Julkisen sanan neuvosto juhlisti 50-vuotista taivaltaan Säätytalolla 17.12.2018 järjestetyssä seminaarissa, jonka aiheena oli vastuullisen journalismin tulevaisuus. Paikalla oli suurten mediatalojen edustus, akateemista väkeä ja tutkivan journalismin nuori eturintama. Juhlapuheen piti oikeusministeri.
Julkisen sanan neuvoston perussopimuksen ovat Suomessa allekirjoittaneet melkein kaikki median toimijat. Sopimuksen ulkopuolelle ovat jättäytyneet lähinnä Magneettimedian, MV:n ja Suomen uutisten kaltaiset viestimet. Perusteeksi ne esittävät valtamedian ja eliitin välisen liiton, joka ehkäisee totuuden esille tuomista. Edellä mainitut mediat esiintyvätkin mielellään vaihtoehto- tai vastamedioina.
Kun katsoo JSN:n juhlan paikkaa ja osallistujalistaa, eliittiväite ei tunnu edes kaukaa haetulta. Sen sijaan totuuteen liittyvä kritiikki ei kestä päivänvaloa.
Tunnetun filosofisen määritelmän mukaan tieto on koeteltu tosi uskomus. Sekä journalismissa että akateemisessa tutkimuksessa tietoa pyritään tuottamaan tämän periaatteen mukaisesti – taustoja penkoen, erilaisia lähteitä etsien, tiedon oikeellisuutta testaten. Toki taloudelliset vaatimukset, kiire ja huolimattomuus tuottavat virheitä, median konventiot suuntaavat sisältöjä ja Suomen kokoisessa maassa totuus saattaa hetkellisesti yksipuolistua.
Pidemmällä aikavälillä tieteen ja journalismin tieto muodostuu kuitenkin itseään korjaavassa prosessissa, joka ei ole koskaan valmis. Tässä prosessissa itsesääntelyllä on tärkeä rooli. Sen avulla järjestelmään sisään rakennettu kriittisyys pitää huolen siitä, että totuus ei jähmety.
Tämä lähtökohta erottaa JSN:n ulkopuolelle jättäytyneet viestimet journalistin ohjeita noudattamaan pyrkivistä. Vastamedioissa ollaan nimen mukaisesti jotakin vastaan. Niissä tiedetään oikeat ja väärät vastaukset etukäteen. Joskus vastaus on tosi, joskus ei. Kun tiedosta poistetaan koettelu, jäljelle jää lähinnä uskomus. Kyse on fundamentalismista.
Tiedettä tai journalismia ei voi perustaa pelkkään uskoon, vaikka se väkevä olisikin.
Miten tuottaa ruokaa kuumuuden ja kuivuuden runtelemassa maailmassa
Keski- ja Etelä-Eurooppa paahtuvat ennennäkemättömissä helteissä jo varhain keväällä. Samaan aikaan Hormuzinsalmi – kriittinen väylä, jonka kautta kulkee noin 30 prosenttia maailman ruoantuotantoa pystyssä pitävistä typpilannoitteista – on ollut suljettuna. Se, miten...
