Tulevaisuuden kaupunki yhdistää teknologian ja käyttäjän

Pauliina Lehtonen

Yli puolet maailman ihmisistä asuu tällä hetkellä kaupunkialueilla ja tulevaisuudessa tämä määrä tulee yhä kasvamaan. Ihmisten kerääntyminen kaupunkeihin asettaa kasvavia haasteita niin sosiaalisesti kuin ympäristön kannalta kestävälle kaupungissa asumiselle ja liikkumiselle. Ratkaisuja haetaan teknologiasta, saasteettomuudesta ja käyttäjien tarpeisiin paneutumisesta.
 
Saasteeton liikkuminen on nousemassa yhdeksi kaupunkikehityksen megatrendiksi esimerkiksi Berliinin Radbahnin, uuden pyöräkaistan, kehittäjien mukaan. Kaupunkiin ollaan suunnittelemassa pyöräkaistaa, joka kulkisi Berliinin vanhimman metrolinjan, maanpäällä kulkevan U1-linjan alla. Linjan maanpäällisten rakenteiden alle jäävä tila on ollut hukkatilaa, jonka ottamista tällä tavalla hyötykäyttöön nyt suunnitellaan.
 
Guardian uutisoi äskettäin, että Lontoon keskeistä ostoskatua, Oxford Streetia, ollaan kaavailemassa autottomaksi alueeksi. Taustalla vaikuttavat kaupungistumisen ongelmat, kuten kehno ilmanlaatu sekä onnettomuustilastot. Britannian mediassa on toistuvasti uutisoitu Lontoon huonosta ilmanlaadusta: mittausten mukaan metropolin jokainen asukas hengittää ilmaa, jossa elimistölle haitallisimpien partikkeleiden ohjeelliset arvot ylittyvät toistuvasti.
 
Teknologiasta povataan yhtä ratkaisijaa kaupungistumisen tuomiin haasteisiin, kuten liikkumisratkaisujen miettimiseen uudella tavalla. Älykäs liikenne tai älyliikkuminen on yksi keskustelusuunta, jossa ehdotetaan liikkumisen tarkastelukulman muuttamista. Sen mukaan liikenteen kehittämisen lähtökohdaksi ei tule enää ottaa infrastruktuureja vaan käyttäjälähtöisyys. Älykkään liikenteen kulmakivinä ovat sujuvuus, helppous, turvallisuus ja edullisuus, joilla on myös yhteys ympäristön kannalta kestävään liikkumiseen. Älykkään liikenteen uskotaan pienentävän liikkumisesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä, parantavan liikenteen sujuvuutta ja tehostavan resurssien, kuten kaluston ja infran, käyttöä.
 
Paitsi liikkumisen muodot, myös eri liikkujaryhmät otetaan jatkossa tarkemmin huomioon kaupunkien kehittämisessä. Yksi keskeinen liikennesuunnittelun kysymys tulevaisuudessa on väestön ikääntyminen, mikä vaikuttaa liikkumisen muotoihin ja sujuvuuteen. Hollantilainen Tilburgin kaupunki on jo tarttunut tähän kysymykseen ja lähtenyt kehittämään liikkumisen apuvälinettä ikääntyvien ja/tai liikuntarajoitteisten ihmisten arjen lähtökohdista. Crosswalk-hankkeessa henkilö lataa puhelimeensa sovelluksen, joka seuraa ympäristön muuta liikennettä samaan aikaan kun sovelluksen käyttäjä on liikkeellä. Sovellus voi pidentää vihreän liikennevalon kestoa siten, että hitaasti liikkuva kulkija ehtii turvallisesti kadun yli.
 
Liikkumisen ja asumisen muutostarpeisiin ollaan heräämässä myös Suomessa. Yle uutisoi lokakuussa, että Lahti sai viisi miljoonaa euroa henkilökohtaisen päästökaupan kehittämiseen EU:n Urban Innovative Action -ohjelmasta. Periaatteena vuonna 2019 alkavassa kokeilussa on, että asukkaita palkitaan pyöräilystä ja joukkoliikenteen käyttämisestä. Jos asukas alittaa henkilökohtaisen päästökiintiönsä, hän saa etuja ja palkkioita, jotka voivat olla vaikkapa lahjakortteja, huoltopalveluita tai kotiinkuljetuspalvelua.
 
Lapinjärven kunta on ryhtynyt Sosiaali- ja terveysministeriön tuella suunnittelemaan muistiystävällistä taajamaa, jossa lähiympäristöä muokataan helposti liikuttavaksi. Muistisairaan henkilön liikkumista voidaan tukea kehittämällä ympäristöön selkeitä kulkureittejä ja maamerkkejä. Lapinjärvellä kävelyreittejä rytmittävät välietapit, joista löytyy kohtaamisen paikkoja ja esimerkiksi liikkumista helpottavia tukikaiteita ja istuimia. Ympäristötaide tulee kiinteäksi osaksi muistiystävällistä ympäristöä. Paitsi tarjoamalla elämyksiä, taide voi auttaa etäisyyksien jäsentämisessä ja aistien aktivoimisessa.
 
Ajankohtaiset esimerkit osoittavat, että tulevaisuuden kaupungeissa liikkumista suunnitellaan yhä enemmän kaupunkilaisten eri tarpeet huomioiden, mikä toivottavasti johtaa ennakkoluulottomiin ratkaisuihin kaupunkitilan käytössä.

Lue myös:

Sanat ja teot

Sanat ja teot

”Koulutuspolitiikka on aina ollut enemmän sanoja kuin tekoja”, puuskahti eräs kokenut rehtori. Tutkijana sanoisin asian niin, että koulutuspoliittisia päätöksiä ohjaavat abstraktit periaatteet, mutta käytännön koulutyö on konkreettista arjen hallintaa, josta ylevät...

Monen sortin denialisteja

Monen sortin denialisteja

Ilmastonmuutosta ei ole. Rokotteet ovat turhia. Vladimir Putin on hieno mies. Tiedän suomalaisia, jotka allekirjoittavat kaikki nämä shokeeraavat väitteet. Yksi taitaa istua eduskunnassakin. Denialismi on aikamme sairaus. On kanssaihmisiä, jotka saavat suurta...

Sotatieteiden maisteri

Sotatieteiden maisteri

Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainaan on nostanut näkyviin informaatiosodan eri muotoja ja myös natsi- ja kommunistihallintojen historiasta tutun totalitaristisen propagandakoneiston Venäjällä. Tiedettä ja tieteelliseksi tiedoksi naamioitua informaatiota käytetään...

Kuvapankit lavastavat tarinoita

Kuvapankit lavastavat tarinoita

Soittaako kelloa: miljöö josta ei saa otetta? Tekopirteä henkilö osoittamassa kynällä kattoa? Vanhempi mies jammailemassa jäykähkösti kuulokkeet korvilla? Tällöin olet todennäköisesti nähnyt kuvapankista poimitun kuvan. Ei päivää ilman kuvapankkikuvaa. Niitä on...