Valtio tieteessä, tiede valtiossa

Juha Herkman

 
Työskentelen Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Valtiosta ei tosin enää paljon geopolitiikan ulkopuolella puhuta. Uusliberalismin eetoksessa valtiosta on tullut ruma sana. Se viittaa sääntelyyn, kontrolliin, byrokratiaan, jäykkyyteen ja tasapäistämiseen.
EVA:n ja muiden tekemissä arvokyselyissä suomalaiset kannattavat kuitenkin jatkuvasti vahvaa hyvinvointivaltiota. Tämän takia poliitikot vetoavat hyvinvointipuheella äänestäjiin. Kenties säännöllisimmin hyvinvointiterminologiaa ovat viime vuosina käyttäneet Jyrki Katainen ja Alexander Stubb, jotka eivät tosin puhu hyvinvointivaltiosta vaan -yhteiskunnasta. Heidän mukaansa hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan veroja laskemalla, valtion menoja leikkaamalla ja parantamalla liike-elämän toimintaedellytyksiä.
Valtio- ja yhteiskuntatieteissä on vuosikausia tehty tutkimusta, jota voisi käyttää päätöksenteon apuna. Tulokset vain ovat usein ”vääriä”. Jos tutkimus todentaa sosiaalista eriarvoistumiskehitystä ja sen kielteisiä vaikutuksia, asian ei anneta vaikuttaa päätöksentekoon. Sen sijaan valtio on alkanut säädellä tutkimusrahoitusta strategisesti saadakseen sellaista tutkimusta, jota se haluaa. Samalla koulutuksesta ja tutkimuksesta ollaan leikkaamassa 600 miljoonaa euroa, jotta suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pelastuu.
Juha Sipilän hallitus yritti yhteiskuntasopimusta. Mukana ei kuitenkaan ollut yhteiskunnan eri toimijoita laajalti, vaan neuvotteluja käytiin työmarkkinajärjestöjen kanssa sovittelijan välityksellä. Erityisesti työntekijäjärjestöjen liikkuma-ala oli hallituksen uhkavaatimusten takia neuvotteluissa kapea. Sopimus olisi ollut pikemminkin valtiojohtoinen tupo kuin yhteiskuntasopimus.
Uusi porvarihallitus on sosialistisempi kuin useimmat sen edeltäjät. Se ajaa valtion vahvaa väliintuloa. Valtio pyrkii ohjailemaan nyt sellaisiakin yhteiskunnan alueita, jotka ovat pitkään saaneet toimia melko omalakisesti, kuten tutkimusta, tiedettä ja työmarkkinoita. Suomalainen media on omaksunut valtaapitävien puheenparren yhteiskunnasta varsin kritiikittömästi. Valtiotieteelle olisi tilausta.

Lue myös:

Kaikki ei voi perustua siihen miltä tuntuu

Kaikki ei voi perustua siihen miltä tuntuu

Yhteiskunta ja talous eivät aina noudata niitä lakeja, joita haluttiin. Silloin tavallisetkin asiat voivat käydä kummallisiksi. HS:ssä nuori aikuinen vuokralainen kertoo, että joutui muuttamaan vuokra-asunnostaan liian korkean vuokran takia. Myöhemmin hän pettyi, kun...

Näkyvyyden ansassa

Näkyvyyden ansassa

Kun Yhdysvaltain maahanmuutto- ja tullivalvontaviraston (ICE) tai rajaturvallisuusviraston (CBP) agentit pidättävät ihmisiä, tapahtumista päätyy yhä useammin kuvia ja videoita verkkoon. Tallenteet leviävät sosiaalisessa mediassa nopeasti ja asettuvat vastapainoksi...

Onko editorin työ kamalaa?

Onko editorin työ kamalaa?

Taannoin tuttava halusi tietää, mitä aikakauslehden tuottajana oikein teen työkseni. Kerroin, että muokkaan toisten kirjoittajien tekstejä: sullon tai levitän haluttuun mittaan, karsin rönsyjä ja lisään havainnollistavia esimerkkejä, tarkistan faktoja, selkeytän...