Talousviisasta odottaessa

 
Varsinkin Yleisradion uutis- ja ajankohtaisohjelmiin on pesiytynyt asiantuntija, jota journalistit kutsuvat talousviisaaksi. Koulutukseltaan tämä henkilö on yleensä ekonomisti. Hän työskentelee rahoitusbisneksen tai jonkun etujärjestön palveluksessa. Tavallisesti hän on mies, mutta joskus nainenkin voi olla talousviisas.
 
Kuten eräs tuttavani totesi, minkään muun ammatin edustaja ei saa häntäänsä määrettä viisas. Journalistit eivät puhu terveysviisaista, kulttuuriviisaista tai politiikkaviisaista. Miksi meillä siis on talousviisaita?
 
Kenties toimituskokouksissa on joskus heitetty ilmaan ironinen kysymys: ”Ketäs talousviisasta tänään haastattelisimme?” Ironia on kuitenkin haihtunut viimeistään silloin, kun sana on valunut lähetyksiin. Niissä talousviisaat puhuvat vakavasti vakavista asioista ja ottavat myös kantaa poliittisiin ratkaisuihin.
 
Kotuksen sanakirjan mukaan sana viisas tarkoittaa henkilöä, ”jolla on oman kokemuksen tai opiskelun perusteella kyky ajatella, harkita asioita selkeästi, luovasti ja syvällisesti”. Sanakirja kytkee viisauteen myös sellaisia määreitä kuin oppinut, harkitseva, järkevä ja neuvokas.
 
Epäilemättä monet ekonomistit kantavat mukanaan useampia, jos ei kaikkia edellä mainituista ominaisuuksista. Ja jos eivät kanna, journalistit pitävät huolen siitä, että mainitut ominaisuudet heihin ja heidän mukanaan myös taloustieteisiin liitetään.
 

 

* * *

Jäin miettimään, koska olemme viimeksi kuulleet journalistin kysyvän suorassa lähetyksessä talousviisaalta vaikkapa seuraavia asioita: ”Miten talouspoliittisiin näkemykseesi vaikuttaa se, että työskentelet suuren rahoituskonsernin pörssianalyytikkona? Miten sanomisiisi vaikuttaa se, että edustat ammattiyhdistysliikkeeseen kiinteästi kytkeytyvää tutkimuslaitosta?
 
Kun ekonomistit puhuvat taloudesta, he pitävät yleensä huolen siitä, etteivät lausunnoillaan asetu vastaan taustaorganisaationsa etuja. Sijoitusbisneksessä työskentelevä ei astu asiakkaidensa varpaille kertomalla, että osinkoverotusta voisi olla syytä nostaa. Poliittista vasemmistoa lähellä oleva voi nostamista suositella, koska näkee taloudellisen eriarvoisuuden vähentämisen sitä edellyttävän.
 
Kaikki keskustelu taloudesta on siis intressisidonnaista, eikä aina todellakaan kovin viisasta. Heti talouden numeroiden tullessa julkisuuteen niin ekonomistit, poliitikot kuin etujärjestöjen edustajat alkavat kiistellä niiden merkityksestä. Silloin talous ei ole vain numeroita vaan toimeentuloa, tasa-arvoa, lompakon paksuutta, köyhyyttä, rikkautta, oikeudenmukaisuutta, bisnestä, oikeistoa ja vasemmistoa.
 
Millainen sitten olisi talousviisas asiantuntija, jos sanaa nyt välttämättä halutaan käyttää?
 
Hänen pitäisi varmaan osata asettua edellä kuvattujen intressien yläpuolelle ja suodattaa tiedosta jotain sellaista, mitä voidaan kutsua yhteiskunnan kokonaiseduksi. Hänen pitäisi olla sivistynyt. Hänen pitäisi hallita niin taloustieteitä kuin yhteiskuntatietieteellisiä ja humanistisia aloja. Häneltä pitäisi löytyä myös taitoa asettua niiden asemaan, jotka tuntevat nahoissaan, mitä köyhyys ja taloudellinen syrjäytyminen tarkoittavat.
 
