Yltiösosiaalisten mangustien yhteisössä poikasia hoivataan koko lauman voimin. Silti se ei ole tasa–arvoista, vaan valikoivaa hoivaa: pulskimpien emojen suurina syntyneet poikaset saavat eniten huomiota ja pärjäävät elämän kilpajuoksussa parhaiten. Mangustit siis syntyvät ”kultalusikka suussa”.
Kevään toisella tiedeklubilla (25.4.2019) Finlandia-talon Café Verandassa Helsingin yliopiston evoluutiobiologian dosentti Emma Vitikainen kertoi kenttätutkimustensa havainnoista. Tiedetoimittaja Ulla Järven johdattelemana keskusteltiin paitsi mangusteista, myös ihmisistä. Ohjaavatko biologia, syntyperä ja geenit myös meitä, vai olemmeko ensi sijaisesti oman onnemme seppiä?
Voit kuunnella nyt tilaisuuden podcastina.
Emma Vitikaisen mukaan ihminenkin on evoluutiobiologian tuote – myös siinä mielessä, että ympäristö muuttaa meitä, samoin kuin mekin muutamme ympäristöämme. Osa kohtalostamme määräytyy jo kohdussa, osa jo äitimme biologian ja hänen varhaisen elinympäristönsä muokkaamana. Äidin odotusaikaisen ravinnon niukkuus tai muu fyysinen tai psyykkinen stressi tietyssä raskauden vaiheessa altistavat syntyvän lapsen esimerkiksi diabetekselle ja sydän– ja verisuonitaudeille. Vitikainen kuitenkin muistutti, että hyvä varhainen hoiva ja myöhempi tasapainoinen elämä voivat vaimentaa riskitekijöiden vaikutuksia.
Näin tapahtuu mangusteillakin. Kun Vitikaisen tutkimusryhmä antoi pienimmille, huono–osaisuutta poteville emoille raskauden aikana lisäravintoa (paistettua kananmunaa), syntyvät poikasetkin selviytyivät paremmin. Paremmalla ruoalla ravitut emot jaksoivat huolehtia kaikista poikasista paremmin. Yhteinen hyvä on siten varaa jakaa kaikkien kesken tasaisemmin, jolloin tasa–arvoisemmat elämänolot tuottavat koko yhteisölle parempia selviytymiskeinoja.
Tiedeklubit kuuluvat Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) Tiedettä kaupungissa -tapahtumiin. Klubien ohjelma syntyy yhteistyössä laajan kumppaniverkoston kanssa. Kevään 2019 tiedeklubien ohjelmasta vastaavat TSV:n ohella Suomen Tiedetoimittajain Liitto ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta. Yhteistyössä on mukana myös Helsingin yliopiston alumniyhdistys.
Päänavauksista uusiin kokemuksiin ja työniloon – Tiedetoimittajain apurahoilla voi tehdä suuria ja pieniä asioita
Tiedetoimittajain liitto myöntää Kopiosto-järjestelmästä saamiaan varoja kausi- ja kohdeapurahoina vuosittain reilut 200 000 euroa. Samoja tekijänoikeuskorvauksia käytetään myös koulutusstipendeihin ja liiton itse tuottamaan koulutukseen. Moni apurahansaaja toteaa...