Taistelua mediatilasta koronan aikaan

Niin sanotusti hyvinäkin aikoina mediatilasta saa kilpailla. Mutta mitä tehdä, kun tutkimuksen julkistus osuu erityisen huonoon ajankohtaan? Niin kävi meille.
Tuskinpa ilmastohankkeemme julkistuksen ajoitus olisi paljon huonompi voinut olla. Huolellisesti valmisteltu julkistuksemme mureni käsiin, kun korona-uutiset kaappasivat mediatilan – vain kaksi päivää ennen poikkeustilan alkua.
Ilmassa ristivetoa – löytyykö yhteinen ymmärrys -hankkeessa tutkimme suuryritysten johtajien, kuntapäättäjien ja kansalaisten ilmastoasenteita, valmiutta ilmastotekoihin ja ilmastotiedon tasoa. Johdan hanketta yhdessä e2Tutkimuksen Karina Jutilan kanssa.
Koko tiimimme oli valmistautunut hankkeen ensimmäiseen tulosjulkistukseen huolellisesti. Tutkijamme olivat analysoineet tuloksia tiiviissä yhteistyössä konsortiopartnereidemme kanssa löytääkseen kiinnostavimmat tulokulmat. Olimme myös luoneet tiiviin, informatiivisen paketin mediaa varten. Suomen- ja ruotsinkielisten tiedotteiden tueksi olimme hyödyntäneet olemassa olevia media- ja vaikuttajakontaktejamme. HankkeenTwitter-tilimme ja sosiaalisessa mediassa aktiiviset tutkijamme nostivat aihetta keskusteluun omalta osaltaan. Ilmassa oli hyvää poreilua – tästä tutkimuksesta syntyisi kunnon keskustelu.
Julkistuksemme olisi maanantaina 16. maaliskuuta Vasassa järjestettävän EnergyWeekin avaavan energia- ja ympäristöseminaarin yhteydessä. Julkistuspäivä alkaisi järjestämällämme medialounaalla. Osin henkilökohtaisestikin kontaktoimalla olimme saaneet hyvän määrän ilmoittautumisia niin suomen- kuin ruotsinkielisestä mediasta: radiota, lehdistöä, verkkomediaa. Lisäksi infopakettimme tulisi julkistuksen alkaessa kaikkien toimittajien hyödynnettäväksi valtakunnallisesti.
Pressitilaisuuden jälkeen juontaisimme Karinan kanssa Vaasan kaupungintalon juhlasalissa seminaarin huipentavan, valtakunnallisesti kovatasoisen paneelin, jonka yhteydessä käsittelisimme tuoreita tutkimustuloksiamme. Tutkijamme olivat myös varautuneet jatkohoitamaan aihetta olemalla toimittajien käytettävissä ja käymällä keskustelua sosiaalisessa mediassa.
Maailmalta kuului kuitenkin huolestuttavia uutisia, ja epävarmuutta alkoi olla ilmassa. Seminaarin amerikkalainen pääpuhuja joutui perumaan osallistumisensa, koska ei saanut enää matkustuslupaa yliopistoltaan. Suomesta käsin korona näytti kuitenkin vielä etäiseltä ongelmalta, tai ainakin sen vaikutus meihin oli hahmottumaton. Pian kuitenkin myös yksi paneelimme kotimaisista puhujista peruutti tulonsa. EnergyWeek suunniteltiin kuitenkin vielä vietäväksi läpi, hyvän käsihygienian ja muiden varotoimien turvin.
Tilanne kuitenkin eskaloitui nopeasti. Tilaisuutta edeltävän viikon keskiviikkona ilmoitettiin koko tapahtuman siirtämisestä. Meille jäi kaksi päivää aikaa reivata suunnitelmiamme.
EnergyWeekin peruminen tuntui meistäkin vastuulliselta ratkaisulta, olihan verkottuminen ja tiivisti yhdessä vietetty aika iso osa kansainvälistä, vilkasta tapahtumaa. Riskit näyttivät ilmeisiltä. Noin kymmenen hengen pressitilaisuus väljässä kabinetissa tuntui kuitenkin mahdolliselta järjestää turvallisesti. Julkistusta sinänsä emme olisi voineet enää siirtää, koska tiedotteemme olivat jo maailmalla. Päätimme edetä suunnitellusti, kuitenkin niin, että vetäisimme tilaisuuden läpi vaasalaisin tutkijavoimin.
Kuten kriiseissä usein, tapahtumat etenevät nopeasti, ja yhden tahon ratkaisut vaikuttavat muihinkin. Ilkka-Pohjalainenkertoi pian sivuillaan siirtyneensä etätyöhön – haastatteluja ei juurikaan tehtäisi kasvokkain eikä yleisötilaisuuksiin mentäisi. Vaikka pieni tilaisuutemme ei ollut hallituksen linjausten perusteella kiellettyjen listalla, päädyimme noudattamaan tiukempaa linjaa. Peruimme julkistustilaisuuden, hankkeemme tulokset tulisivat kuitenkin suunnitellusti julkisiksi maanantaina 16.3.
 
