Pauliina Lehtonen (kuva: Jonne Renvall)
Tampere on viime vuosina paistatellut tilastoissa Suomen vetovoimaisimpana kaupunkina. Se houkuttelee vauhdilla uusia asukkaita, ja Tilastokeskuksen mukaan suurista kaupungeista Tampereen prosentuaalinen väestönkasvu olikin vuonna 2023 voimakkainta Espoon jälkeen. Taloustutkimuksen vuonna 2023 toteuttamassa Muuttohalukkuus Suomessa -tutkimuksessa noin 38 prosenttia 15–79-vuotiaista suomalaisista kertoi voivansa ajatella asuvansa Tampereella. Oman maakuntansa Pirkanmaan lisäksi Tampere nousee kolmen suosituimman kaupungin joukkoon seitsemässä muussa maakunnassa.
Mistä Tampereen suosio kumpuaa? Kaupungin vetovoiman on kuvailtu juontuvan sen keskeisestä maantieteellisestä sijainnista, mikä tekee kaupungista helposti saavutettavan eri puolilta eteläistä ja keskistä Suomea. Tampere saa usein kehuja myös taloudellisesta elinvoimastaan sekä kunnianhimoisista ja rohkeista kaupunkikehityshankkeista, kuten Nokia-areenasta tai rautatieratapihan ylle rakentuvasta Kannen alueesta. Houkuttelevina tekijöinä muistetaan mainita myös hyvät palvelut, vilkas kulttuurielämä sekä monipuoliset opiskelu- ja työmahdollisuudet.
Kaupunkilaisen näkökulmasta kaupungin veto- tai pikemmin pitovoima syntyy arjen sujuvuudesta. Asukkaiden arjessa merkitystä on esimerkiksi monipuolisella ja saavutettavalla palvelutarjonnalla, toimivilla sotepalveluilla, kattavalla joukkoliikenteellä ja kevyen liikenteen verkostolla sekä viihtyisällä ja turvallisella kaupunkiympäristöllä. Vaikka kaikissa näissä kohdissa lienee parannettavaa, kokonaisuutena Tampere vaikuttaa monien mielestä olevan mittakaavaltaan ihmisen kokoinen kaupunki, jossa kaikki tarpeellinen on lähellä.
Vetovoimapuheen rinnalla kannattaa kuitenkin muistaa, että kaupungin ripeällä kasvulla on kääntöpuolensa. Kasvu luo paineita kaupungin ekologiselle, sosiaaliselle ja taloudelliselle kestävyydelle. Jos niihin ei olla valmiita reagoimaan, saattaa asukkaille tärkeä arjen sujuvuus kääntyä arjen sujumattomuudeksi.
Asukasmäärän kasvaminen tarkoittaa yleensä lisää rakentamista, mikä voi näkyä niin ihmisasukkaille kuin muunlajisille kaupunkilaisille tärkeiden viheralueiden kutistumisena ja sen myötä kaupungin viihtyisyyden vähentymisenä. Tampereen keskeisen ulkoilu- ja virkistysalueen Kauppi-Niihaman vähittäistä nakertamista rakentamiseen on kritisoitu kaupungissa jo pitkään. Nyt alueen halki suunnitellaan ratikkalinjan jatketta sekä asuntorakentamista, mihin liittyen useat yhdistykset ovat esittäneet alueen suojelua sen luontoarvojen vuoksi. Aloitteen mukaan alueen satojen hehtaarien luonnonsuojelullisesti arvokas ja runsaslahopuustoinen metsä tulisi suojella rakentamiselta ja hakkuilta.
Kaupungin väestörakenteen kannalta on tärkeää huomata, että Tampereen muuttovoittoprofiili koostuu pitkälti opiskelijoista, eläkeläisistä ja työttömistä. Eli ryhmistä, joita nykyhallituksen kaavailemat leikkaukset tulevat koskettamaan eniten. Kaupungin edustajat ovatkin nostaneet jo esiin huolen leikkausten johdosta syntyvästä uudenlaisesta asunnottomien ryhmästä, lapsiperheistä.
Tampereen väestönkasvun kiinnostava piirre on pikkulapsiperheiden suuntaaminen pois kaupungista. Vuoden 2017 jälkeen Tampereelta on muuttanut pois enemmän lapsia kuin kaupunkiin on muuttanut. Erityisesti perheet, joissa on 0–4-vuotiaita lapsia, vaikuttavat siirtyvän Tampereen ympäryskuntiin. Tätä kehitystä selittää ympäryskuntien asuntokannan edullisempi hintataso ja pientalotarjonta. Lapsiperheiden ohella Tampere menettää myös valmistuneita opiskelijoita, jotka suuntaavat töiden perässä usein pääkaupunkiseudulle.
Vetovoimaisimman kaupungin titteli pitääkin sisällään paitsi hyötyjä, myös kasvun mukanaan tuomia haasteita.
Asukkaan näkökulmasta Tampereeseen ja tamperelaisuuteen tiivistyy tietynlaista mutkattomuutta ja arjen välittömyyttä, mikä saa pysymään kaupungissa. Kahvit kesäaamuna Tammelantorilla, Rajaportin saunan pehmeät löylyt, hiihtolenkit Niihaman majalle tai bussikuskille huikatut kiitokset. Näiden arjen tärkeiden paikkojen ja rutiinien soisi säilyvän yhä muuttuvassa ja kasvavassa kaupungissa.
Tampere turistin silmin: Areena, bisnespuistoja, rautatie, ympärillään metsät ja järvet. (Kuva: Ulla Järvi)
