Mediapopulismia

Juha Herkman

Viimeistään Donald Trump ja Brexit nostivat populismin otsikoihin ja yleiseksi puheenaiheeksi. Kaikki tietävät, että populismia on kansan syvien rivien tunteisiin vetoaminen erilaisten viholliskuvien avulla. Populismi saa voimaa dramaattisuudesta, kärjistyksistä ja vastakkainasetteluista.
Kuulostaako tutulta? Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että populismi ei ole ainoastaan poliitikkojen yksinoikeus. He puhuvat mediapopulismista tarkoittaessaan kaupallisen median logiikkaa, jossa vastakkainasetteluilla, tunteisiin vetoamisella ja draamalla on suuri merkitys.
Trump on ollut amerikkalaiselle vallan vahtikoiralle paradoksaalinen onnenpotku. Samalla kun liberaali uutismedia on äkkiväärän populistin kanssa napit vastakkain, mediatalojen talous voi paremmin, kun yleisöt ovat kiinnostuneet Trumpin toilailuista. Tämä on harvinaista aikana, jolloin uutismedia kärvistelee katoavien yleisöjen ja supistuvien mainostulojen ikeessä.
Mitä mediapopulismi tarkoittaa tiedejournalismin kannalta? Yksinkertaistettuja uutisia ”tupakointigeenin” löytymisestä. Dramaattisia tarinoita maapallon ulkopuolisesta elämästä. Nobel-palkittua taloustieteilijää mediassa palvottuna sankarina, jolta janotaan ratkaisuja kaikkiin yhteiskunnan ongelmiin. Tieteestä ja tieteilijöistä rakennetaan tiedeuskovaisille helposti samanlaisia isähahmon fantasioita kuin karismaattisista populistijohtajista heidän kannattajilleen.
Myös yksi liberaalin journalismin peruskivistä, objektiivisuusvaatimus, voidaan liittää mediapopulismiin. Objektiivisuuden ihanteen eräs ulottuvuus on se, että kiistanalaisiin aiheisiin pitää saada eri näkökulmien edustus. Jos ei kiistaa ole, se tehdään. Vanha esimerkki tästä on ilmastonmuutoskirjoittelu, jossa viiden tuhannen saman mielisen tutkijan vastinpariksi pitää juttuun ottaa bisnesrahoitteisen ajatushautomon ilmastonmuutosskeptikko.
Kuinka mediapopulismi sitten vältetään? Silläkin uhalla, että Pihtiputaan mummo ei kiinnostu avaruusfysiikasta tai varkautelainen teini ei klikkaa syöpätutkimuksesta kertovaa uutisotsikkoa, tutkimuksista kannattaa raportoida ilman kärjistyksiä ja draaman rakentamista. Tutkimukseen voi jopa tutustua ajan kanssa: ei se mihinkään sieltä katoa. Uutisarvo ei voita totuutta.

Lue myös:

Viheliäisten ongelmien viidakko

Viheliäisten ongelmien viidakko

  Jos puheeksi tulevat elämäntapamme kestävyyshaasteet, lähes joka seurueessa alan tuntea itseni jonkinlaiseksi maailmanlopun saarnaajaksi. Kun yrittää selittää haasteiden mittasuhteita ja monimutkaisuutta suhteessa teknologioiden mahdollisuuksiin ja asioiden...

Muutama ajatus pelosta

Muutama ajatus pelosta

Euroopan reunalla käydään sotaa. Sota herättää meissä monenlaisia pelkoja: Onko Venäjän listalla kenties seuraavana jokin toinen maa, Moldova tai Baltian maat, jopa Suomi? Pääseekö Eurooppa kunnialla energiakriisistä talven yli? Selviydymmekö sodan aiheuttamasta...

Sanat ja teot

Sanat ja teot

”Koulutuspolitiikka on aina ollut enemmän sanoja kuin tekoja”, puuskahti eräs kokenut rehtori. Tutkijana sanoisin asian niin, että koulutuspoliittisia päätöksiä ohjaavat abstraktit periaatteet, mutta käytännön koulutyö on konkreettista arjen hallintaa, josta ylevät...