Setämiestä ahdistaa

Juha Herkman

Juha Herkman. (Kuva: Vesa-Matti Väärä)

Olen jo vuosikausia toiminut päätyöni ohessa Ylioppilastutkintolautakunnassa sensorina, joka tarkastaa Äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen ylioppilaskoesuorituksia. Tehtävä on haasteellinen mutta kiinnostava: satojen koesuoritusten lukeminen vuosittain eri kouluista ympäri Suomen rakentaa harvinaisen sosiologisen näyteikkunan suomalaisen nuorison ajatuksenjuoksuun.

Keväällä 2023 kirjoitustaidon kokeen teemana oli tulevaisuus. Tarkemmin kokelaita pyydettiin kirjoittamaan muun muassa tulevaisuuden ihmisestä tai maapallon tulevaisuudesta. Vaikka nuorisobarometreistä ja muista selvityksistä on jo pitkään käynyt ilmi, että ilmastonmuutos ja koronarajoitukset ovat tuottaneet nuorille ahdistusta, löi kirjoitustaidon kokeesta vyöryvä pessimismi kokeneen sensorinkin ällikällä.

Osa kirjoittajista pohti tulevaisuutta monista eri näkökulmista, mutta myös ylitsevuotava näköalattomuus ja nihilismi olivat kirjoitelmissa erittäin yleisiä. Ilmastonmuutos tekee maapallosta pian ihmiselle sopimattoman ja luontokato tuhoaa koko maailman. Korona-aika on karkottanut ystävät ja tuonut masennuksen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan laajenee ydinsodaksi, joka päättää ihmiskunnan. Vähintäänkin robotit vievät tulevat työpaikat.

Ylioppilaskirjoitukset ovat tietenkin erityinen opintotapahtuma, jonka perusteella ei voi tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kokeen aineistot myös suuntaavat kirjoituksia tiettyihin näkökulmiin. Esimerkiksi Sitran selvityksen mukaan nuorten suhtautuminen tulevaisuuteen on paljon optimistisempi. Silti kokelaiden näköalattomuus vaikutti aidolta: Ei kannata opiskella, kun töitä ei ole tiedossa ja kohta maailma kuitenkin loppuu. Ainoa mitä voi tehdä, on yrittää unohtaa ja ottaa ilo irti viimeisistä hetkistä.

En halua vähätellä maailman tilaa ja nuorten huolia, mutta jotain on mennyt maailman onnellisimman kansanviestinnässä pieleen, jos kohortti suomalaisnuoria ei usko lainkaan tulevaisuuteen. Nuorten viestintäympäristö tuuppaa maailmalopun kuvastoja, joita ”vertaiskommentoijat” vahvistavat älämölöllään. Venäjän hyökättyä Ukrainaan oma teini-ikäinen tyttäreni piti omaehtoisesti paastoa TikTokista, kun viestintä alkoi ahdistaa liikaa.

Myös uutismedia voisi joskus katsoa peiliin. Negatiivisuus keskeisenä uutiskriteerinä levittää pessimismiä. Ilmastoviestintä pyrkii osaltaan havahduttamaan ihmiset toimimaan, mutta jos tuloksena on pelkkää voimattomuutta, toimintaa on turha odottaa. Sensoria ahdistaa nuorten ahdistus. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sodan päättämiseksi pitää tehdä kaikki mahdollinen, mutta myös viestintää voi kehittää. Vain tulevaisuuteen uskova kykenee vaikuttamaan siihen.

Lue myös:

Mikroskooppisia iloja

Mikroskooppisia iloja

Tutkiskelin hiljattain intensiivisesti kuravettä, lounaspöydän jämiä, hyönteisiä ja kuorintavoidetta. Voi pojat, olipa mielenkiintoista. Osallistuminen Suomen biotaiteen seuran kokeelliseen mikroskooppityöpajaan MicroMatters todisti että asioiden katsominen uudesta...

Ihmiskunnan amokjuoksu

Ihmiskunnan amokjuoksu

  Viime päivinä maailman lehdissä on uutisoitu näkyvästi Atlantin merivirtausten huolestuttavasta häiriintymisestä. Merivirrat häiriintyvät jäätiköiden sulamisen ja merivesien lämpenemisen yhteisvaikutuksesta. Myös meillä ainakin YLE ja Ilta-Sanomat ovat jo...

Laastari ei auta yliopistojen sabotointiin

Laastari ei auta yliopistojen sabotointiin

Jos yliopistot investoivat kymmeniä miljoonia tietoturvaan ja fyysisten tilojen vartioimiseen, niin miksei sitten kaikkein tärkeimmän pääomansa eli tutkijoiden työn suojelemiseen?