katutason ravintola Syke. Juhlassa jaetaan Vuoden 2024 tiedetoimittajapalkinto sekä kaksi Vuoden 2024 tiedeviestintäpalkintoa. Palkinnot...

Tieteen kaanonit romukoppaan Tieteiden yössä 25. tammikuuta

Suomen tiedetoimittajain liitto tarjoaa jälleen omaa ohjelmaa Tieteiden yössä torstai-iltana 25. tammikuuta. Tervetuloa paikan päälle! Paikkana on tuttu Helsingin kaupungintalon Tapahtumatori, jossa ohjelmaa on kello viidestä aina iltakahdeksaan asti. Illan teemana on...

Apurahan sai 69 hakijaa – suurin potti työskentelyyn

Liiton hallitus sai syksyn apurahahaussa ennätysmäärän eli kaikkiaan 108 hakemusta. Apuraha-anomusten yhteissumma oli 247 386,49 euroa. Apuraha myönnettiin 69 hakijalle, ja apurahasumma oli yhteensä 92 531 euroa.  Löydät apurahan saajien nimet ja julkisiksi ilmoitetut...