Politiikan kosteat silmät

Anu Koivunen

Kun politiikan toimittaja käy arvottamaan poliitikkojen valintoja aitouden ja taktiikan näkökulmasta, sosiaalinen media älähtää mutta kulttuurintutkija kiinnostuu. Politiikka ei ole vain suunnitelmia, päätöksiä ja tekoja – se on myös kertomuksia, joiden kautta poliitikkoja selitetään, ymmärretään ja kritisoidaan.
Helsingin Sanomien politiikan ja talouden toimituksen esimies Marko Junkkari kommentoi Jyrki Kataisen ilmoitusta jättää puoluejohtajuus ja pääministeriys (HS 6.4.2014) kuvaamalla tämän ”monin tavoin ihan aidosti idealistiksi”. Vaikka Junkkari oli muiden politiikan toimittajien lailla jo vuoden verran spekuloinut Kataisen ”väsymyksellä” ja tulevaisuudella, pääministerin ilmoitus yllätti: ”Vakaumuspoliitikon tekemisiä ei pysty ennakoimaan kyynisen valtapoliittisilla laskelmilla.”
Junkkarin tapa luonnehtia Kataista pisti silmään, koska vain viikkoa aiemmin (HS 26.3.2014) hän oli arvioinut Vasemmistoliiton päätöstä jättää hallitus puhtaasti taktisena kysymyksenä. ”Vakaumuksia” ei pohdittu analyysissä, joka tiivistyi jo alkulauseessa: ”Paavo Arhinmäki taitaa julkisuuspelin”.
Moni sosiaalisen median kommentoija näki Junkkarin tulkinnoissa asenteellisuutta, mutta analyysi kiinnitti huomiota myös sikäli, että Kataista ei ole viime aikoina tavattu Helsingin Sanomissa tai muussakaan mediassa kuvata ideologiseksi johtajaksi vaan pikemminkin pragmaattiseksi manageriksi, joka yrittää pitää monipuoluehallitusta kasassa ja ”papukaijana toistelee vastuullisuutta” (HS 22.8.2012).
Edellisten eduskuntavaalien alla tosin Teija Sutinen (HS 28.3.2011) piirsi Kataisesta kuvan ”arvo- eikä etupoliitikkona, joka jaksaa paasata aatteista ja ihanteista” Pekka Himasen raportit raamattunaan ja ”jossa on säilynyt herkkyyttä ja tunteellisuutta” mutta jonka ”luontaisen innostuvuuden kääntöpuolena on se, että hän lipsahtaa helposti naiiviuden puolelle”.
Vuosi sitten Juha Akkanen (HS 9.5.2013) irvaili pääkirjoitussivun kolumnissaan Kataisen positiivisuuspuheita vertaamalla tätä ostoskanavan myyntimieheen tai ”yli-innokkaaseen helppoheikkiin”. ”Pääministeristä tuntuu olevan fantastista, että hallitus ylipäätään pystyy päättämään jotain”, hän piikitteli.
Vakaumus- ja tunneihmisen vaikea valinta vai pragmaattisen johtajan strategisesti ajoitettu ilmoitus? Vastuullista vai vastuutonta?
Kataisen ilmoitus jättää pääministerin ja puoluejohtajan tehtävät aktivoi monia häneen poliitikkona liitettyjä kertomuksia, mutta niin Junkkarin intoutuminen korostamaan Kataisen aitoutta kuin lähtöilmoituksesta otetut monet lehtikuvat osoittavat, että Kataiselle tunnevoimaisuus on ollut paitsi irvailun kohde myös ehdoton voimavara politiikan julkisuudessa.
Samoin kuin huhtikuussa 2008, jolloin Katainen ikimuistettavasti kyynelehti kertoessaan lehdistölle Ilkka Kanervan erottamisesta ulkoministerin tehtävistä, nytkin tunteikkuus tuli luetuksi aitoutena, joka ainakin hetkeksi suojaa laskelmoivan maineelta. Sellaisessa tilanteessa kokenutkin politiikan toimittaja herkistyy.

Lue myös:

Amis, sivistys ja ongelmat – kaksi tutkimusta, kaksi näkökulmaa

Amis, sivistys ja ongelmat – kaksi tutkimusta, kaksi näkökulmaa

Ammatillinen koulutus on jälleen noussut pinnalle mediassa. Tutkija Penni Pietilä osallistui kolmen lukukauden ajan ammattikoulun äidinkielen opetukseen. Hän havaitsi, että yleissivistävät tavoitteet ovat jääneet opintojen nopean edistämisen ja työelämään siirtymisen...

Sanoma hajotti tiedetoimituksensa

Sanoma hajotti tiedetoimituksensa

  Vuosikymmenen mittainen kokeilu tuli päätökseen, kun Sanoma ilmoitti jakavansa Helsingin Sanomien tiedetoimituksen kahteen osaan. Minä ja kolme muuta Tiede- ja Tiede Luonto -lehtien tuottajaa sekä niiden päätoimittaja ja graafikko siirryimme maaliskuun alussa...

Vähän solidaarisuutta, kiitos!

Vähän solidaarisuutta, kiitos!

Miksi ihmeessä Yleisradion irtisanomiset eivät ole herättäneet näkyvää huolta yliopistopiireissä? Missä viipyvät tutkijoiden solidaarisuuden osoitukset journalisteille? Tätä olen viime aikoina ihmetellyt. Samassa veneessähän tässä ollaan puolustamassa faktapohjaista...

Tuolileikki jähmettää yliopistojen elämää

Tuolileikki jähmettää yliopistojen elämää

Kuuntelin Sitran Tekoja tulevaisuuteen: Ratkaisuja talouden kestävään kasvuun-webinaarin maaliskuun alussa. Tilausuudessa pohdittiin eri kantilta sitä ongelmaa, että Suomen bruttokansantuote ei ole kasvanut kohta 20 vuoteen ja työn tuottavuus on huonontunut koko ajan....