Mediapopulismia

Juha Herkman

Viimeistään Donald Trump ja Brexit nostivat populismin otsikoihin ja yleiseksi puheenaiheeksi. Kaikki tietävät, että populismia on kansan syvien rivien tunteisiin vetoaminen erilaisten viholliskuvien avulla. Populismi saa voimaa dramaattisuudesta, kärjistyksistä ja vastakkainasetteluista.
Kuulostaako tutulta? Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että populismi ei ole ainoastaan poliitikkojen yksinoikeus. He puhuvat mediapopulismista tarkoittaessaan kaupallisen median logiikkaa, jossa vastakkainasetteluilla, tunteisiin vetoamisella ja draamalla on suuri merkitys.
Trump on ollut amerikkalaiselle vallan vahtikoiralle paradoksaalinen onnenpotku. Samalla kun liberaali uutismedia on äkkiväärän populistin kanssa napit vastakkain, mediatalojen talous voi paremmin, kun yleisöt ovat kiinnostuneet Trumpin toilailuista. Tämä on harvinaista aikana, jolloin uutismedia kärvistelee katoavien yleisöjen ja supistuvien mainostulojen ikeessä.
Mitä mediapopulismi tarkoittaa tiedejournalismin kannalta? Yksinkertaistettuja uutisia ”tupakointigeenin” löytymisestä. Dramaattisia tarinoita maapallon ulkopuolisesta elämästä. Nobel-palkittua taloustieteilijää mediassa palvottuna sankarina, jolta janotaan ratkaisuja kaikkiin yhteiskunnan ongelmiin. Tieteestä ja tieteilijöistä rakennetaan tiedeuskovaisille helposti samanlaisia isähahmon fantasioita kuin karismaattisista populistijohtajista heidän kannattajilleen.
Myös yksi liberaalin journalismin peruskivistä, objektiivisuusvaatimus, voidaan liittää mediapopulismiin. Objektiivisuuden ihanteen eräs ulottuvuus on se, että kiistanalaisiin aiheisiin pitää saada eri näkökulmien edustus. Jos ei kiistaa ole, se tehdään. Vanha esimerkki tästä on ilmastonmuutoskirjoittelu, jossa viiden tuhannen saman mielisen tutkijan vastinpariksi pitää juttuun ottaa bisnesrahoitteisen ajatushautomon ilmastonmuutosskeptikko.
Kuinka mediapopulismi sitten vältetään? Silläkin uhalla, että Pihtiputaan mummo ei kiinnostu avaruusfysiikasta tai varkautelainen teini ei klikkaa syöpätutkimuksesta kertovaa uutisotsikkoa, tutkimuksista kannattaa raportoida ilman kärjistyksiä ja draaman rakentamista. Tutkimukseen voi jopa tutustua ajan kanssa: ei se mihinkään sieltä katoa. Uutisarvo ei voita totuutta.

Lue myös:

Valeuhrien katras ja rakenteellinen syrjintä

Valeuhrien katras ja rakenteellinen syrjintä

Aiemmin uhreja olivat ihmiset, joita tavalla tai toisella syrjittiin. Monet homoseksuaalit, vammaiset, etnisiin vähemmistöihin kuuluvat tai sukupuoleltaan luokittelemattomat kuuluvat yhä tähän joukkoon. He kohtaavat edelleen rakenteellista syrjintää, joka on...

Millaista olisi hyvä politiikan journalismi Trumpin toisella kaudella

Millaista olisi hyvä politiikan journalismi Trumpin toisella kaudella

Donald Trumpin toinen presidenttikausi on alkanut rytinällä, ja panokset kovenevat kauden edetessä. Pöydällä on kauppasodan kärjistymisen lisäksi muun muassa Ukrainan ja Palestiinan tilanteet sekä syvenevä ilmastokriisi. Asetelma on dramaattinen eli myyvä, mutta...

Pysyykö kynä kädessä? 

Pysyykö kynä kädessä? 

Näpynäpynäpy. Kännykällä tai tietokoneella kommunikoiminen on nykyisin yleisempää kuin kynän ja paperin käyttö. Suomalaisissa koulussa lopetettiin kaunokirjoituksen opettaminen vuonna 2016. Entäs sitten, kehitys kehittyy? Peukut ja hymiöt ovat vaivattomia ja...