Talousviisasta odottaessa

 
Varsinkin Yleisradion uutis- ja ajankohtaisohjelmiin on pesiytynyt asiantuntija, jota journalistit kutsuvat talousviisaaksi. Koulutukseltaan tämä henkilö on yleensä ekonomisti. Hän työskentelee rahoitusbisneksen tai jonkun etujärjestön palveluksessa. Tavallisesti hän on mies, mutta joskus nainenkin voi olla talousviisas.
 
Kuten eräs tuttavani totesi, minkään muun ammatin edustaja ei saa häntäänsä määrettä viisas. Journalistit eivät puhu terveysviisaista, kulttuuriviisaista tai politiikkaviisaista. Miksi meillä siis on talousviisaita?
 
Kenties toimituskokouksissa on joskus heitetty ilmaan ironinen kysymys: ”Ketäs talousviisasta tänään haastattelisimme?” Ironia on kuitenkin haihtunut viimeistään silloin, kun sana on valunut lähetyksiin. Niissä talousviisaat puhuvat vakavasti vakavista asioista ja ottavat myös kantaa poliittisiin ratkaisuihin.
 
Kotuksen sanakirjan mukaan sana viisas tarkoittaa henkilöä, ”jolla on oman kokemuksen tai opiskelun perusteella kyky ajatella, harkita asioita selkeästi, luovasti ja syvällisesti”. Sanakirja kytkee viisauteen myös sellaisia määreitä kuin oppinut, harkitseva, järkevä ja neuvokas.
 
Epäilemättä monet ekonomistit kantavat mukanaan useampia, jos ei kaikkia edellä mainituista ominaisuuksista. Ja jos eivät kanna, journalistit pitävät huolen siitä, että mainitut ominaisuudet heihin ja heidän mukanaan myös taloustieteisiin liitetään.
 

 

* * *

Jäin miettimään, koska olemme viimeksi kuulleet journalistin kysyvän suorassa lähetyksessä talousviisaalta vaikkapa seuraavia asioita: ”Miten talouspoliittisiin näkemykseesi vaikuttaa se, että työskentelet suuren rahoituskonsernin pörssianalyytikkona? Miten sanomisiisi vaikuttaa se, että edustat ammattiyhdistysliikkeeseen kiinteästi kytkeytyvää tutkimuslaitosta?
 
Kun ekonomistit puhuvat taloudesta, he pitävät yleensä huolen siitä, etteivät lausunnoillaan asetu vastaan taustaorganisaationsa etuja. Sijoitusbisneksessä työskentelevä ei astu asiakkaidensa varpaille kertomalla, että osinkoverotusta voisi olla syytä nostaa. Poliittista vasemmistoa lähellä oleva voi nostamista suositella, koska näkee taloudellisen eriarvoisuuden vähentämisen sitä edellyttävän.
 
Kaikki keskustelu taloudesta on siis intressisidonnaista, eikä aina todellakaan kovin viisasta. Heti talouden numeroiden tullessa julkisuuteen niin ekonomistit, poliitikot kuin etujärjestöjen edustajat alkavat kiistellä niiden merkityksestä. Silloin talous ei ole vain numeroita vaan toimeentuloa, tasa-arvoa, lompakon paksuutta, köyhyyttä, rikkautta, oikeudenmukaisuutta, bisnestä, oikeistoa ja vasemmistoa.
 
Millainen sitten olisi talousviisas asiantuntija, jos sanaa nyt välttämättä halutaan käyttää?
 
Hänen pitäisi varmaan osata asettua edellä kuvattujen intressien yläpuolelle ja suodattaa tiedosta jotain sellaista, mitä voidaan kutsua yhteiskunnan kokonaiseduksi. Hänen pitäisi olla sivistynyt. Hänen pitäisi hallita niin taloustieteitä kuin yhteiskuntatietieteellisiä ja humanistisia aloja. Häneltä pitäisi löytyä myös taitoa asettua niiden asemaan, jotka tuntevat nahoissaan, mitä köyhyys ja taloudellinen syrjäytyminen tarkoittavat.
 
