Tiivistelmillä sulavaa tiedepullaa

Amanda Alvarez


Internetistä löytyy jos joitakin palveluja, joiden tarkoituksena on tehdä tiedetuloksista ja -artikkeleista selkeitä, helposti sulavia ja ennen kaikkia lyhyitä. Useful Science tiivistää tuloksia yhteen, hyötyä kuvaavaan virkkeeseen. Nautilus-verkkotiedelehti taas julkaisee kolmen virkkeen pituisia yhteenvetoja. Draw Science-sivulla tiedettä valotetaan infografiikan keinoin. Innostusta tieteeseen riittää, mutta syvällinen ymmärrys kulloisenkin tutkimuksen tuloksista ja niiden merkityksestä jokapäiväiseen elämään jää usein pimentoon.
Tuore mielipidekirjoitus PNAS-tiedelehdessä suosittaa, että tiivistelmä olisi aina pakollinen osa tiedeartikkelin julkaisussa tavanomaisten abstraktin ja lehdistötiedotteen ohella. Tiivistelmien tulisi korostaa tulosten laajempaa merkitystä maallikkokielellä ja provosoida julkista dialogia. Vaikeatajuisemmat ja ja vähemmän tunnetut tieteen alueet saisivat näin huomiota, ja tieteidenvälinen viestintä kehittyisi. Tiivistelmän tuottaminen ei olisi tutkijallekaan ajan haaskausta: laajaan yleistiedeviestintään paneutuneet tieteilijät ovat erään tutkimuksen mukaan myös akateemisesti tuotteliaampia ja saavat enemmän viittauksia tieteellisiin julkaisuihinsa. Biolääketieteellisten julkaisijoiden järjestämä kirjoituskilpailu kannustaa tutkijoita tuottamaan helppotajuisia yhteenvetoja. Fysiikassa taas tieteellisiin artikkeleihin voi lisätä videotiivistelmän tuloksista.
Tiedejulkaisun puitteissa tiivistelmien laadusta tuskin tarvitsee kantaa huolta. Tiedeviestinnässä intoilijat ovat kuitenkin nyt vallalla ja silloin asiantuntijuus voi olla hakusessa. Laadunvalvonnassa voi osittain turvautua joukkoistamiseen (mm. Acawiki) Wikipedian tavoin. Tietyillä sivustoilla (SciWorthy) on moderaattoreita tai kuraattoreita kun taas toisilla (Scimplified, Publiscize) laadun takaa suoraan tieteilijältä tai yliopistolta saadut tiivistelmät ja tiedotteet. Tiedeviestintä-ekosysteemi on ehkä jo kyllästetty näillä palveluilla, sillä ainakin yksi (Science Gist) lopetti toimintansa tammikuussa. Loppuiko into, oliko laatua liian vaikea taata vai oliko yhteenvedoista puutetta? Vaikka tiivistelmien tuottamisen hyötyä on tutkittu tutkijan näkökulmasta, epäselvää vielä on, avaako tiivistelmä tieteen saloja tavalliselle tallaajalle.

Lue myös:

Francis Alÿs ja leikin hurma

Francis Alÿs ja leikin hurma

Kävin hiljattain Kölnin Ludwig-museossa Francis Alÿsin kehutussa suurnäyttelyssä Kids Take Over. Sen tärkein osio koostui noin kolmestakymmenestä videosta. Ne näyttivät leikkejä ja pelaamista maalla ja kaupungissa, pakolaisleireillä ja vaarallisten kaivosjätteiden...

Voiko teknologia edistää monilajisuutta huomioivaa suunnittelua?

Voiko teknologia edistää monilajisuutta huomioivaa suunnittelua?

  Kesä ja kärpäset. Hyttyset. Punkit. Ampiaiset. Mäkäräiset. Lokit. Valkoposkihanhet. Voikukat. Lupiinit. Eläviä olentoja, kasveja ja eliöitä, joiden kanssa jaamme Suomen lyhyen kesän. Paitsi lyhyt ja vähäluminen, kesämme on täynnä usein tunteita herättäviä...

Amis, sivistys ja ongelmat – kaksi tutkimusta, kaksi näkökulmaa

Amis, sivistys ja ongelmat – kaksi tutkimusta, kaksi näkökulmaa

Ammatillinen koulutus on jälleen noussut pinnalle mediassa. Tutkija Penni Pietilä osallistui kolmen lukukauden ajan ammattikoulun äidinkielen opetukseen. Hän havaitsi, että yleissivistävät tavoitteet ovat jääneet opintojen nopean edistämisen ja työelämään siirtymisen...

Sanoma hajotti tiedetoimituksensa

Sanoma hajotti tiedetoimituksensa

  Vuosikymmenen mittainen kokeilu tuli päätökseen, kun Sanoma ilmoitti jakavansa Helsingin Sanomien tiedetoimituksen kahteen osaan. Minä ja kolme muuta Tiede- ja Tiede Luonto -lehtien tuottajaa sekä niiden päätoimittaja ja graafikko siirryimme maaliskuun alussa...