Museokansa digiloikkimassa

Riitta Oittinen

Joukko Belgian kulttuuri-instituutioita ja Belgian Wikipedia järjestivät kampanjan Wiki Loves Art vuoden 2016 jälkipuoliskolla. Siinä osallistettiin yleisöä valokuvaamaan museoiden ja kirjastojen aineistoja ja aarteita.
Osallistuminen oli suhteellisen yksinkertaista. Kampanjasivut antoivat tekniset neuvot sekä kuvaamiselle että Wikipediaan kirjautumiselle – ja tietenkin vierailuaikataulun eri laitoksiin. Kuvaajien oman aktiivisuuden varaan jäi, paljonko otoksiaan he kuvausretkensä lopuksi Wikipediaan laittoivat ja dokumentoivatko he kohteensa organisaattoreiden ohjeiden mukaan. Vilkaisu verkolle ladattuihin uusiin kuviin antaa vaikutelman että tehtävään suhtauduttiin vakavasti. Kuten odottaa saattaa, otosten taso vaihteli.
Pinnan alla ja organisoinnissa oli todennäköisesti hankaluuksiakin, mutta kaikkiaan järjestäjillä lienee syytä olla tyytyväisiä lopputulokseen. Ainakin heidän virtuaalinäkyvyytensä lisääntyi. Lisäksi joukkoistaminen tuotti yli parituhatta uutta kuvaa Wikipediaan, joista osa saattaa tulevaisuudessa inspiroida kirjoituksiakin kyseisen projektin tiimoilta. Tuore materiaalikokonaisuus antaa järjestäjille myös vinkkejä niistä aineistoista ja teemoista joita tietynlainen aktiiviasiakas pitää kiinnostavana.
Entä osallistujien ”hyöty”? Siinä epätodennäköisessä tapauksessa että joku kuvaaja olisi haaveillut taloudellisista eduista, olisi pettymys ollut karvas: yhdessä seminaarissa vaivanpalkaksi annettiin sämpylä, muuten jaossa oli joitain nimellisiä lahjoja.
Menin uteliaisuuttani yhteen mukana olleeseen kohteeseen – eli Brysselin 50-vuotisjuhlapuiston museoon (Cinquantenaire Museum) – kokeakseni projektin osallistujan näkökulmasta. Kuvauskohteiden valinta, kuvakulmat ja huonon museovalaistuksen kanssa kamppailu vaativat paneutumista, samaten kuin selitystekstien lukeminen ja kirjaaminen verkkodokumentointia varten. Tämä hidas, yksityiskohtiin pureutuva ote pakotti pohtimaan kriittisesti omia, välillä hätäisiksi jääneitä näyttelykäyntejä. Toinen itsetutkiskelun paikka avautui kun huomasin ladanneeni visuaalisesta saalistani Wikipediaan vain tavanomaisia esinekuvia. Mielenkiintoisimmat kun halusin säästää vain itselleni ja muuhun käyttöön, kuten tähän blogiin 😉
 

Ensisijainen syyni osallistua Wiki Loves Art –hankkeeseen oli, että sen yhteydessä pääsi vierailulle 50-vuotisjuhlapuiston museon kipsivalamoon. Opetus- ja koristetarkoitukseen tehty kopiotuotanto on vähintään yhtä kiehtovaa kuin korvaamattomat ja ainutkertaiset teokset.

Kipsivalumuotteja varastossa. Ensisijainen syyni osallistua Wiki Loves Art –hankkeeseen oli, että sen yhteydessä pääsi vierailulle 50-vuotisjuhlapuiston museon kipsivalamoon. Opetus- ja koristetarkoitukseen tehty kopiotuotanto on vähintään yhtä kiehtovaa kuin korvaamattomat ja ainutkertaiset teokset (kuva: Riitta Oittinen).

  • Arviota varhaisemmista Wiki Loves Art –hankkeista täällä (englanniksi).
  • Monumenttien liittyvä hanke Wiki loves monuments täällä (englanniksi).

Lue myös:

Oikeutta luonnolle – myös lakien tasolla

Oikeutta luonnolle – myös lakien tasolla

  Yksi tämän vuoden tärkeimmistä päivämääristä omassa kalenterissani oli 1.6.2023. Silloin voimaan astui uusi luonnonsuojelulaki. Laki on merkittävä, koska siihen on kirjattu monia uudistuksia, jotka näyttävät kapulakielisinä melko mitäänsanomattomilta, mutta kun...

Altavastaaja muuntui hyökkääjäksi

Altavastaaja muuntui hyökkääjäksi

  Uutismedia on koko kesän uutterasti paljastanut valtionvarainministeri Riikka Purran rasistisia kirjoituksia ja samalla kärttänyt ”selvää irtisanoutumista rasismista”. Tuloksetta. Purran painostaminen on vain johtanut perussuomalaisten rivien tiivistymiseen ja...

Varo tietoa – se on lahja, jota ei voi palauttaa

Varo tietoa – se on lahja, jota ei voi palauttaa

Tiedon vastaanottaminen on siinä mielessä peruuttamatonta, että kerran jonkin tiedon saatuasi et voi enää jatkaa elämääsi samana ihmisenä kuin siihen asti. Tiedät nyt jotain mitä äsken et, etkä voi enää pakittaa lähtöruutuun ja katsoa maailmaa samoin silmin kuin vielä...

Suomi kansainvälistyy – miten huomioimme tämän tiedeviestinnässä?

Suomi kansainvälistyy – miten huomioimme tämän tiedeviestinnässä?

Tiedeviestinnän arvo on laajasti tunnistettu. Hyvä niin! Tieteen ajatellaan kuuluvan kaikille, ja esimerkiksi erilaiset lasten ja nuorten tiedetapahtumat ovat jo tärkeä osa tutkimuksesta kertomista. Silti tarjonta ei tavoita vielä kaikkia, eikä toisaalta kaikilla...