Princetonissapa minäkin

Osmo Pekonen

Kesäkuussa osallistuin noin 600 muun tutkijan kanssa string-teorian maailmankonferenssiin Princetonissa: http://physics.princeton.edu/strings2014/
Fysiikan yhtenäisteorian merkillisyyksiin kuuluu, että avaruusajassa piilee pituuden, leveyden, korkeuden ja ajan lisäksi muita ulottuvuuksia. Aikakin voi olla useampiulotteinen. Bosonisessa string-teoriassa ulottuvuuksia on 26, supersymmetrian ja fermionit huomioivassa superstring-teoriassa 10. Bosonit ja fermionit yhdistävä heteroottinen teoria voi olla joko 11- ulotteinen (M-teoria) tai 12-ulotteinen (F-teoria). Korkeampia ulottuvuuksia emme havaitse, koska niiden ajatellaan käpertyneen kokoon Planckin mittakaavassa.
Moderni string-teoria sai siivet, kun vuonna 1984 osoitettiin, että 26- ja 10-ulotteiset teoriat ovat anomaliavapaita. Puhutaan string-teorian ensimmäisestä vallankumouksesta.
Noin 1994 alkoi string-teorian toinen vallankumous, kun sen eri sektorien välille löytyi syvällisiä vastaavaisuuksia eli dualiteetteja. Ymmärrämme vain joitakin yhtenäisteorian osia, mutta osaset sopivat yhteen kuin palapelissä. Tähän kehitysvaiheeseen string-teoria on jäänyt.
Intomielisenä nuorena matemaatikkona olin ensi kertaa mukana string-teorian konferenssissa San Diegossa 1986. Noilta ajoilta minulla on muutamia referoituja artikkeleita bosonisesta string-teoriasta, joten nimeni keikkuu edelleen alan postituslistoilla ja tietokannoissa. Onpa minua joku siteerannutkin, mutta bibliometrisestä h-indeksistäni olen mieluiten hiljaa.
Maailman korkein matemaattisten tieteiden h-indeksi (176) on string-teorian perustajaisällä Edward Wittenillä. Tyylikkäästi harmaantuneena hän oli Princetonin kokouksessa läsnä. Witteniä pidetään yleisesti uutena Einsteinina. Työpaikkakin on sama: Institute for Advanced Study. Witten on jo ohittanut Einsteinin h-indeksin (103), mutta humanismin puolella herrat nimeltä Freud ja Marx ovat vielä Wittenin edellä.
En ole varma olinko Princetonissa tutkijana vai toimittajana, mutta esitin Wittenille yhden kysymyksen: mistä johtuu Higgsin hiukkasen massa? Mestari vastasi, mutta en ihan ymmärtänyt mitä hän sanoi.
Mutta olinpa Princetonissa minäkin, ja vieläpä ainoana suomalaisena. Jäin ihmettelemään, eikö string-teoria kiinnosta Suomessa enää ketään muuta…?

Lue myös:

Kuuluuko fiktio tiedejournalismiin?

Kuuluuko fiktio tiedejournalismiin?

  Fiktiivisten ainesten käytöstä journalismissa on käyty kiivasta keskustelua tänä keväänä toimittaja Matti Kuuselan elämäkerran myötä. Osa keskustelijoista ei ole nähnyt sepitteen käytössä ongelmaa, kun taas osassa puheenvuoroja fiktio on haluttu rajata kokonaan...

Mitkä ovat mieheyden ääripäät?

Mitkä ovat mieheyden ääripäät?

Parisuhteessa vaikeimpia asioita on oppia rakastamaan puolisoaan juuri sellaisena kuin hän on, eikä sellaisena kuin haluaisi hänen olevan. Sama pätee journalismiin. On vaikea pitää journalismista, joka ravistelee omia arvoja ja asenteita. Rakastetuimmat toimittajat...

Rationaalisuuden myytti – selittääkö talous lasten harvalukuisuuden?

Rationaalisuuden myytti – selittääkö talous lasten harvalukuisuuden?

Yksi maaliskuun lopun kärkiuutinen oli syntyvyyden lasku, joka haastaa Suomen tulevaisuutta, kun ikäihmisten määrä kasvaa ja yhteiskuntaa pyörittävät ikäluokat pienenevät. Uutinen ei sinänsä ole uusi. Samaa virttä on laulettu melkeinpä koko tämä vuosituhat, vaikka...

Mikroskooppisia iloja

Mikroskooppisia iloja

Tutkiskelin hiljattain intensiivisesti kuravettä, lounaspöydän jämiä, hyönteisiä ja kuorintavoidetta. Voi pojat, olipa mielenkiintoista. Osallistuminen Suomen biotaiteen seuran kokeelliseen mikroskooppityöpajaan MicroMatters todisti että asioiden katsominen uudesta...