Tietoa täytyy koetella

Juha Herkman

Julkisen sanan neuvosto juhlisti 50-vuotista taivaltaan Säätytalolla 17.12.2018 järjestetyssä seminaarissa, jonka aiheena oli vastuullisen journalismin tulevaisuus. Paikalla oli suurten mediatalojen edustus, akateemista väkeä ja tutkivan journalismin nuori eturintama. Juhlapuheen piti oikeusministeri.
Julkisen sanan neuvoston perussopimuksen ovat Suomessa allekirjoittaneet melkein kaikki median toimijat. Sopimuksen ulkopuolelle ovat jättäytyneet lähinnä Magneettimedian, MV:n ja Suomen uutisten kaltaiset viestimet. Perusteeksi ne esittävät valtamedian ja eliitin välisen liiton, joka ehkäisee totuuden esille tuomista. Edellä mainitut mediat esiintyvätkin mielellään vaihtoehto- tai vastamedioina.
Kun katsoo JSN:n juhlan paikkaa ja osallistujalistaa, eliittiväite ei tunnu edes kaukaa haetulta. Sen sijaan totuuteen liittyvä kritiikki ei kestä päivänvaloa.
Tunnetun filosofisen määritelmän mukaan tieto on koeteltu tosi uskomus. Sekä journalismissa että akateemisessa tutkimuksessa tietoa pyritään tuottamaan tämän periaatteen mukaisesti – taustoja penkoen, erilaisia lähteitä etsien, tiedon oikeellisuutta testaten. Toki taloudelliset vaatimukset, kiire ja huolimattomuus tuottavat virheitä, median konventiot suuntaavat sisältöjä ja Suomen kokoisessa maassa totuus saattaa hetkellisesti yksipuolistua.
Pidemmällä aikavälillä tieteen ja journalismin tieto muodostuu kuitenkin itseään korjaavassa prosessissa, joka ei ole koskaan valmis. Tässä prosessissa itsesääntelyllä on tärkeä rooli. Sen avulla järjestelmään sisään rakennettu kriittisyys pitää huolen siitä, että totuus ei jähmety.
Tämä lähtökohta erottaa JSN:n ulkopuolelle jättäytyneet viestimet journalistin ohjeita noudattamaan pyrkivistä. Vastamedioissa ollaan nimen mukaisesti jotakin vastaan. Niissä tiedetään oikeat ja väärät vastaukset etukäteen. Joskus vastaus on tosi, joskus ei. Kun tiedosta poistetaan koettelu, jäljelle jää lähinnä uskomus. Kyse on fundamentalismista.
Tiedettä tai journalismia ei voi perustaa pelkkään uskoon, vaikka se väkevä olisikin.

Lue myös:

Amis, sivistys ja ongelmat – kaksi tutkimusta, kaksi näkökulmaa

Amis, sivistys ja ongelmat – kaksi tutkimusta, kaksi näkökulmaa

Ammatillinen koulutus on jälleen noussut pinnalle mediassa. Tutkija Penni Pietilä osallistui kolmen lukukauden ajan ammattikoulun äidinkielen opetukseen. Hän havaitsi, että yleissivistävät tavoitteet ovat jääneet opintojen nopean edistämisen ja työelämään siirtymisen...

Sanoma hajotti tiedetoimituksensa

Sanoma hajotti tiedetoimituksensa

  Vuosikymmenen mittainen kokeilu tuli päätökseen, kun Sanoma ilmoitti jakavansa Helsingin Sanomien tiedetoimituksen kahteen osaan. Minä ja kolme muuta Tiede- ja Tiede Luonto -lehtien tuottajaa sekä niiden päätoimittaja ja graafikko siirryimme maaliskuun alussa...

Vähän solidaarisuutta, kiitos!

Vähän solidaarisuutta, kiitos!

Miksi ihmeessä Yleisradion irtisanomiset eivät ole herättäneet näkyvää huolta yliopistopiireissä? Missä viipyvät tutkijoiden solidaarisuuden osoitukset journalisteille? Tätä olen viime aikoina ihmetellyt. Samassa veneessähän tässä ollaan puolustamassa faktapohjaista...

Tuolileikki jähmettää yliopistojen elämää

Tuolileikki jähmettää yliopistojen elämää

Kuuntelin Sitran Tekoja tulevaisuuteen: Ratkaisuja talouden kestävään kasvuun-webinaarin maaliskuun alussa. Tilausuudessa pohdittiin eri kantilta sitä ongelmaa, että Suomen bruttokansantuote ei ole kasvanut kohta 20 vuoteen ja työn tuottavuus on huonontunut koko ajan....