Valtio tieteessä, tiede valtiossa

Juha Herkman

 
Työskentelen Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Valtiosta ei tosin enää paljon geopolitiikan ulkopuolella puhuta. Uusliberalismin eetoksessa valtiosta on tullut ruma sana. Se viittaa sääntelyyn, kontrolliin, byrokratiaan, jäykkyyteen ja tasapäistämiseen.
EVA:n ja muiden tekemissä arvokyselyissä suomalaiset kannattavat kuitenkin jatkuvasti vahvaa hyvinvointivaltiota. Tämän takia poliitikot vetoavat hyvinvointipuheella äänestäjiin. Kenties säännöllisimmin hyvinvointiterminologiaa ovat viime vuosina käyttäneet Jyrki Katainen ja Alexander Stubb, jotka eivät tosin puhu hyvinvointivaltiosta vaan -yhteiskunnasta. Heidän mukaansa hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan veroja laskemalla, valtion menoja leikkaamalla ja parantamalla liike-elämän toimintaedellytyksiä.
Valtio- ja yhteiskuntatieteissä on vuosikausia tehty tutkimusta, jota voisi käyttää päätöksenteon apuna. Tulokset vain ovat usein ”vääriä”. Jos tutkimus todentaa sosiaalista eriarvoistumiskehitystä ja sen kielteisiä vaikutuksia, asian ei anneta vaikuttaa päätöksentekoon. Sen sijaan valtio on alkanut säädellä tutkimusrahoitusta strategisesti saadakseen sellaista tutkimusta, jota se haluaa. Samalla koulutuksesta ja tutkimuksesta ollaan leikkaamassa 600 miljoonaa euroa, jotta suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pelastuu.
Juha Sipilän hallitus yritti yhteiskuntasopimusta. Mukana ei kuitenkaan ollut yhteiskunnan eri toimijoita laajalti, vaan neuvotteluja käytiin työmarkkinajärjestöjen kanssa sovittelijan välityksellä. Erityisesti työntekijäjärjestöjen liikkuma-ala oli hallituksen uhkavaatimusten takia neuvotteluissa kapea. Sopimus olisi ollut pikemminkin valtiojohtoinen tupo kuin yhteiskuntasopimus.
Uusi porvarihallitus on sosialistisempi kuin useimmat sen edeltäjät. Se ajaa valtion vahvaa väliintuloa. Valtio pyrkii ohjailemaan nyt sellaisiakin yhteiskunnan alueita, jotka ovat pitkään saaneet toimia melko omalakisesti, kuten tutkimusta, tiedettä ja työmarkkinoita. Suomalainen media on omaksunut valtaapitävien puheenparren yhteiskunnasta varsin kritiikittömästi. Valtiotieteelle olisi tilausta.

Lue myös:

Suomi kansainvälistyy – miten huomioimme tämän tiedeviestinnässä?

Suomi kansainvälistyy – miten huomioimme tämän tiedeviestinnässä?

Tiedeviestinnän arvo on laajasti tunnistettu. Hyvä niin! Tieteen ajatellaan kuuluvan kaikille, ja esimerkiksi erilaiset lasten ja nuorten tiedetapahtumat ovat jo tärkeä osa tutkimuksesta kertomista. Silti tarjonta ei tavoita vielä kaikkia, eikä toisaalta kaikilla...

Mitä sote-alalla ei arvosteta?

Mitä sote-alalla ei arvosteta?

Sote-alan kriisi on ollut talven tapetilla. Kriisi tiivistyy työntekijöiden huonoihin oloihin ja työntekijäpulaan sekä näiden myötä palveluiden heikkenemiseen, kuten ylipitkiin jonoihin. Kriisi ruokkii itseään, kun alalta poistuu hoitajia samassa tahdissa kuin uusia...

Äänikirja nostaa rimaa

Äänikirja nostaa rimaa

373 arvostelua. Niin moni lukija oli tähän päivään mennessä vaivautunut pisteyttämään helmikuussa ilmestyneen kirjani lukuaikapalvelu BookBeatissa. Määrä ei ole valtaisa, mutta tietokirjalle ihan hyvä. Ja mikä parasta, se kasvaa koko ajan. Ukrainan musta multa on...

Setämiestä ahdistaa

Setämiestä ahdistaa

Olen jo vuosikausia toiminut päätyöni ohessa Ylioppilastutkintolautakunnassa sensorina, joka tarkastaa Äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen ylioppilaskoesuorituksia. Tehtävä on haasteellinen mutta kiinnostava: satojen koesuoritusten lukeminen vuosittain eri...