Valtio tieteessä, tiede valtiossa

Juha Herkman

 
Työskentelen Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Valtiosta ei tosin enää paljon geopolitiikan ulkopuolella puhuta. Uusliberalismin eetoksessa valtiosta on tullut ruma sana. Se viittaa sääntelyyn, kontrolliin, byrokratiaan, jäykkyyteen ja tasapäistämiseen.
EVA:n ja muiden tekemissä arvokyselyissä suomalaiset kannattavat kuitenkin jatkuvasti vahvaa hyvinvointivaltiota. Tämän takia poliitikot vetoavat hyvinvointipuheella äänestäjiin. Kenties säännöllisimmin hyvinvointiterminologiaa ovat viime vuosina käyttäneet Jyrki Katainen ja Alexander Stubb, jotka eivät tosin puhu hyvinvointivaltiosta vaan -yhteiskunnasta. Heidän mukaansa hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan veroja laskemalla, valtion menoja leikkaamalla ja parantamalla liike-elämän toimintaedellytyksiä.
Valtio- ja yhteiskuntatieteissä on vuosikausia tehty tutkimusta, jota voisi käyttää päätöksenteon apuna. Tulokset vain ovat usein ”vääriä”. Jos tutkimus todentaa sosiaalista eriarvoistumiskehitystä ja sen kielteisiä vaikutuksia, asian ei anneta vaikuttaa päätöksentekoon. Sen sijaan valtio on alkanut säädellä tutkimusrahoitusta strategisesti saadakseen sellaista tutkimusta, jota se haluaa. Samalla koulutuksesta ja tutkimuksesta ollaan leikkaamassa 600 miljoonaa euroa, jotta suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pelastuu.
Juha Sipilän hallitus yritti yhteiskuntasopimusta. Mukana ei kuitenkaan ollut yhteiskunnan eri toimijoita laajalti, vaan neuvotteluja käytiin työmarkkinajärjestöjen kanssa sovittelijan välityksellä. Erityisesti työntekijäjärjestöjen liikkuma-ala oli hallituksen uhkavaatimusten takia neuvotteluissa kapea. Sopimus olisi ollut pikemminkin valtiojohtoinen tupo kuin yhteiskuntasopimus.
Uusi porvarihallitus on sosialistisempi kuin useimmat sen edeltäjät. Se ajaa valtion vahvaa väliintuloa. Valtio pyrkii ohjailemaan nyt sellaisiakin yhteiskunnan alueita, jotka ovat pitkään saaneet toimia melko omalakisesti, kuten tutkimusta, tiedettä ja työmarkkinoita. Suomalainen media on omaksunut valtaapitävien puheenparren yhteiskunnasta varsin kritiikittömästi. Valtiotieteelle olisi tilausta.

Lue myös:

Valeuhrien katras ja rakenteellinen syrjintä

Valeuhrien katras ja rakenteellinen syrjintä

Aiemmin uhreja olivat ihmiset, joita tavalla tai toisella syrjittiin. Monet homoseksuaalit, vammaiset, etnisiin vähemmistöihin kuuluvat tai sukupuoleltaan luokittelemattomat kuuluvat yhä tähän joukkoon. He kohtaavat edelleen rakenteellista syrjintää, joka on...

Millaista olisi hyvä politiikan journalismi Trumpin toisella kaudella

Millaista olisi hyvä politiikan journalismi Trumpin toisella kaudella

Donald Trumpin toinen presidenttikausi on alkanut rytinällä, ja panokset kovenevat kauden edetessä. Pöydällä on kauppasodan kärjistymisen lisäksi muun muassa Ukrainan ja Palestiinan tilanteet sekä syvenevä ilmastokriisi. Asetelma on dramaattinen eli myyvä, mutta...

Pysyykö kynä kädessä? 

Pysyykö kynä kädessä? 

Näpynäpynäpy. Kännykällä tai tietokoneella kommunikoiminen on nykyisin yleisempää kuin kynän ja paperin käyttö. Suomalaisissa koulussa lopetettiin kaunokirjoituksen opettaminen vuonna 2016. Entäs sitten, kehitys kehittyy? Peukut ja hymiöt ovat vaivattomia ja...