Omituisen tutkimuksen huippusuorittajat: huumorinobelit sopivat Japaniin kuin valettu

Amanda Alvarez

Japanilaiset tunnetusti hurmaantuvat kaikenlaisesta söpöstä, erikoisesta ja oudostakin. Ei siis ole ihme että maailman ensimmäinen Ig Nobel-palkintoja juhliva näyttely avattiin Tokioon. Esillä on huumorinobelilla palkittuja tutkimuksia ja keksintöjä lähes kolmenkymmenen vuoden ajalta, esimerkiksi rintaliivit, jotka muuntuvat kasvosuojaimeksi tai analyysi joka toteaa kissojen muuttavan muotoaan nesteiden tapaan. Saavutukset naurattavat mutta saavat pian ajatukset liikkeelle. Miksi näemme kasvoja paahtoleivässä, mikä tekee banaaninkuoresta liukkaan ja onko pandan ulosteesta oikeasti hyötyä kompostoinnissa?
 


 
Japani edustaa odotetusti palkinnonsaajien kärkeä, vaikka täälläkin tieteen rahoituskriisi kuristaa ja tutkimukselta vaaditaan vaikuttavuutta ja entistä enemmän translaatiota. Vuonna 2017 palkitut japanilaiset tutkijat tuskin luovat mullistavia syöpähoitoja luolasta löydetyllä hyönteislajilla, joka kykenee vaihtamaan sukupuolta. Maailma todella näyttää erilaiselta ylösalaisin jalkojen välistä katsottuna, mutta lääkkeitä tai soveltavaa teknologiaa tästä havainnosta ei synny. Ig-palkinnot paljastavat jotain nykytutkimuksesta häivytettyä, nimittäin että uuden tiedon luonti on kapitalismin päämääristä riippumaton itseisarvo. Tieto ja sen kehitys kuuluvat Homo sapiens-lajin perustoimintoihin. Ja mikä ihmisläheisempää kuin naurattava ja käsinkosketeltava tutkimustulos? Jotkut keksinnöistä voivat sitä paitsi oikeasti vaikuttaa jokapäiväiseen elämään, esimerkiksi wasabi-jauheella toimiva palohälytin.
 


 
Tuorein Ig-nobelisti japanilainen lääkäri Akira Horiuchi paranteli paksusuolen tähystystekniikkaa hiljaa yksiksensä — kyse kun on tähystyksestä, jonka potilas voi toimittaa itse. Ig-palkinnoissa on erikoista se, että voittajat usein löytyvät varsin huomaamattomista paikoista, pienistä yliopistoista tai syrjäisistä sairaaloista, eivätkä usein itse tajua saavutuksena merkitystä (tai naurettavuutta). Palkintoseremoniassa onnitteluja jakavat maailmankuulut aidosti Nobel-palkitut tutkijat. Tutkimusmaailman arvovalta tasapainottuu sopivalla, hauskallakin tavalla. Alla nobelisti Michael Rosbach seuraa Akira Horiuchin Harvardin yliopiston lavalla syyskuussa 2018 pitämää esitelmää.
 

Lue myös:

Sanat ja teot

Sanat ja teot

”Koulutuspolitiikka on aina ollut enemmän sanoja kuin tekoja”, puuskahti eräs kokenut rehtori. Tutkijana sanoisin asian niin, että koulutuspoliittisia päätöksiä ohjaavat abstraktit periaatteet, mutta käytännön koulutyö on konkreettista arjen hallintaa, josta ylevät...

Monen sortin denialisteja

Monen sortin denialisteja

Ilmastonmuutosta ei ole. Rokotteet ovat turhia. Vladimir Putin on hieno mies. Tiedän suomalaisia, jotka allekirjoittavat kaikki nämä shokeeraavat väitteet. Yksi taitaa istua eduskunnassakin. Denialismi on aikamme sairaus. On kanssaihmisiä, jotka saavat suurta...

Sotatieteiden maisteri

Sotatieteiden maisteri

Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainaan on nostanut näkyviin informaatiosodan eri muotoja ja myös natsi- ja kommunistihallintojen historiasta tutun totalitaristisen propagandakoneiston Venäjällä. Tiedettä ja tieteelliseksi tiedoksi naamioitua informaatiota käytetään...