Yhteiskuntatiede ja ilmastonmuutos

Juha Herkman


 
Ilmastonmuutos on eittämättä ihmiskunnan suurin haaste. Muutokseen liittyvän julkisen keskustelun asiantuntijuutta ovat hallinneet ilmastotutkijat, jotka ovat todentaneet ilmiön, osoittaneet ihmisen toiminnan merkityksen ja ennustaneet ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Muita keskeisiä lähteitä ovat olleet poliitikot ja muut poliittiset toimijat, kuten kansalaisjärjestöjen edustajat, jotka ovat 2010-luvulla saaneet keskustelussa tilaa aiempaa enemmän. Viime aikoina näkyvyyttä ovat saaneet myös ”ilmastovöyhötystä” vastustavat populistit.
Keskustelun asianomistajuuden jakautuminen ei yllätä. Toisaalta ääneen pääsevät ne, jotka tutkivat itse ilmiötä, ja ne, joiden käsissä ovat pitkälti ilmastonmuutoksen aiheuttamien ongelmien ratkaisut. Journalistisen objektiivisuusperiaatteen mukaisesti myös vastaäänille annetaan tilaa, ja vastakkainasetteluista saadaan yleisöjä kiinnostavia ja myyviä draamoja. Tavan mukaan yhteiskuntatieteilijät eivät tässäkään asiassa ole mitään ensiviulun soittajia. Heidän osanaan on ollut lähinnä yllä mainittujen yhteiskunnallisten prosessien jäsentäminen ja avaaminen.
Julkisuudessa on kuitenkin pohdittu yllättävän vähän sitä, kuinka radikaaleja seurauksia ilmastonmuutoksella – tai oikeastaan sen välttämättömällä torjunnalla – on yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Lähinnä on keskitytty muutoksen taloudelliseen puoleen kansallisella tasolla. Taloustieteilijät laskevat, mitä fossiilisten energiamuotojen korvaaminen hiilineutraalilla energialla maksaa, ja kuinka vaikkapa Suomen elinkeinorakenteen tulee muuttua, jotta valtion talous ei muutoksen seurauksena romahda. Insinööritieteissä ympäristöteknologia on kasvava kiinnostuksen kohde.
Jos valtiot tarttuvat viimein toimeen ja alkavat luopua fossiilisista energialähteistä puoliksikaan sillä aikataululla kuin tällä hetkellä luvataan, yhteiskunnalliset muutokset tulevat olemaan lähivuosikymmeninä valtavia. Maailman geopoliittinen järjestys on viimeiset sata vuotta perustunut suurelta osin öljyyn. Öljyn takia on lakkoiltu, osoitettu mieltä, sodittu, piirretty valtionrajoja. Venäjän, Arabimaiden ja monien Amerikan valtioiden taloudet ovat suurelta osin öljyriippuvaisia.
Tällä hetkellä maailman meristä etsitään öljyesiintymiä enemmän kuin koskaan, ja korjausliikkeet voivat olla paljon hitaampia kuin ilmastonmuutoksen takia pitäisi. Silti on todennäköistä, että yhteiskuntatieteilijöiden rooli ilmastonmuutokseen liittyvässä julkisessa keskustelussa kasvaa merkittävästi tulevina vuosina, kun öljynjälkeistä maailmanjärjestystä aletaan piirtää uudelleen geopolitiikan kartalla.

Lue myös:

Algoritmi, tekoäly, älyvalo

Algoritmi, tekoäly, älyvalo

  Kun opiskelin noin 30 vuotta sitten hiukan tietojenkäsittelyoppia, suunnittelimme algoritmeja. Algoritmi oli toimintamalli, jolla jokin tehtävä oli mahdollista suorittaa. Algoritmit koodattiin ohjelmointikielellä tietokonetta varten, jotta ”typerä” laite osasi...

Itiöprintti: analyysikeino ja salakieli

Itiöprintti: analyysikeino ja salakieli

  Syksyn saa, sienikorit täyttyvät. Netti pursuaa kuvia sienistä, resepteistä ja tunnistamisongelmista. Ruokavirasto toteaa ettei sienten vertaaminen sienikirjan kuviin yksin riitä. Sieni saattaa olla eri ikäisenä hyvin eri näköinen. Itiöprintit - tai itiöjäljet...

Tarinat ja data vihreästä siirtymästä

Tarinat ja data vihreästä siirtymästä

Mediassa, poliittisessa puheessa ja erilaisissa kestävään talouteen tai kestävyyttä edistävään tutkimukseen ja koulutukseen liittyvissä tilaisuuksissa toistuu tarina siitä, että Suomi on edelläkävijä vihreässä siirtymässä. Samoissa yhteyksissä puhutaan kuitenkin...

Oikeutta luonnolle – myös lakien tasolla

Oikeutta luonnolle – myös lakien tasolla

  Yksi tämän vuoden tärkeimmistä päivämääristä omassa kalenterissani oli 1.6.2023. Silloin voimaan astui uusi luonnonsuojelulaki. Laki on merkittävä, koska siihen on kirjattu monia uudistuksia, jotka näyttävät kapulakielisinä melko mitäänsanomattomilta, mutta kun...