Ehdotankin, että Yle varaa käsitteen hetkeen, jolloin tällainen asiantuntija astuu studioon.

Uusimmat ajankohtaiset

Liiton palkinnonsaajia juhlittiin Valon juhlassa Teatterimuseolla

Vuoden 2023 tiedetoimittajapalkinnon ja tiedeviestintäpalkintojen saajia juhlittiin Teatterimuseolla Juhlaa vietettiin Teatterimuseolla Kaapelitehtaalla Helsingissä torstaina 2. helmikuuta. Ohessa kuvakoostetta juhlista. Lisää kuvia tulossa!      ...

Liiton pressikortti voimassa koko tammikuun – ja 10. helmikuuta asti

Suomen tiedetoimittajain liiton jäsenkorttien vuositarrat on painettu ja ne lähtevät painosta postin kuljetettaviksi jäsenille. On hyvä muistaa, että jäsen- eli pressikortti on voimassa koko tammikuun. Tarvittaessa voimassaolo jatkuu vielä helmikuun 10. päivään asti....

Apurahoja liiton jäsenille Tutki!2023-konferenssiin

Tutki!-konferenssi järjestetään jälleen huhtikuussa, ja Tiedetoimittajain liitto myöntää sinne jäsenilleen apurahoja. Järjestyksessä seitsemäs Tutki!-konferenssi järjestetään 21.–22. huhtikuuta 2023 Helsingin Sanomatalossa. Toimittajille suunnattu koulutus- ja...

Suomalaisen elämäntavan murros Tieteiden yössä 12. tammikuuta

Lauluja metsistä ja lähiöistä duolta Kononen & Pajukallio, puheita Tommi Hoikkalalta, Pasi Heikkuriselta ja Laura Arikalta. Tietoiskuja ajankohtaisista aiheista kaupungin sydämessä Helsingin kaupungintalolla. Tiedetoimittajain liiton Tieteiden yön ohjelma on...

Liiton syksyn apuraha 67 hakijalle

      Liiton hallitus sai syksyn apurahahaussa kaikkiaan 81 hakemusta. Ne olivat yhteissummaltaan 209 478 euroa. Eniten kiinnostusta tunnettiin työskentelyapurahoihin, ja hakemuksia niistä tuli kaikkiaan 46 hakijalta. Apuraha myönnettiin hallituksen...

Heljä Salonen jatkaa liiton puheenjohtajana

Suomen tiedetoimittajain liiton vaalikokous järjestettiin 22. marraskuuta Tieteiden talolla Helsingissä. Kokousväki valitsi yksimielisesti toimittaja Heljä Salosen jatkamaan liiton puheenjohtajana. Vuosi 2023 on Salosen kolmas vuosi puheenjohtajana ja samalla...

Kenen teot sinä tahdot palkita vuonna 2023?

Vertaistensa palkitsema. Sitä tunnustusta ihminen kantaa mielessään loppuelämänsä. Kenet tai minkä vertaisesi sinä tänä vuonnat palkitsisit?     Tee ehdotuksesi Vuoden 2023 Tiedetoimittajasta ja Vuoden 2023 tiedeviestintäpalkinnon saajasta 10.12.22 mennessä!...

Kansallinen tiedeviestintäkongressi Tampereella

Järjestyksessä 9. Kansallinen tiedeviestintäkongressi järjestetään tänä vuonna Tampereella perjantaina 2.12.2022 klo 12–17 Kongressin teemana on Lupa sanoa. Tampere-talolla kysytään, kenellä on lupa puhua ja kenen on suorastaan pakko puhua. Yhteistyökumppanina on...

Nyt on oikea aika hakea apurahaa!

Suomen tiedetoimittajain liiton syksyn kausiapurahojen haku alkaa sunnuntaina 16. lokakuuta. Hakuaikaa on 15.11.2022 saakka. Apuraha ei ole tarkoitettu vain liiton jäsenille, vaan Kopiosto-varoista myönnettäviä apurahoja voivat hakea muutkin tiedeviestinnän alalla...