Kuvapankit lavastavat tarinoita

Riitta Oittinen

Soittaako kelloa: miljöö josta ei saa otetta? Tekopirteä henkilö osoittamassa kynällä kattoa? Vanhempi mies jammailemassa jäykähkösti kuulokkeet korvilla? Tällöin olet todennäköisesti nähnyt kuvapankista poimitun kuvan.

Ei päivää ilman kuvapankkikuvaa. Niitä on mainoksissa, lehdissä, blogeissa, kirjankansissa ja yritys- ja järjestöviestinnässä.  Kuvapankkikuvia käytetään jos ei ole rahaa, aikaa, intoa tai osaamista. Toki siksikin että löytö saattaa olla valitsijansa mielestä nappi juttu tai ihana. Valintahetkellä ei välttämättä mieti kuinka moni muu on päätynyt saman kuvan käyttöön.

Kuvapankkikuvat antavat helposti epäaidon ja persoonattoman vaikutelman. Niiden sisältö saattaa paljastaa yleisiä, kaavamaisia ja vanhentuneita ajattelutapoja. Siksi ne voivat antaa käyttäjästään hölmön kuvan. Kuvapankkikuville onkin naureskeltu ja kiistämättä joukossa on absurdeja helmiä. 

Kuvapankkikuvista on muodostettu valtavasti meemejä, joissa alleviivataan alkuperäisten otosten kömpelyyttä. Adobe lanseerasi taannoin ironisessa hengessä t-paitoja joihin oli painettu korneimpia kuvapankkikuvia. Esimerkistä käyvät monikulttuurinen yrittäjäporukka tuijottamassa läppäriä ja salaattia hymyssä suin rouskuttava viehko nainen. Jälkimmäisestä kuvatyypistä yhdysvaltainen Sheila Callaghan inspiroitui kirjoittamaan näytelmän (2015) Women Laughing Alone With Salad. Komedia analysoi meemin avulla sukupuoliin kohdennettuja vaatimuksia.

New York Times totesi että vuonna 2007 Getty Image -kuvapankin suosituin kuva hakusanalla nainen oli alaston nainen pyyhkeeseen kääriytyneenä. Kymmenen vuotta myöhemmin suosituimmaksi kipusi kansallispuistossa loikkiva (nuori ja hoikka) nainen retkeilyvaatteissaan. Muutos on huomattava. Getty Imagen visuaalisten trendien johtaja Pam Grossman kommentoi tuolloin kuvan viestin olevan: kuka edes välittää siitä miltä näytät? Keskitytään siihen mitä teet. 

Kritiikistä huolimatta hoikka, kaunis ja vaaleaihoinen nainen on edelleen pankeissa kova sana. Vuodesta 2015 emojien ihonvärin valinta on ollut helpompaa kuin kuvapankkikuvien ihmisten.Tai joltain osin helpompaa, mutta tämä vaatisi erillisen keskustelun.

Kuvapankkeihin tutustuminen kannattaa, ehkäpä yllättääkin. Ne ovat ikkunoita ajan henkeen, kliseisiin ja stereotyyppeihin. Vaikka tarjonta on monipuolistumassa, niiden visuaalinen maailma antaa edelleen outoja elämyksiä ja kiteytymiä ajattelutavoista ja ideologioista. 

Tee se itse -pikakurssi kuvapankkikuvien maailmaan on ryhtyä tekemään hakuja jostain omasta kiinnostuksenkohteesta. Kokemusasiantuntijuuden avulla on helppo spotata tarjonnan käyttökelpoisuutta, raivostuttavuutta ja masentavuuttakin. Viimeisestä esimerkistä käy vammaisuutta koskeva aineisto. Monesti opaskoiraa esittää lähes mikä tahansa turre ilman opaskoiran valjaita.

Etsiminen erikielisillä hakusanoilla saattaa paljastaa kulttuurieroja. Siivoaja eli ranskaksi femme de menage pukeutuu vuonna 2022 edelleen hämmästyttävän usein mustavalkoiseen sisäkön asuun pitseineen kaikkineen. Siivoajat tuijottavat puhdistusvälineitään yhtä riemastuneesti kuin salaattia syövät naiset ateriaansa.

Kuvapankkikuvat ovat myös luoneet markkinoille eräänlaisen kakkoskerroksen. Mainostoimistot neuvovat millaisia kuvapankkikuvia ei kannata käyttää. Ihan fiksusti ne kehottavat karttamaan kaikkein kuluneinta sisältöä – ja kenties turvautumaan mainostoimiston palveluihin. Myös vastaanottajan kannattaa olla valppaana! Jos on ihan kritiikittä liikkeellä voi vaikka päätyä netissä sovituille treffeille pelkästään profiilikuvaksi tökätyn kuvapankkikuvan houkuttelemana. 

Tällä ilmaiskuvalla on kuvitettu elämänohjeita parikymppisille, kirjallisia sankareita, muistin parantamista, etäopiskelua, kestävyystrendejä, podcastin tekoa, meikkausvihjeitä, vegaanien väitettyä ärsyttävyyttä, mekaanisia aaltoja, lineaarialgebraa, englanninkielen verbejä, pimeää ainetta ja tiedon kirousta. Erillisellä kasvokuvalla on esitelty silmälasitrendejä. (Kuva: Pexels, Andrea Piacquadio, Strict female teacher with book pointing at scribbled blackboard).

 

Lue myös:

Oikeutta luonnolle – myös lakien tasolla

Oikeutta luonnolle – myös lakien tasolla

  Yksi tämän vuoden tärkeimmistä päivämääristä omassa kalenterissani oli 1.6.2023. Silloin voimaan astui uusi luonnonsuojelulaki. Laki on merkittävä, koska siihen on kirjattu monia uudistuksia, jotka näyttävät kapulakielisinä melko mitäänsanomattomilta, mutta kun...

Altavastaaja muuntui hyökkääjäksi

Altavastaaja muuntui hyökkääjäksi

  Uutismedia on koko kesän uutterasti paljastanut valtionvarainministeri Riikka Purran rasistisia kirjoituksia ja samalla kärttänyt ”selvää irtisanoutumista rasismista”. Tuloksetta. Purran painostaminen on vain johtanut perussuomalaisten rivien tiivistymiseen ja...

Varo tietoa – se on lahja, jota ei voi palauttaa

Varo tietoa – se on lahja, jota ei voi palauttaa

Tiedon vastaanottaminen on siinä mielessä peruuttamatonta, että kerran jonkin tiedon saatuasi et voi enää jatkaa elämääsi samana ihmisenä kuin siihen asti. Tiedät nyt jotain mitä äsken et, etkä voi enää pakittaa lähtöruutuun ja katsoa maailmaa samoin silmin kuin vielä...

Suomi kansainvälistyy – miten huomioimme tämän tiedeviestinnässä?

Suomi kansainvälistyy – miten huomioimme tämän tiedeviestinnässä?

Tiedeviestinnän arvo on laajasti tunnistettu. Hyvä niin! Tieteen ajatellaan kuuluvan kaikille, ja esimerkiksi erilaiset lasten ja nuorten tiedetapahtumat ovat jo tärkeä osa tutkimuksesta kertomista. Silti tarjonta ei tavoita vielä kaikkia, eikä toisaalta kaikilla...