Setämiestä ahdistaa

Juha Herkman

Juha Herkman. (Kuva: Vesa-Matti Väärä)

Olen jo vuosikausia toiminut päätyöni ohessa Ylioppilastutkintolautakunnassa sensorina, joka tarkastaa Äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen ylioppilaskoesuorituksia. Tehtävä on haasteellinen mutta kiinnostava: satojen koesuoritusten lukeminen vuosittain eri kouluista ympäri Suomen rakentaa harvinaisen sosiologisen näyteikkunan suomalaisen nuorison ajatuksenjuoksuun.

Keväällä 2023 kirjoitustaidon kokeen teemana oli tulevaisuus. Tarkemmin kokelaita pyydettiin kirjoittamaan muun muassa tulevaisuuden ihmisestä tai maapallon tulevaisuudesta. Vaikka nuorisobarometreistä ja muista selvityksistä on jo pitkään käynyt ilmi, että ilmastonmuutos ja koronarajoitukset ovat tuottaneet nuorille ahdistusta, löi kirjoitustaidon kokeesta vyöryvä pessimismi kokeneen sensorinkin ällikällä.

Osa kirjoittajista pohti tulevaisuutta monista eri näkökulmista, mutta myös ylitsevuotava näköalattomuus ja nihilismi olivat kirjoitelmissa erittäin yleisiä. Ilmastonmuutos tekee maapallosta pian ihmiselle sopimattoman ja luontokato tuhoaa koko maailman. Korona-aika on karkottanut ystävät ja tuonut masennuksen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan laajenee ydinsodaksi, joka päättää ihmiskunnan. Vähintäänkin robotit vievät tulevat työpaikat.

Ylioppilaskirjoitukset ovat tietenkin erityinen opintotapahtuma, jonka perusteella ei voi tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kokeen aineistot myös suuntaavat kirjoituksia tiettyihin näkökulmiin. Esimerkiksi Sitran selvityksen mukaan nuorten suhtautuminen tulevaisuuteen on paljon optimistisempi. Silti kokelaiden näköalattomuus vaikutti aidolta: Ei kannata opiskella, kun töitä ei ole tiedossa ja kohta maailma kuitenkin loppuu. Ainoa mitä voi tehdä, on yrittää unohtaa ja ottaa ilo irti viimeisistä hetkistä.

En halua vähätellä maailman tilaa ja nuorten huolia, mutta jotain on mennyt maailman onnellisimman kansanviestinnässä pieleen, jos kohortti suomalaisnuoria ei usko lainkaan tulevaisuuteen. Nuorten viestintäympäristö tuuppaa maailmalopun kuvastoja, joita ”vertaiskommentoijat” vahvistavat älämölöllään. Venäjän hyökättyä Ukrainaan oma teini-ikäinen tyttäreni piti omaehtoisesti paastoa TikTokista, kun viestintä alkoi ahdistaa liikaa.

Myös uutismedia voisi joskus katsoa peiliin. Negatiivisuus keskeisenä uutiskriteerinä levittää pessimismiä. Ilmastoviestintä pyrkii osaltaan havahduttamaan ihmiset toimimaan, mutta jos tuloksena on pelkkää voimattomuutta, toimintaa on turha odottaa. Sensoria ahdistaa nuorten ahdistus. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sodan päättämiseksi pitää tehdä kaikki mahdollinen, mutta myös viestintää voi kehittää. Vain tulevaisuuteen uskova kykenee vaikuttamaan siihen.

Lue myös:

Mitä saat, kun lähdet sote-alalta?

Mitä saat, kun lähdet sote-alalta?

Sote-alan kriisi jatkuu. Mediassa näkyy yhä enemmän ammattilaisten, asiakkaiden ja kansalaisten huolestuneita puheenvuoroja. Kriisi tulee yhä julkisemmaksi ja muuttuu sote-organisaatioiden sisäisestä ilmiöstä koko kansan puheenaiheeksi. Myös media tekee töitä...

Ei edes sporarahoja

Ei edes sporarahoja

Jörn Donner oli kirjailijana määrän mestari. Hän oli kulttuurin moniottelija, elokuvaohjaaja, tuottaja, diplomaatti ja poliitikko, joka halusi tulla tunnetuksi nimenomaan kirjailijana. Hänen poikansa Otto Gabrielsson kirjoitti kirjassaan Rikkaruoho, että isä tähdensi...

Algoritmi, tekoäly, älyvalo

Algoritmi, tekoäly, älyvalo

  Kun opiskelin noin 30 vuotta sitten hiukan tietojenkäsittelyoppia, suunnittelimme algoritmeja. Algoritmi oli toimintamalli, jolla jokin tehtävä oli mahdollista suorittaa. Algoritmit koodattiin ohjelmointikielellä tietokonetta varten, jotta ”typerä” laite osasi...

Itiöprintti: analyysikeino ja salakieli

Itiöprintti: analyysikeino ja salakieli

  Syksyn saa, sienikorit täyttyvät. Netti pursuaa kuvia sienistä, resepteistä ja tunnistamisongelmista. Ruokavirasto toteaa ettei sienten vertaaminen sienikirjan kuviin yksin riitä. Sieni saattaa olla eri ikäisenä hyvin eri näköinen. Itiöprintit - tai itiöjäljet...