Tiivistelmillä sulavaa tiedepullaa

Amanda Alvarez


Internetistä löytyy jos joitakin palveluja, joiden tarkoituksena on tehdä tiedetuloksista ja -artikkeleista selkeitä, helposti sulavia ja ennen kaikkia lyhyitä. Useful Science tiivistää tuloksia yhteen, hyötyä kuvaavaan virkkeeseen. Nautilus-verkkotiedelehti taas julkaisee kolmen virkkeen pituisia yhteenvetoja. Draw Science-sivulla tiedettä valotetaan infografiikan keinoin. Innostusta tieteeseen riittää, mutta syvällinen ymmärrys kulloisenkin tutkimuksen tuloksista ja niiden merkityksestä jokapäiväiseen elämään jää usein pimentoon.
Tuore mielipidekirjoitus PNAS-tiedelehdessä suosittaa, että tiivistelmä olisi aina pakollinen osa tiedeartikkelin julkaisussa tavanomaisten abstraktin ja lehdistötiedotteen ohella. Tiivistelmien tulisi korostaa tulosten laajempaa merkitystä maallikkokielellä ja provosoida julkista dialogia. Vaikeatajuisemmat ja ja vähemmän tunnetut tieteen alueet saisivat näin huomiota, ja tieteidenvälinen viestintä kehittyisi. Tiivistelmän tuottaminen ei olisi tutkijallekaan ajan haaskausta: laajaan yleistiedeviestintään paneutuneet tieteilijät ovat erään tutkimuksen mukaan myös akateemisesti tuotteliaampia ja saavat enemmän viittauksia tieteellisiin julkaisuihinsa. Biolääketieteellisten julkaisijoiden järjestämä kirjoituskilpailu kannustaa tutkijoita tuottamaan helppotajuisia yhteenvetoja. Fysiikassa taas tieteellisiin artikkeleihin voi lisätä videotiivistelmän tuloksista.
Tiedejulkaisun puitteissa tiivistelmien laadusta tuskin tarvitsee kantaa huolta. Tiedeviestinnässä intoilijat ovat kuitenkin nyt vallalla ja silloin asiantuntijuus voi olla hakusessa. Laadunvalvonnassa voi osittain turvautua joukkoistamiseen (mm. Acawiki) Wikipedian tavoin. Tietyillä sivustoilla (SciWorthy) on moderaattoreita tai kuraattoreita kun taas toisilla (Scimplified, Publiscize) laadun takaa suoraan tieteilijältä tai yliopistolta saadut tiivistelmät ja tiedotteet. Tiedeviestintä-ekosysteemi on ehkä jo kyllästetty näillä palveluilla, sillä ainakin yksi (Science Gist) lopetti toimintansa tammikuussa. Loppuiko into, oliko laatua liian vaikea taata vai oliko yhteenvedoista puutetta? Vaikka tiivistelmien tuottamisen hyötyä on tutkittu tutkijan näkökulmasta, epäselvää vielä on, avaako tiivistelmä tieteen saloja tavalliselle tallaajalle.

Lue myös:

Voiko tutkija puhua luottamuksella toimittajalle?

Voiko tutkija puhua luottamuksella toimittajalle?

  Älä kirjoita tätä lehteen, mutta… Tämä fraasi on tuttu varmasti jokaiselle toimittajalle. Sen kuuluessa kynänkärki nousee paperista tai sormet näppäimistöltä. Jos keskustelua on taltioitu mikrofonilla tai videokameralla, haastateltava on yleensä odottanut...

Terveiset tulpasta!

Terveiset tulpasta!

  Vieläkö muistat jatkuvan marmatuksen suurten ikäluokkien muodostamasta tulpasta. Se oli kestoaihe 1980- ja 1990-luvun nuorisomedioissa, kuten Ylioppilaslehdessä. Silloin koettiin, että sotien jälkeen syntyneet sukupolvet olivat tukkineet uraputket. He jyräsivät...

Tieteen uusi suurvalta on Kiina – ainakin tietyillä aloilla

Tieteen uusi suurvalta on Kiina – ainakin tietyillä aloilla

Vuonna 2019 The Economist kysyi artikkelissaan, onko Kiinasta tulossa tieteen supervalta? Vuonna 2024 se vastasi kysymykseensä raportissaan kertomalla, että Kiinasta on tullut tieteen suurvalta kasvitutkimuksesta suprajohdefysikkaan. Ruohonjuuritasolla Kiinan...