Ehdotankin, että Yle varaa käsitteen hetkeen, jolloin tällainen asiantuntija astuu studioon.

Uusimmat ajankohtaiset

Sanan valta 6 – Tyyli ennen kaikkea, Turku 17.5.

17. toukokuuta kokoonnutaan perinteiseen Sanan valta 6 -koulutustapahtumaan Turkuun. Teemana on tänä vuonna tyyli. Kaikille osallistujille yhteisessä aamupäivässä kielen vaikutusvallasta puhuu dosentti, tutkija Janne Saarikivi, ulkonäköpaineista ja vaatteiden...

Kevään apurahahakuun tuli 75 hakemusta

Suomen tiedetoimittajain liiton Kopiosto-apurahakemusten jättöaika päättyi pitkäperjantaina 15.4.. Hakemuksia tuli yhteensä 75 kappaletta. Suosituin hakukohde on jälleen kerran työskentely, johon osoitettuja hakemuksia tuli kaikkiaan 34 kappaletta. Myös liiton...

Liiton kevätkokous 25.4.2022

Hyvä tiedetoimittajain liiton jäsen, Suomen tiedetoimittajain liiton kevät- eli vuosikokous järjestetään sääntöjen sallimana online-kokouksena maanantaina 25.4.2022.  Tule kuulemaan, miten liitossa on selviydytty toisesta koronavuodesta peräkkäin! Osallistu...

Medellinin maailmankongressi siirtyy maaliskuulle 2023

Tiedetoimittajain maailmankongressi siirtyy – jälleen kerran. Kesäkuun viimeiselle viikolle ilmoitettu World Conference for Science Journalist -tapahtumaa on siirretty pandemiatilanteen vuoksi ensi vuoden maaliskuulle. Maailman...

Onko sinun aikasi hakea nyt apurahaa?

HAE KEVÄÄN 2022 APURAHAA TÄLLÄ LOMAKKEELLA Kevään Kopiosto-apurahat nyt haettavissa 15.4.2022 saakka.Suomen tiedetoimittajain liitto ry myöntää tiedeviestinnän alalla toimiville kohdeapurahoja syventävään työskentelyyn, koulutukseen, kokoukseen tai muuhun...

Valon juhlassa 27.4. nähdään Tunturin tarina -elokuva

Valon juhlaa 2022 vietetään tavallistakin juhlavammissa merkeissä keskiviikkona 27. huhtikuuta Helsingissä Bio Rexissä. Juhla alkaa klo 16.30 tilausnäytöksellä, jossa nähdään Vuoden 2022 tiedeviestintäpalkinnon saaneen luontotrilogian kolmas osa, Tunturin tarina....

Liiton tapahtumia Turussa, Kotkassa, Tampereella…

Tiedetoimittajain liitossa valmistellaan vuoden 2022 tapahtumia toivoen ja luottaen, että koronavirus käyttäytyy kuten "edeltäjänsä" ja siirtyy muiden tavanomaisten ylähengitysteiden infektioita aiheuttavien tautien joukkoon. Koronaturvallisuutta ajatellen...

Valon päivän juhla 3.2. siirtyy huhtikuulle

Valon päivänä 3. helmikuuta julkistetaan Vuoden 2022 tiedetoimittaja- ja tiedeviestintäpalkinnot. Itse palkintojuhla kuitenkin siirtyy vietettäväksi 27.4.22. Silloin juhlitaankin kunnolla; liitto on varannut Bio Rexin käyttöönsä koko illaksi Helsingissä.  ...

Syksyn apurahahaku on päättynyt

Suomen tiedetoimittajain liiton syksyn kausiapurahojen haku on päättynyt. Hakemuksia tuli yhteensä 83. Kiinnostavin kohde oli tälläkin kertaa työskentelyapuraha Syksyn hakuaika oli 16.10.–15.11.2021. Seuraavan kerran liiton Kopiosto-apurahaa voi hakea 16.3.–15.4.2022....