Talousviisasta odottaessa

Janne Seppänen

05.05.2021 7:33

 

Varsinkin Yleisradion uutis- ja ajankohtaisohjelmiin on pesiytynyt asiantuntija, jota journalistit kutsuvat talousviisaaksi. Koulutukseltaan tämä henkilö on yleensä ekonomisti. Hän työskentelee rahoitusbisneksen tai jonkun etujärjestön palveluksessa. Tavallisesti hän on mies, mutta joskus nainenkin voi olla talousviisas.

 

Kuten eräs tuttavani totesi, minkään muun ammatin edustaja ei saa häntäänsä määrettä viisas. Journalistit eivät puhu terveysviisaista, kulttuuriviisaista tai politiikkaviisaista. Miksi meillä siis on talousviisaita?

 

Kenties toimituskokouksissa on joskus heitetty ilmaan ironinen kysymys: ”Ketäs talousviisasta tänään haastattelisimme?” Ironia on kuitenkin haihtunut viimeistään silloin, kun sana on valunut lähetyksiin. Niissä talousviisaat puhuvat vakavasti vakavista asioista ja ottavat myös kantaa poliittisiin ratkaisuihin.

 

Kotuksen sanakirjan mukaan sana viisas tarkoittaa henkilöä, ”jolla on oman kokemuksen tai opiskelun perusteella kyky ajatella, harkita asioita selkeästi, luovasti ja syvällisesti”. Sanakirja kytkee viisauteen myös sellaisia määreitä kuin oppinut, harkitseva, järkevä ja neuvokas.

 

Epäilemättä monet ekonomistit kantavat mukanaan useampia, jos ei kaikkia edellä mainituista ominaisuuksista. Ja jos eivät kanna, journalistit pitävät huolen siitä, että mainitut ominaisuudet heihin ja heidän mukanaan myös taloustieteisiin liitetään.

 

 

* * *

Jäin miettimään, koska olemme viimeksi kuulleet journalistin kysyvän suorassa lähetyksessä talousviisaalta vaikkapa seuraavia asioita: ”Miten talouspoliittisiin näkemykseesi vaikuttaa se, että työskentelet suuren rahoituskonsernin pörssianalyytikkona? Miten sanomisiisi vaikuttaa se, että edustat ammattiyhdistysliikkeeseen kiinteästi kytkeytyvää tutkimuslaitosta?

 

Kun ekonomistit puhuvat taloudesta, he pitävät yleensä huolen siitä, etteivät lausunnoillaan asetu vastaan taustaorganisaationsa etuja. Sijoitusbisneksessä työskentelevä ei astu asiakkaidensa varpaille kertomalla, että osinkoverotusta voisi olla syytä nostaa. Poliittista vasemmistoa lähellä oleva voi nostamista suositella, koska näkee taloudellisen eriarvoisuuden vähentämisen sitä edellyttävän.

 

Kaikki keskustelu taloudesta on siis intressisidonnaista, eikä aina todellakaan kovin viisasta. Heti talouden numeroiden tullessa julkisuuteen niin ekonomistit, poliitikot kuin etujärjestöjen edustajat alkavat kiistellä niiden merkityksestä. Silloin talous ei ole vain numeroita vaan toimeentuloa, tasa-arvoa, lompakon paksuutta, köyhyyttä, rikkautta, oikeudenmukaisuutta, bisnestä, oikeistoa ja vasemmistoa.

 

Millainen sitten olisi talousviisas asiantuntija, jos sanaa nyt välttämättä halutaan käyttää?

 

Hänen pitäisi varmaan osata asettua edellä kuvattujen intressien yläpuolelle ja suodattaa tiedosta jotain sellaista, mitä voidaan kutsua yhteiskunnan kokonaiseduksi. Hänen pitäisi olla sivistynyt. Hänen pitäisi hallita niin taloustieteitä kuin yhteiskuntatietieteellisiä ja humanistisia aloja. Häneltä pitäisi löytyä myös taitoa asettua niiden asemaan, jotka tuntevat nahoissaan, mitä köyhyys ja taloudellinen syrjäytyminen tarkoittavat.

 

Ehdotankin, että Yle varaa käsitteen hetkeen, jolloin tällainen asiantuntija astuu studioon.