Vaalikommentaattorit vauhdissa

Mari K. Niemi

SVT:n Suomen eduskuntavaalien 2015 studiossa, jossa lähetys hoidettiin kahden naisen voimin. Toimittajana Elna Nykänen. Kuva: Anu Tolonen

SVT:n Suomen eduskuntavaalien 2015 studiossa, jossa lähetys hoidettiin kahden naisen voimin.
Toimittajana Elna Nykänen.
Kuva: Anu Tolonen


Kevään vaalit työllistivät jälleen turkulaisen työyhteisöni Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkijoita. Keskuksen johtaja Markku Jokisipilä ja erikoistutkijat Erkka Railo ja Ville Pitkänen hoitivat huomattavan siivun Suomen eduskuntavaalien kommentoinnista mediassa.
Omasta ajastani osan vei myös Ison-Britannian toukokuisten parlamenttivaalien seuraaminen ja kommentointi.
Kymmenien eri tiedotusvälineille annettujen haastatteluiden lisäksi tutkijamme olivat vaali-iltana studiokommentaattoreina. Lisäksi selitimme vaaliasetelmia lukuisille ulkomaisille tiedotusvälineille, joissa riitti kirjoa. Meitä haastattelivat esimerkiksi Reuters, Xinhua, Tass ja DPA -uutistoimistot, Die Welt, Le Monde, Newsweek Polska, Trouw ja Brigitte lehdet, Viron ja Ruotsin televisiot, BBC ja radioasema Monocle Lontoossa ja Sisuradio Tukholmassa.
Eniten ulkomaisia toimittajia kiinnosti perussuomalaisten tilanne ja Suomen EU-politiikka siinä tapauksessa, että puolue nousee hallitukseen. Myös Suomen monipuoluejärjestelmä ja vaalitapa vaativat selittämistä.
Vastaavat vaalituloksen ja sen seurausten pohdinnat kiinnostivat suomalaistoimittajia Britannian vaalien osalta.
Miksi juuri Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkijat olivat näissäkin vaaleissa niin paljon esillä?
Yksi selitys löytyy jo edellisen johtajamme Ville Pernaan kaudella muodostuneesta työkulttuurista. Hän vastasi tunnollisesti toimittajien kysymyksiin, ja nousi vuosien saatossa runsaasti käytetyksi asiantuntijaksi.
Pernaalle suuren yleisön palvelu oli osa tutkijan työtä, eikä työstä ainakaan kategorisesti sovi kieltäytyä.
Pian Ville Pernaa myös ohjasi meille muille sellaisia haastatteluita, joita ei ehtinyt itse hoitaa ja joiden katsoi sopivan jollekulle meistä. Itselleni tämä oli tärkeä signaali: esimies uskoi, että minusta on politiikkaa kommentoimaan.
Julkiseen asiantuntijatehtävään kasvamisessa työyhteisön tuki on ollut tärkeää meille kaikille. Turun yliopistossa myös ymmärretään tutkijoiden julkisten esiintymisten arvo ja niihin kannustetaan.
Me keskuksessa olemme ottaneet yliopiston kolmannen tehtävän, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja yliopistomaailman ulkopuolisen yhteiskunnan palvelemisen, tosissamme. Kyse on uudenlaisesta akateemisen läsnäolon ja keskustelun tavasta, jonka kysyntä on kasvanut valtavasti viimeisen vuosikymmenen aikana.
Julkiset esiintymiset ja itsensä laittaminen alttiiksi suuren yleisön kritiikille ei ole aina niin helppoa, kuin miltä näyttää. Fiksu ja rento työyhteisö, jonka kanssa voi sparrata esiintymisiä ja myös nauraa jälkikäteen mahdollisia kömmähdyksiä, on julkisuudessa esiintyvälle tutkijalle korvaamaton voimavara.
Yleisöä kiinnostavien tutkimusaiheidemme lisäksi juuri yhteisömme henki selittää sitä, miksi Eduskuntatutkimuksen keskuksesta on tullut Suomen johtava politiikan kommentaattoreiden hautomo.

Lue myös:

Mikä erottaa tiedetoimittajan tekoälystä?

Mikä erottaa tiedetoimittajan tekoälystä?

Lähteiden merkitsemisestä populaareissa tietoteksteissä on käyty nyt ennennäkemättömän avointa keskustelua Maria Petterssonin Suomen historian jännät naiset -kirjan kirvoittamana.   Keskustelua seuratessa en ole voinut välttyä vertaamasta sitä pohdintaan, jota...

Mitä saat, kun lähdet sote-alalta?

Mitä saat, kun lähdet sote-alalta?

Sote-alan kriisi jatkuu. Mediassa näkyy yhä enemmän ammattilaisten, asiakkaiden ja kansalaisten huolestuneita puheenvuoroja. Kriisi tulee yhä julkisemmaksi ja muuttuu sote-organisaatioiden sisäisestä ilmiöstä koko kansan puheenaiheeksi. Myös media tekee töitä...

Ei edes sporarahoja

Ei edes sporarahoja

Jörn Donner oli kirjailijana määrän mestari. Hän oli kulttuurin moniottelija, elokuvaohjaaja, tuottaja, diplomaatti ja poliitikko, joka halusi tulla tunnetuksi nimenomaan kirjailijana. Hänen poikansa Otto Gabrielsson kirjoitti kirjassaan Rikkaruoho, että isä tähdensi...