Mallia tiedonjulkistamiseen

Juha Herkman

Huhujen, vihapuheen ja disinformaation aikakaudella tieteellisen tiedon välittäminen tuntuu ajoittain haasteelliselta. Hulluiksi tulleet ihmiset höyryävät milloin mistäkin, ja sosiaalinen media tekee jokaisesta kokemuksen asiantuntijan. Nämä häröpäät eivät kuitenkaan pidä itseään hulluina vaan totuudentorvina. Sen sijaan hulluksi itsensä luokitellut teatteri- ja kirjallisuusmies Juha Hurme (s. 1959) on kirjoittanut ensyklopedisen teoksen Niemi, joka perustuu paljolti koeteltuun tieteelliseen tietoon.
Niemi (2017, Teos) on Euroopan pohjoiseen kolkkaan sijoittuvan maa-alueen kulttuurihistoriaa alkuräjähdyksestä 1800-luvun alkupuolelle. Maa-alue tunnetaan nykyisin Suomi-nimisenä valtiona ja sen asukkaat suomalaisina. Hurmeen miljardeja vuosia kattava aikaikkuna asettaa Suomen niemen suloisasti kontekstiinsa. Kaikki täällä – ihmiset, tarinat, kulttuuri – on lainaa, tuhansien vuosien aikana muualta Pohjolan peräkorpeen valunutta. Uudet tuulet saavuttavat Niemen aina viimeisenä.
Kenties tämä maantieteen aiheuttama vitka selittää myös sen nurkkakuntaisuuden ja oman tontin varjelun, jota vasten Hurme on kirjansa kirjoittanut. Niemi osoittaa vastaansanomattoman terävästi mutta hauskasti, että yltiönationalistinen suomalaisuuden suojelu ei kestä argumenttina päivänvaloa. Samalla teos lataa lukijan eteen sellaisen annoksen tietoa, että heikompaa voisi pyörryttää, ellei Hurme olisi niin sutki sanankäyttäjä. Kirja imaisee paatuneemmankin tieteenvastustajan pyörteisiinsä.
Alun kosmologiset ja evoluutiobiologiset kehityskuvaukset vaihtuvat filosofian ja kirjallisuushistorian hengästyttävään vyöryyn, jota ryydittävät herkulliset anekdootit milloin mistäkin kulttuurihistorian aiheesta. Hurme ei tee vaihtoehtoista mikrohistoriaa tai vastahistoriaa suurmiestarinoille, mutta on erittäin tietoinen sukupuolikysymyksestä. Aristoteles, Machiavelli tai Olaus Magnus eivät muutu naisiksi, mutta kirja nostaa tarkoituksellisesti naisten tekemiä interventioita kulttuurihistoriaan ja alkaa kansallismytologisen Ainon sukutarinalla.
Tätä kirjoittaessa Niemi oli kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaana, eikä ollut selvää, kuinka palkinnosta päättävä ”Lillan” suhtautuu Hurmeen järkäleeseen. Riippumatta Finlandiasta, Hurme ansaitsisi tiedonjulkistamisen palkinnon. Tämä kirja jokaisen tieteen popularisoijan kannattaa lukea!

Lue myös:

Sanat ja teot

Sanat ja teot

”Koulutuspolitiikka on aina ollut enemmän sanoja kuin tekoja”, puuskahti eräs kokenut rehtori. Tutkijana sanoisin asian niin, että koulutuspoliittisia päätöksiä ohjaavat abstraktit periaatteet, mutta käytännön koulutyö on konkreettista arjen hallintaa, josta ylevät...

Monen sortin denialisteja

Monen sortin denialisteja

Ilmastonmuutosta ei ole. Rokotteet ovat turhia. Vladimir Putin on hieno mies. Tiedän suomalaisia, jotka allekirjoittavat kaikki nämä shokeeraavat väitteet. Yksi taitaa istua eduskunnassakin. Denialismi on aikamme sairaus. On kanssaihmisiä, jotka saavat suurta...

Sotatieteiden maisteri

Sotatieteiden maisteri

Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainaan on nostanut näkyviin informaatiosodan eri muotoja ja myös natsi- ja kommunistihallintojen historiasta tutun totalitaristisen propagandakoneiston Venäjällä. Tiedettä ja tieteelliseksi tiedoksi naamioitua informaatiota käytetään...