Miksi ilmastotyöstä kannattaa kertoa myös hyviä uutisia

Ilmastonmuutoksesta käytävän julkisen keskustelun ytimessä on ollut kriisitietoisuuden herättely ja nopeiden, tehokkaiden toimien vaatiminen. Ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen saaminen globaalisti päättäjien agendalle oli merkittävä työvoitto. Ilmastotyön vaatiman pitkän aikajänteen motivaation ja sitoutumisen ylläpitämiseksi tarvitaan kuitenkin myös myönteisiä uutisia onnistuneista ilmastoteoista.
Ilmastonmuutosta koskevan tiedon saaminen laajasti julkiseen keskusteluun on ollut pitkä prosessi. Tutkijat, toimittajat, aktivistit ja poliitikot ympäri maailman ovat työskennelleet sitkeästi ilmastotietouden lisäämiseksi ja asian vakavuuteen herättelemiseksi. Julkisessa keskustelussa näkyvyyttä ovat saaneet ainakin kriisiin herättely, ihmisen toiminnan aiheuttamien päästöjen ja niiden vaikutusten kriittinen tarkastelu, ylikansallisten ratkaisujen etsiminen ja osapuolten sitouttaminen tiukentuvaan lainsäädäntöön.
Ilmastonmuutoksen politisoituminen oli välttämätön vaihe asian kriittisyyden tunnistamisessa. Ilmastonmuutos on kuitenkin liian vakava asia jätettäväksi poliittiseksi kiistakapulaksi. Ymmärrän silti hyvin sen voimattomuuden, jota ilmastokysymysten tärkeyden tunnistaneet voivat kokea huomatessaan, että kaikki eivät lähesty asiaa samalla vakavuudella. Toisaalta e2 Tutkimuksen ja Vaasan yliopiston InnoLabin Ilmassa ristivetoa – löytyykö yhteinen ymmärrys? –tutkimushanke osoittaa, että vaikka kaikista ei ole ilmastotaistelun etulinjaan, monet huolista ja motivaatiotekijöistä ovat sittenkin yhteisiä.
Ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen koskettavat kaikkia, ja jokaisen panokselle on tarvetta. Siksi kaikkien kansalaisryhmien tulisi, poliittisiin mieltymyksiin katsomatta, voida kokea asia omakseen.
Ilmastonmuutoksesta kannattaa pyrkiä tekemään matalan kynnyksen teema, josta jokainen voi ottaa vastuuta ja josta käytyyn keskusteluun voivat kaikki osallistua. Tämä edellyttää avointa ja mukaan kutsuvaa vuoropuhelua kielellä, jota kaikki ymmärtävät.
Ylen vastikään käynnistämä kansallinen Hyvin sanottu – Bra sagt –hanke kannustaa vaalimaan turvallista, toiset huomioivaa ja luottamusta rakentavaa keskustelukulttuuria. Hankkeelle on tilausta myös ilmastonmuutoksesta käytävän vuoropuhelun kehittämisessä.
Keskustelussa on tunnistettava erilaisissa elämäntilanteissa olevien kansalaisten erilaiset lähtökohdat ja valmiudet ilmastotekoihin. Aina kyse ei ole vain tahdosta, vaan taustalla voivat olla myös resurssit. Silloin tarvitaan sektorirajat ylittävää yhteistyötä ilmastoystävällisen elämäntavan ratkaisujen tuottamisessa kaikkien saavutettaville.
Ilmastonmuutoksesta käytävä keskustelu on ollut kriisipuheen sävyttämää. Aihe on näin saatu punnerrettua poliittiselle agendalle ja se on saanut ansaitsemaansa painoarvoa. Mutta tällä on kääntöpuolensa. Osa kansalaisista kokee kriisiuutisten paineessa voimattomuutta. Kannattaako yrittää, jos mikään ei tunnu riittävän, eivätkä muutkaan osallistu?
Vaikka taistelua ei ole voitettu, pienistä välivaiheen onnistumisista olisi tarpeen kertoa enemmän.  Esimerkiksi tutkimamme suuryritysten johtajat kertoivat varsin laajoista toimista ja sitoutumisesta ilmastotyöhön. Sitoutuminen ja teot on saatettava näkyviksi, sillä esimerkki kannustaa muitakin.
Samalla tehdyt ilmastoteot ja niistä kertominen voivat asettaa myönteistä painetta myös muille. Tärkeä mahdollisuus sisältyy toimivien ja usein myös rahaa säästävien ilmastoratkaisujen skaalaamiseen. Vaikkapa yksittäisen kunnan tai yrityksen ilmastopanostus voi nousta kokoaan suuremmaksi, kun siitä kerrotaan muille ja se saa muitakin mukaan.
Ilmastotyössä ei ole varaa luopua kriisitietoisuudesta, sillä kriisi ei ole ohi. Motivaation ja sitoutumisen säilyttämiseksi on kuitenkin uskallettava ja voitava jakaa myös kertomuksia jo tehdystä hyvästä työstä.
Ilmastotyö ei ole vain mahdoton tehtävä – se voi olla myös sarja pieniä, tärkeitä ja kannustavia onnistumisia.
* * *
Mari K. Niemi on Vaasan yliopiston InnoLabin johtaja ja johtaa Ilmassa ristivetoa –hanketta yhdessä e2 Tutkimuksen johtajan Karina Jutilan kanssa.
Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? ‑hankkeen loppuraportin julkistuswebinaari keskiviikkona 25.11. klo 9.30-11.00. Mukaan voi ilmoittautua täällä: https://webropol.com/ep/yhteinenymmarrys.
Lisätietoa hankkeesta: https://www.univaasa.fi/fi/tutkimus/hankkeet/ilmassa-ristivetoa-loytyyko-yhteinen-ymmarrys