Viihteellistä asiaa

Antti Immonen

Pähkäillessäni turhaan, mitä kirjoittaisin tänään tähän blogiin, jäin roikkumaan Facebookiin. Hetken kuluttua huomasin lukevani kiinnostuneena uutisvirrastani viihteellisen tiedesivun juttua, jonka mukaan miljoonia vuosia sitten kadonneeksi luultu eliölaji elääkin edelleen.
Manailin itsekseni, että tällaista tämä on nykyään usein tiedetoimittajallakin: silpputiedon selailua.
Mutta onko se mikään ihme? Informaatiota tulvii joka suunnalta koko ajan yhä enemmän, ja työkiireet painavat päälle. Perehdy siinä nyt sitten syvällisesti herra ties mihin rakettitieteeseen. Ja onko silpputiedossa oikeastaan mitään vikaakaan? Eikö tärkeintä ole, että ihmiset ylipäänsä seuraavat maailman menoa?
Monet Facebookin tiedesivut ovat vetävästi kirjoitettuja, hienosti kuvitettuja ja vaikuttavat vieläpä päteviltä. Toki jonkun muun mielestä ne saattavat olla myös hutiloiden rustattuja, epäluotettavia ja niistä muodostuva maailmankuva sirpaleinen. Riippuu kai siitä, mitä niiltä odottaa. Minulle riittää, kunhan nämä uutiset ovat tosipohjaisia. Niiden totuus- ja painoarvo on toissijainen juttu, koska suhtaudun niihin viihteenä. Joka tapauksessa saan niistä laajemmin kiinnostavaa tietoa kuin jaksaisin muualta haeskella.
Jutut on kirjoitettu viihteellisesti, joten oman maailmankuvan laajentaminen sujuu ilman itkua ja hammastenkiristystä. Ainoa vaivannäkö on oikeastaan tilata sivujen päivitykset omaan uutisvirtaan, eli klikata kerran sitä tykkää-painiketta. Suurin ongelma on itse asiassa siinä, ettei kaikkia tiedesivuja jaksa seurata. Niitä kun riittää: Wired Science, ScienceAlert, ScienceDump, NASA’s Earth Observatory, ja niin edelleen. Mieluiten seuraan ehkä I Fucking Love Science -sivun uutisia – ei siksi, että ne olisivat jotenkin ”tieteellisempiä” kuin muut, ovatpahan vain monesti hauskempia.
Monet Facebookin tiedesivuista ylläpitävät myös omia www-sivuja, mutta niiden kaikkien seuraaminen vaatisi jo turhan paljon energiaa ja vaivannäköä. Facebookin uutisvirtaa on helpompi selailla. Yleensä katse kiinnittyy somessa parhaiten kuviin, joten myös tiedeuutisissa on oleellista ytimekäs kuva.
Facebookin tiedesivut ovat tavallaan kuin tieteen iltapäivälehtiä: repäisevien kuvien saatteeksi laaditut jutut ovat kepeitä, hyväntuulisia ja helppolukuisia. Erona vain se, että ne ovat yleensä vähän fiksumpia. Ja bikinibeibet tietysti puuttuvat.
 

Lue myös:

Viheliäisten ongelmien viidakko

Viheliäisten ongelmien viidakko

  Jos puheeksi tulevat elämäntapamme kestävyyshaasteet, lähes joka seurueessa alan tuntea itseni jonkinlaiseksi maailmanlopun saarnaajaksi. Kun yrittää selittää haasteiden mittasuhteita ja monimutkaisuutta suhteessa teknologioiden mahdollisuuksiin ja asioiden...

Muutama ajatus pelosta

Muutama ajatus pelosta

Euroopan reunalla käydään sotaa. Sota herättää meissä monenlaisia pelkoja: Onko Venäjän listalla kenties seuraavana jokin toinen maa, Moldova tai Baltian maat, jopa Suomi? Pääseekö Eurooppa kunnialla energiakriisistä talven yli? Selviydymmekö sodan aiheuttamasta...

Sanat ja teot

Sanat ja teot

”Koulutuspolitiikka on aina ollut enemmän sanoja kuin tekoja”, puuskahti eräs kokenut rehtori. Tutkijana sanoisin asian niin, että koulutuspoliittisia päätöksiä ohjaavat abstraktit periaatteet, mutta käytännön koulutyö on konkreettista arjen hallintaa, josta ylevät...