Talven hauskin ja hirvittävin lelu on sanoja arpova papukaija 

Amanda Alvarez

Kuva: Karen Horton.

Keskusteleva tekoäly ChatGPT on valloittanut maailman vajaassa kolmessa kuukaudessa. Sitä selitetään ja kommentoidaan mediassa, ja sen avulla kirjoitetaan jo väitöskirjoja ja läpäistään pääsykokeita. Somessa ei voi välttyä hulvattomilta ja pelottavilta chatbot-keskusteluilta, joissa tekoäly rakastuu, luo taidetta, vaatii ihmisoikeuksia, ennustaa tulevaisuutta ja kertoo tappavansa koko ihmiskunnan. Ja tätä kaikkea otetaan hyvin, hyvin tosissaan, ainakin elinkeinoelämän, vallanpitäjien ja sijoittajien keskuudessa. Informaatioajalla on nyt ihan oma esimerkkinsä pareidoliasta eli hakemalla haetusta merkityksellisyydestä, kuten paahtoleivässä havaitut Jeesuksen kasvot.

ChatGPT:n ja vastaavien sovellusten taustalla on valtava kielimalli, joka on koulutettu internetistä poimituilla miljoonilla (englanninkielisillä) sanoilla. Niillä on hämmästyttävä taito tuottaa koherenttia tekstiä ja keskustella luontevasti. Kuitenkin kyse on pelkästä sanojen arpomisesta, kuten esimerkiksi Helsingin yliopiston tietotekniikan professori Hannu Toivonen ahkerasti muistuttelee Twitterissä: “Kielimallilla ei ole sellaisia kykyjä, että se voisi olla kaistapää tai paha, myöntää tai haluta jotain, tuhota asioita tai laukaista pommeja. Se vain arpoo sanoja.”

Yksi maltin ääni tekoälyhurmoksessa on kielitieteilijä Emily Bender, Washingtonin yliopiston professori ja yksi kuuluisan Stochastic Parrots -tiedejulkaisun kirjoittajista. Benderistä on julkaistu erinomainen profiili New York Magazinessa, jossa hän vastustaa ihmisyyden alentamista tilastolliseksi koneeksi, kielimallin kaltaiseksi raakkuvaksi papukaijaksi. Benderin mukaan ihmisäly eroaa ratkaisevalla ja tärkeällä tavalla tekoälystä, koska se kietoutuu ruumiilliseen kokemukseen ja aisteihin, historiaan, yhteiskuntaan, evoluutioon, ja myös rajallisuuteen eli kuoleman väistämättömyyteen. Sanojen merkitykset syntyvät keskustelussa, vuorovaikutteisessa oppimisessa, tarkoitteista tosimaailmassa – siksi ihminen ymmärtää, että kakkamakkara ei ole perinteinen herkkuruoka, vaikka tekoäly niin väittää.

Tekoälyllä ei ole ihmissuhteita, vuorovaikutusta, ruumiillista kokemusta, tunnesiteitä, ajantajua tai kosketusta fyysiseen maailmaan. Kielimalli on jämähtänyt paikalleen siihen hetkeen, kun sen kouluttamiseen käytetyt Wikipedia-sivut ja Reddit-keskustelut ovat hetkellisesti näyttäytyneet. Nämä aineistot, Bender muistuttaa, ovat suureksi osaksi valkoisten hyväosaisten miesten kirjoittamia. Aineistoista ja sijoittajien tekoälyhypetyksestä huokuu narsismi, fantasia ihmisen ja koneen yhteensulautumisesta singulariteetin muodossa.

Teknologiajättien ja ChatGPT:n kehittäneen Open AI-yhtiön johdossa on myös miehiä, jotka ohjaavat kaasu pohjassa koko ihmiskuntaa kohti tekoälytulevaisuutta, missä eriarvoisuus kasvaa, kielimalleja siistivän orjatyövoiman käyttö on hyväksyttävää ja ilmastokriisi on valitettava mutta väistämätön sivuoire tekoälyn valtavan laskennallisen tehon tarpeesta.

Bender-jutussa filosofi Daniel Dennett huomauttaa, että väärennetyn rahan käytöstä on kautta aikain seurannut vankeutta tai jopa kuolemantuomio. Miksi siis suhtaudumme toisin, suorastaan hilpeydellä siihen, että meitä narrataan väärennetyillä ihmisillä?

Lue myös:

Ihmiskunnan amokjuoksu

Ihmiskunnan amokjuoksu

  Viime päivinä maailman lehdissä on uutisoitu näkyvästi Atlantin merivirtausten huolestuttavasta häiriintymisestä. Merivirrat häiriintyvät jäätiköiden sulamisen ja merivesien lämpenemisen yhteisvaikutuksesta. Myös meillä ainakin YLE ja Ilta-Sanomat ovat jo...

Laastari ei auta yliopistojen sabotointiin

Laastari ei auta yliopistojen sabotointiin

Jos yliopistot investoivat kymmeniä miljoonia tietoturvaan ja fyysisten tilojen vartioimiseen, niin miksei sitten kaikkein tärkeimmän pääomansa eli tutkijoiden työn suojelemiseen?

Millaista kaupunkia purkamalla rakennetaan?

Millaista kaupunkia purkamalla rakennetaan?

Helsingin Sanomat uutisoi tammikuun alussa Helsingissä käynnissä olevasta rakennusten purkubuumista, jossa ydinkeskustan rakennuksia ja kokonaisia lähiökortteleita puretaan uudisrakentamisen alta. Jutun mukaan purkuhankkeita perustellaan usein vaikeuksilla sovittaa...