Valtio tieteessä, tiede valtiossa

Juha Herkman

 
Työskentelen Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Valtiosta ei tosin enää paljon geopolitiikan ulkopuolella puhuta. Uusliberalismin eetoksessa valtiosta on tullut ruma sana. Se viittaa sääntelyyn, kontrolliin, byrokratiaan, jäykkyyteen ja tasapäistämiseen.
EVA:n ja muiden tekemissä arvokyselyissä suomalaiset kannattavat kuitenkin jatkuvasti vahvaa hyvinvointivaltiota. Tämän takia poliitikot vetoavat hyvinvointipuheella äänestäjiin. Kenties säännöllisimmin hyvinvointiterminologiaa ovat viime vuosina käyttäneet Jyrki Katainen ja Alexander Stubb, jotka eivät tosin puhu hyvinvointivaltiosta vaan -yhteiskunnasta. Heidän mukaansa hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan veroja laskemalla, valtion menoja leikkaamalla ja parantamalla liike-elämän toimintaedellytyksiä.
Valtio- ja yhteiskuntatieteissä on vuosikausia tehty tutkimusta, jota voisi käyttää päätöksenteon apuna. Tulokset vain ovat usein ”vääriä”. Jos tutkimus todentaa sosiaalista eriarvoistumiskehitystä ja sen kielteisiä vaikutuksia, asian ei anneta vaikuttaa päätöksentekoon. Sen sijaan valtio on alkanut säädellä tutkimusrahoitusta strategisesti saadakseen sellaista tutkimusta, jota se haluaa. Samalla koulutuksesta ja tutkimuksesta ollaan leikkaamassa 600 miljoonaa euroa, jotta suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pelastuu.
Juha Sipilän hallitus yritti yhteiskuntasopimusta. Mukana ei kuitenkaan ollut yhteiskunnan eri toimijoita laajalti, vaan neuvotteluja käytiin työmarkkinajärjestöjen kanssa sovittelijan välityksellä. Erityisesti työntekijäjärjestöjen liikkuma-ala oli hallituksen uhkavaatimusten takia neuvotteluissa kapea. Sopimus olisi ollut pikemminkin valtiojohtoinen tupo kuin yhteiskuntasopimus.
Uusi porvarihallitus on sosialistisempi kuin useimmat sen edeltäjät. Se ajaa valtion vahvaa väliintuloa. Valtio pyrkii ohjailemaan nyt sellaisiakin yhteiskunnan alueita, jotka ovat pitkään saaneet toimia melko omalakisesti, kuten tutkimusta, tiedettä ja työmarkkinoita. Suomalainen media on omaksunut valtaapitävien puheenparren yhteiskunnasta varsin kritiikittömästi. Valtiotieteelle olisi tilausta.

Lue myös:

Hauskuuden kuolema

Hauskuuden kuolema

Jääkiekon MM-kisat päättyivät juuri Prahassa. Pelaajat kertoivat nauttineensa hikoilusta ja kaikkensa antamisesta kentällä eivätkä suinkaan Prahan oluttarjonnasta. Vasta putoamiseen ja pettymykseen päättynyt puolivälierä kirvoitti kommentteja oluttölkkien avaamisesta....

Kuuluuko fiktio tiedejournalismiin?

Kuuluuko fiktio tiedejournalismiin?

  Fiktiivisten ainesten käytöstä journalismissa on käyty kiivasta keskustelua tänä keväänä toimittaja Matti Kuuselan elämäkerran myötä. Osa keskustelijoista ei ole nähnyt sepitteen käytössä ongelmaa, kun taas osassa puheenvuoroja fiktio on haluttu rajata kokonaan...

Mitkä ovat mieheyden ääripäät?

Mitkä ovat mieheyden ääripäät?

Parisuhteessa vaikeimpia asioita on oppia rakastamaan puolisoaan juuri sellaisena kuin hän on, eikä sellaisena kuin haluaisi hänen olevan. Sama pätee journalismiin. On vaikea pitää journalismista, joka ravistelee omia arvoja ja asenteita. Rakastetuimmat toimittajat...