Miten näet?

JPHescanear0013

Juha Pekka Helminen

Vaimo toi muutama päivä sitten kaupungilta muutamia meksikolaisia aikakauslehtiä. Niiden joukossa oli myös ¿cómoves?, suomeksi ”miten näet?”, tai ”mitä tuumit?” asiayhteydestä riippuen. ¿Cómoves? on Meksikon Kansallisen Autonomisen yliopiston (esp. Universidad Nacional Autónoma de México, lyhennettynä UNAM) tiedelehti, joka ilmestyy joka kuukausi. Lehden uusimmassa, elokuun numerossa käsitellään muun muassa kulkutautien torjuntaa Meksikossa, kollektiivista älyä, ilmaston muutoksia ja jalometallien historiaa.
UNAM:in tiedelehti toi mieleen paljon muistoja 1980-luvulta, jolloin olin yhteydessä yliopistoon ja käytin sen kirjaston palveluja omassa tutkimustoiminnassani. Yliopiston kasvatti Silvio Zavala (s. 7.2.1905) toimi myös Bartolomé de las Casas -tutkimukseni ohjaajana 1980-luvun lopulla. Tänä vuonna Silvio on ollut esillä Meksikon lehdissä, sillä tunnettu historiantutkija täytti helmikuussa peräti 105 vuotta. Jo Madridissa osallistuin esitelmöitsijänä Las Casas -seminaariin vuonna 1985. Siellä oli paikalla myös Silvio Zavala.
UNAM on Meksikon tärkein yliopisto ja koko Latinalaisen Amerikan suurin yliopisto. Sen juuret johtavat 1550-luvun alkuun. Yliopistossa on tällä hetkellä yli 330.000 opiskelijaa ja lähes 38.000 opettajaa. Nykyisen yliopistokaupungin keskeinen osa Meksikon pääkaupungin eteläosassa rakennettiin pääosin 1950-luvulla. Sen rakennusten seinänämaalaukset mykistivät vierailijaa 1980-luvulla ja mykistävät edelleenkin.
Meksikon tärkeintä yliopistoa on usein haukuttu liian suureksi ja tehottomaksi. Yliopiston nykyinen rehtori José Narro on osin myöntänyt puutteet. Rehtorin mielestä yliopisto on myös keskittynyt aivan liikaa humanistisiin ja yhteiskuntatieteellisiin aineisiin. Yli 50 prosenttia UNAM:in opiskelijoista opiskelee niitä. Lääketieteen ja biologian osuus on lähes 30 prosenttia. Fysiikan, matematiikan ja insinööritieteiden osuus on vastaavasti alle 20 prosenttia.
Eräs meksikolainen opiskelukaverini totesi taannoin, että ”UNAM on aina kuitenkin UNAM”. Yliopiston tutkinnot ovat edelleenkin hyvin arvostettuja. Esimerkiksi 1980-luvulla historian tutkintovaatimukset UNAM: issa olivat huomattavasti vaativammat kuin Madridin Complutense-yliopistossa, jossa opiskelin.
Viime vuosina Meksikoon on syntynyt yksityisiä yliopistoja kuin sieniä sateella. Täällä Querétarossakin niitä on perustettu useita viiden vuoden oleskeluaikanani. Useissa yksityisissä yliopistoissa tutkinnon voi suorittaa melkein vain maksamalla tarpeeksi. Se on vähän samaan tapaan kuin Meksikon pääkaupungin keskustan eräällä kadulla, jonka liikkeistä voi helposti ostaa väärennetyn tutkintotodistuksen. Niin siivojastakin voi nopeasti tulla oikeusoppinut.

Lue myös:

Laastari ei auta yliopistojen sabotointiin

Laastari ei auta yliopistojen sabotointiin

Jos yliopistot investoivat kymmeniä miljoonia tietoturvaan ja fyysisten tilojen vartioimiseen, niin miksei sitten kaikkein tärkeimmän pääomansa eli tutkijoiden työn suojelemiseen?

Millaista kaupunkia purkamalla rakennetaan?

Millaista kaupunkia purkamalla rakennetaan?

Helsingin Sanomat uutisoi tammikuun alussa Helsingissä käynnissä olevasta rakennusten purkubuumista, jossa ydinkeskustan rakennuksia ja kokonaisia lähiökortteleita puretaan uudisrakentamisen alta. Jutun mukaan purkuhankkeita perustellaan usein vaikeuksilla sovittaa...

Mikä erottaa tiedetoimittajan tekoälystä?

Mikä erottaa tiedetoimittajan tekoälystä?

Lähteiden merkitsemisestä populaareissa tietoteksteissä on käyty nyt ennennäkemättömän avointa keskustelua Maria Petterssonin Suomen historian jännät naiset -kirjan kirvoittamana.   Keskustelua seuratessa en ole voinut välttyä vertaamasta sitä pohdintaan, jota...