Kuinka siis saada hankkeemme tuottama uusi, tärkeä tutkimustieto läpi? Ongelma ei lopulta ollut niinkään seminaarin ja julkistustilaisuuden kariutuminen, vaikka tokihan niiden antaman vetoavun mureneminen harmitti. Ongelma oli, ettei ilmastonmuutosta koskevalle tutkimustiedolle ollut tilaa sen paremmin mediassa kuin ihmisten mielissä. Oli myös vaikea arvioida, koska aihe mahdollisesti taas kiinnostaisi. Vaikea ketään osapuolta tästä tosin oli moittiakaan – sama koski myös omaa tutkimustiimiämme. Seurasimme tiiviisti tahoillamme koronauutisointia yrittäen ymmärtää, mitä oli tapahtumassa.
Minkä verran näkyvyyttä suuryritysten johtajien ilmastonäkemykset lopulta julkistuksemme jäljiltä saivat? Täysin tyhjin käsin emme jääneet, mutta työtä saimme mediaosumien eteen tehdä. (Ks. lista kirjoituksen lopusta). Lisäksi näkyvyyttämme tukivat Twitter-tilimme, konsortiopartnereidemme twiitit ja esimerkiksi Energiateollisuuden johtajan Jukka Leskelän kirjoitus aiheesta: Yritysjohtajat: Ilmastonmuutoksen torjunnassa siirrytty sanoista tekoihin. Jälkihoitona kirjoitimme Karina Jutilan kanssa myös Talouselämän Tebatti-palstalle kirjoituksen  Yritysjohtajat kaipaavat ilmastopolitiikalta ennustettavuutta (20.3.2020). Tuohon tekstiin ehdimme jo nivoa mukaan korona-kriisiin liittyvää näkökulmaa ilmastokysymykseen – keino, jonka toivoimme lisäävän kirjoituksemme kiinnostavuutta.
Mitä tästä kaikesta opimme? Hyvin suunniteltu on tunnetusti puoliksi tehty. Valtaisa toimintaympäristön ja yhteiskunnallisen keskustelun fokuksen muutos asetti meidät kuitenkin tilanteeseen, jota olisi ollut vaikea ennakoida. Kouluttaessani tutkijoita yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiseen, painotan aina ajankohtaisuutta. Keskusteluun kannattaa panostaa silloin, kun omalle aiheelle on luontaista imua. Julkistusta suunniteltaessa näin vielä vahvasti oli.
Tilanteen edetessä tiimimme yhteiseksi linjaksi tuli, että surkutteluun ei ole syytä. Meidän ongelmamme oli kuitenkin pieni. Me tekisimme parhaamme yllättävissä oloissa.
Koronan myötä tehty digiloikka on sittemmin herättänyt ainakin sen ajatuksen, että jatkossa julkistuksia kannattaisi toteuttaa digitaalisesti. Se palvelisi tasapuolisemmin toimituksia ympäri Suomen. Tällä kertaa jätimme kuitenkin julkistustilaisuuden järjestämättä, koska toimittajien huomio oli muualla.
Aiheemme on tietysti edelleen tärkeä ja hanke jatkuu. Seuraavat julkistuksemme koskevat kuntapäättäjien ja kansalaisten ilmastonäkemyksiä. Jatkokeskustelua suuryritysjohtajien ilmastonäkemyksistä voisi käydä esimerkiksi siitä näkökulmasta, miltä maailma näyttää koronakriisin jälkeen. Millainen vaikutus sillä on ilmastotekoihin ja valmiuteen tehdä niitä?
 
 
Uutisointia vastavirtaan – hankkeemme saama mediajulkisuus heti julkistuksen (16.3.) yhteydessä:
HBL (16.3.2020) Vart fjärde storföretag siktar på klimatneutralitet – fyra procent bryr sig inte alls
Kuntalehti (16.3.2020) Suuryritysten johtajat: Ilmastotoimia tehdään yhteiskuntavastuun takia
Ilkka-Pohjalainen (16.3.2020) Opettaako korona ilmastonmuutoksen kannalta positiivisen toimintakulttuuriin yrityksiin? – Lähes kaikki Suomen suuryritykset jo mukana ilmastotalkoissa
Vaasa Insider (16.3.2020) Yhteiskuntavastuu saa yritysjohtajat tekemään ilmastotekoja – vain pieni osa miettii omaa pärjäämistään
Vasabladet (16.3.2020) Oförutsägbar lagstiftning är det som mest bromsar de finska storföretagens klimatåtgärder
Radio Vaasa (16.3.2020) Hankkeen johtajan Mari K. Niemen haastattelu.
Yle Radio Pohjanmaa (17.3.2020) Professori Tommi Lehtosen haastattelu.
Sisuradio (18.3.2020) Suomalaiset suuryritysjohtajat valmiita ilmastotalkoisiin