Kuvapankit lavastavat tarinoita

Riitta Oittinen

Soittaako kelloa: miljöö josta ei saa otetta? Tekopirteä henkilö osoittamassa kynällä kattoa? Vanhempi mies jammailemassa jäykähkösti kuulokkeet korvilla? Tällöin olet todennäköisesti nähnyt kuvapankista poimitun kuvan.

Ei päivää ilman kuvapankkikuvaa. Niitä on mainoksissa, lehdissä, blogeissa, kirjankansissa ja yritys- ja järjestöviestinnässä.  Kuvapankkikuvia käytetään jos ei ole rahaa, aikaa, intoa tai osaamista. Toki siksikin että löytö saattaa olla valitsijansa mielestä nappi juttu tai ihana. Valintahetkellä ei välttämättä mieti kuinka moni muu on päätynyt saman kuvan käyttöön.

Kuvapankkikuvat antavat helposti epäaidon ja persoonattoman vaikutelman. Niiden sisältö saattaa paljastaa yleisiä, kaavamaisia ja vanhentuneita ajattelutapoja. Siksi ne voivat antaa käyttäjästään hölmön kuvan. Kuvapankkikuville onkin naureskeltu ja kiistämättä joukossa on absurdeja helmiä. 

Kuvapankkikuvista on muodostettu valtavasti meemejä, joissa alleviivataan alkuperäisten otosten kömpelyyttä. Adobe lanseerasi taannoin ironisessa hengessä t-paitoja joihin oli painettu korneimpia kuvapankkikuvia. Esimerkistä käyvät monikulttuurinen yrittäjäporukka tuijottamassa läppäriä ja salaattia hymyssä suin rouskuttava viehko nainen. Jälkimmäisestä kuvatyypistä yhdysvaltainen Sheila Callaghan inspiroitui kirjoittamaan näytelmän (2015) Women Laughing Alone With Salad. Komedia analysoi meemin avulla sukupuoliin kohdennettuja vaatimuksia.

New York Times totesi että vuonna 2007 Getty Image -kuvapankin suosituin kuva hakusanalla nainen oli alaston nainen pyyhkeeseen kääriytyneenä. Kymmenen vuotta myöhemmin suosituimmaksi kipusi kansallispuistossa loikkiva (nuori ja hoikka) nainen retkeilyvaatteissaan. Muutos on huomattava. Getty Imagen visuaalisten trendien johtaja Pam Grossman kommentoi tuolloin kuvan viestin olevan: kuka edes välittää siitä miltä näytät? Keskitytään siihen mitä teet. 

Kritiikistä huolimatta hoikka, kaunis ja vaaleaihoinen nainen on edelleen pankeissa kova sana. Vuodesta 2015 emojien ihonvärin valinta on ollut helpompaa kuin kuvapankkikuvien ihmisten.Tai joltain osin helpompaa, mutta tämä vaatisi erillisen keskustelun.

Kuvapankkeihin tutustuminen kannattaa, ehkäpä yllättääkin. Ne ovat ikkunoita ajan henkeen, kliseisiin ja stereotyyppeihin. Vaikka tarjonta on monipuolistumassa, niiden visuaalinen maailma antaa edelleen outoja elämyksiä ja kiteytymiä ajattelutavoista ja ideologioista. 

Tee se itse -pikakurssi kuvapankkikuvien maailmaan on ryhtyä tekemään hakuja jostain omasta kiinnostuksenkohteesta. Kokemusasiantuntijuuden avulla on helppo spotata tarjonnan käyttökelpoisuutta, raivostuttavuutta ja masentavuuttakin. Viimeisestä esimerkistä käy vammaisuutta koskeva aineisto. Monesti opaskoiraa esittää lähes mikä tahansa turre ilman opaskoiran valjaita.

Etsiminen erikielisillä hakusanoilla saattaa paljastaa kulttuurieroja. Siivoaja eli ranskaksi femme de menage pukeutuu vuonna 2022 edelleen hämmästyttävän usein mustavalkoiseen sisäkön asuun pitseineen kaikkineen. Siivoajat tuijottavat puhdistusvälineitään yhtä riemastuneesti kuin salaattia syövät naiset ateriaansa.

Kuvapankkikuvat ovat myös luoneet markkinoille eräänlaisen kakkoskerroksen. Mainostoimistot neuvovat millaisia kuvapankkikuvia ei kannata käyttää. Ihan fiksusti ne kehottavat karttamaan kaikkein kuluneinta sisältöä – ja kenties turvautumaan mainostoimiston palveluihin. Myös vastaanottajan kannattaa olla valppaana! Jos on ihan kritiikittä liikkeellä voi vaikka päätyä netissä sovituille treffeille pelkästään profiilikuvaksi tökätyn kuvapankkikuvan houkuttelemana. 

Tällä ilmaiskuvalla on kuvitettu elämänohjeita parikymppisille, kirjallisia sankareita, muistin parantamista, etäopiskelua, kestävyystrendejä, podcastin tekoa, meikkausvihjeitä, vegaanien väitettyä ärsyttävyyttä, mekaanisia aaltoja, lineaarialgebraa, englanninkielen verbejä, pimeää ainetta ja tiedon kirousta. Erillisellä kasvokuvalla on esitelty silmälasitrendejä. (Kuva: Pexels, Andrea Piacquadio, Strict female teacher with book pointing at scribbled blackboard).

 

Lue myös:

Sanat ja teot

Sanat ja teot

”Koulutuspolitiikka on aina ollut enemmän sanoja kuin tekoja”, puuskahti eräs kokenut rehtori. Tutkijana sanoisin asian niin, että koulutuspoliittisia päätöksiä ohjaavat abstraktit periaatteet, mutta käytännön koulutyö on konkreettista arjen hallintaa, josta ylevät...

Monen sortin denialisteja

Monen sortin denialisteja

Ilmastonmuutosta ei ole. Rokotteet ovat turhia. Vladimir Putin on hieno mies. Tiedän suomalaisia, jotka allekirjoittavat kaikki nämä shokeeraavat väitteet. Yksi taitaa istua eduskunnassakin. Denialismi on aikamme sairaus. On kanssaihmisiä, jotka saavat suurta...

Sotatieteiden maisteri

Sotatieteiden maisteri

Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainaan on nostanut näkyviin informaatiosodan eri muotoja ja myös natsi- ja kommunistihallintojen historiasta tutun totalitaristisen propagandakoneiston Venäjällä. Tiedettä ja tieteelliseksi tiedoksi naamioitua informaatiota käytetään...

Mistä sotauutisissa erottaa virheen ja valheen?

Mistä sotauutisissa erottaa virheen ja valheen?

Aloitin aamun niin kuin moni meistä nykyään: lukemalla tuoreimmat sotauutiset. Venäjän kielen taitoni ei riitä maan omien medioiden seuraamiseen, mutta lukiessani toisten toimittajien selostuksia Venäjän tv-uutisten sisällöistä en voi olla äimistelemättä Putinin...