Talousviisasta odottaessa

 
Varsinkin Yleisradion uutis- ja ajankohtaisohjelmiin on pesiytynyt asiantuntija, jota journalistit kutsuvat talousviisaaksi. Koulutukseltaan tämä henkilö on yleensä ekonomisti. Hän työskentelee rahoitusbisneksen tai jonkun etujärjestön palveluksessa. Tavallisesti hän on mies, mutta joskus nainenkin voi olla talousviisas.
 
Kuten eräs tuttavani totesi, minkään muun ammatin edustaja ei saa häntäänsä määrettä viisas. Journalistit eivät puhu terveysviisaista, kulttuuriviisaista tai politiikkaviisaista. Miksi meillä siis on talousviisaita?
 
Kenties toimituskokouksissa on joskus heitetty ilmaan ironinen kysymys: ”Ketäs talousviisasta tänään haastattelisimme?” Ironia on kuitenkin haihtunut viimeistään silloin, kun sana on valunut lähetyksiin. Niissä talousviisaat puhuvat vakavasti vakavista asioista ja ottavat myös kantaa poliittisiin ratkaisuihin.
 
Kotuksen sanakirjan mukaan sana viisas tarkoittaa henkilöä, ”jolla on oman kokemuksen tai opiskelun perusteella kyky ajatella, harkita asioita selkeästi, luovasti ja syvällisesti”. Sanakirja kytkee viisauteen myös sellaisia määreitä kuin oppinut, harkitseva, järkevä ja neuvokas.
 
Epäilemättä monet ekonomistit kantavat mukanaan useampia, jos ei kaikkia edellä mainituista ominaisuuksista. Ja jos eivät kanna, journalistit pitävät huolen siitä, että mainitut ominaisuudet heihin ja heidän mukanaan myös taloustieteisiin liitetään.
 

 

* * *

Jäin miettimään, koska olemme viimeksi kuulleet journalistin kysyvän suorassa lähetyksessä talousviisaalta vaikkapa seuraavia asioita: ”Miten talouspoliittisiin näkemykseesi vaikuttaa se, että työskentelet suuren rahoituskonsernin pörssianalyytikkona? Miten sanomisiisi vaikuttaa se, että edustat ammattiyhdistysliikkeeseen kiinteästi kytkeytyvää tutkimuslaitosta?
 
Kun ekonomistit puhuvat taloudesta, he pitävät yleensä huolen siitä, etteivät lausunnoillaan asetu vastaan taustaorganisaationsa etuja. Sijoitusbisneksessä työskentelevä ei astu asiakkaidensa varpaille kertomalla, että osinkoverotusta voisi olla syytä nostaa. Poliittista vasemmistoa lähellä oleva voi nostamista suositella, koska näkee taloudellisen eriarvoisuuden vähentämisen sitä edellyttävän.
 
Kaikki keskustelu taloudesta on siis intressisidonnaista, eikä aina todellakaan kovin viisasta. Heti talouden numeroiden tullessa julkisuuteen niin ekonomistit, poliitikot kuin etujärjestöjen edustajat alkavat kiistellä niiden merkityksestä. Silloin talous ei ole vain numeroita vaan toimeentuloa, tasa-arvoa, lompakon paksuutta, köyhyyttä, rikkautta, oikeudenmukaisuutta, bisnestä, oikeistoa ja vasemmistoa.
 
Millainen sitten olisi talousviisas asiantuntija, jos sanaa nyt välttämättä halutaan käyttää?
 
Hänen pitäisi varmaan osata asettua edellä kuvattujen intressien yläpuolelle ja suodattaa tiedosta jotain sellaista, mitä voidaan kutsua yhteiskunnan kokonaiseduksi. Hänen pitäisi olla sivistynyt. Hänen pitäisi hallita niin taloustieteitä kuin yhteiskuntatietieteellisiä ja humanistisia aloja. Häneltä pitäisi löytyä myös taitoa asettua niiden asemaan, jotka tuntevat nahoissaan, mitä köyhyys ja taloudellinen syrjäytyminen tarkoittavat.
 
Ehdotankin, että Yle varaa käsitteen hetkeen, jolloin tällainen asiantuntija astuu studioon.

Uusimmat ajankohtaiset

Kevään Kopiosto-apurahansaajat on nyt julkistettu

Luovaan työhön tarkoitetut apurahat ovat edelleen kiinnostavin hakukohde, ja siihen myönnettiin jälleen yli puolet kevään koko apurahapotista, 48 000 euroa. Toiseksi suosituin kohde ovat tiedeviestinnän toimissa tarvittavat laitteet, joita tuetaan 10 470 eurolla. Sitä...

Mikä muuttuu mediassa Journalistin ohjeiden uusiutuessa?

Seminaarissa 30.5. luvassa uudistuneita Journalistin ohjeita ja keskustelua journalismin ja viestinnän etiikasta – Mukana mm. Eero Hyvönen, Salla Nazarenko, Jouni Kemppainen, Tiina Raevaara, Elina Grundström... Tervetuloa päivittämään etiikkaosaamistasi...

Valon juhlassa tehtiin historiaa

Tiedetoimittajain vuosipäiväjuhlassa tehtiin historiaa. Meitä oli paikalla ainakin 160 liiton jäsentä; enemmän kuin koskaan aikaisemmin palkintojuhlissamme!   Ravintola Sykkeen sali todellakin sykki, ja puheensorina osoitti, että ihmiset olivat kaivanneet...

Haaveissa kongressi tai pidempi työprojekti?

Etkö ole pitkään aikaan hakenut Tiedetoimittajain liiton Kopiosto-apurahaa – olisiko nyt aika!   Suomen tiedetoimittajain liitto ry myöntää tiedeviestinnän alalla toimiville kohdeapurahoja syventävään työskentelyyn, koulutukseen, kokoukseen tai muuhun...

Liiton Valon juhlaa vietetään perjantaina 1.3.2024

Tervetuloa Helsinkiin Tiedetoimittajain liiton Valon juhlaan perjantaina 1.3.2024, klo 18-22! Paikka on entinen eli Mäkelänkatu 2:n katutason ravintola Syke. Juhlassa jaetaan Vuoden 2024 tiedetoimittajapalkinto sekä kaksi Vuoden 2024 tiedeviestintäpalkintoa. Palkinnot...

Tieteen kaanonit romukoppaan Tieteiden yössä 25. tammikuuta

Suomen tiedetoimittajain liitto tarjoaa jälleen omaa ohjelmaa Tieteiden yössä torstai-iltana 25. tammikuuta. Tervetuloa paikan päälle! Paikkana on tuttu Helsingin kaupungintalon Tapahtumatori, jossa ohjelmaa on kello viidestä aina iltakahdeksaan asti. Illan teemana on...

Apurahan sai 69 hakijaa – suurin potti työskentelyyn

Liiton hallitus sai syksyn apurahahaussa ennätysmäärän eli kaikkiaan 108 hakemusta. Apuraha-anomusten yhteissumma oli 247 386,49 euroa. Apuraha myönnettiin 69 hakijalle, ja apurahasumma oli yhteensä 92 531 euroa.  Löydät apurahan saajien nimet ja julkisiksi ilmoitetut...