Biokemisti Sole Lätti yhdistää työssään tieteen ja visuaalisuuden. Tieteellisten artikkeleiden ja oppikirjojen kuvituksia valmistellessaan hän on muun muassa päätynyt seuraamaan sydämen ohitusleikkausta ja tutkimaan röntgenkuvia onnettomuusvaurioista.

Ensimmäiset kuvankäsittelyohjelmat tulivat käyttöön 1990-luvun puolivälissä, ja juuri samoihin aikoihin Sole Lätti oli valmistunut Helsingin yliopistosta biokemistiksi. Hän aloitti työt väitöskirjatyöntekijänä laboratoriossa.

– En kuitenkaan ollut varma haluanko sittenkään tutkijaksi. Käsillä tekeminen ja piirtäminen ovat aina olleet tärkeitä minulle. Pian huomasin, että omimmilta jutuilta tuntuivat ne, joissa sain yhdistää visuaalisuuden labratyöhön, kuten piirtää soluja mikroskoopista tai käsitellä julkaisukuvia, Lätti kertoo kuvittajan uransa alkuvaiheista.

Hän ei missään vaiheessa ajatellut, että hylkäisi tieteen, mutta halusi tehdä työtä, jossa tieteen voisi yhdistää visuaalisuuteen.

– Keksin aloittaa työn visuaalisen viestinnän parissa oppikirjoja kuvittamalla. Lähdin opiskelemaan taidetta ja suoritin kolme vuotta sivuaineopintoja Taideteollisessa korkeakoulussa. Peruskurssit antoivat varmuutta ja toivat rutiinia kuvan tekemiseen.

Kuluneen liki kahdenkymmenen vuoden aikana Lätti on tehnyt kuvituksia yli viiteenkymmeneen kirjaan. Kuvissa käsitellään esimerkiksi aivo-suoliakselin yhteyksiä, näytetään, miten ja millaisilla laitteilla verenpaine mitataan tai kuvataan puutiaisen eri kehitysvaiheet. Tiedekuvituksilla on omat erityispiirteensä ja niissä on käytettävä säästeliäästi luovuutta. Varsinkin bio- ja lääketieteessä tulee olla objektiivinen, joten työ on tehtävä tarkasti, ohjeita ja vakiintuneita tapoja noudattaen.

Tieto on saatava visuaalisesti ymmärrettävään muotoon

Kuvat ovat yksinkertaisia, usein jopa kaavamaisia.

– Konventionaalisuudesta huolimatta kuvissa on tiettyä estetiikkaa ja tekijän kädenjälkikin näkyy. Haluan tietysti tehdä harmonisia kuvia, joista samalla on hyvä hahmottaa ja oppia käsiteltävä asia. Minulle käyttökuvan viehätys piilee juuri kuvan merkityksellisyydessä, siinä, että joku oppii jotain uutta ja että kuvan kautta välittyy tietoa. Itse piirtämistä suurempi työ on usein visuaalisen tiedon järjesteleminen ymmärrettävään muotoon.

Työtilaukset tulevat kustantamoilta, lehdiltä, tutkijoilta ja joskus myös yrityksiltä. Yhteen tilaukseen sisältyvien kuvitusten määrä voi olla todella suuri. Kustantamojen kohdalla työtilaus koskee yleensä oppikirjaa, ja voi käsittää jopa 200 kuvaa. Tutkijat ja lehdet taas saattavat tilata muutamia täsmäkuvia. Kuville on aina olemassa jokin tietty tarve, joten lähes kaikki Lätin tekemät kuvat ovat menneet käyttöön.

– Piirrettäviksi tulevista kuvista tarvitsen ohjeistuksen mitä kuvaan toivotaan ja millä tarkkuudella asia esitetään. Ohjeeksi kelpaa aiempi piirroskuva, valokuva, röntgenkuva, leikkaa-liimaa-kollaasi tai vaikkapa käsin piirretty luonnos, Lätti luettelee.

Hän näyttää esimerkkinä ruutupaperille kuulakärkikynällä raapustettua yksityiskohtaista havainnekuvaa silmän rakenteesta ja optiikasta. Tämän lääkärin laatiman, sinänsä hyvin informatiivisen kaavakuvan pohjalta Lätti teki varsinaisen teoskuvan.

– Toivon malliksi kuvaa siksi, että silloin tilaaja joutuu itsekin miettimään asian läpi visuaalisuuden kannalta. Vaikka annan kuvalle ulkoasun, värin ja saatan järjestellä elementtejä, en ole minkään tieteenalan ekspertti sillä tavoin, että voisin päättää asiasisällöstä omavaltaisesti. Sisällön siis rajaa tilaaja, Lätti huomauttaa.

Taustatyötä tehdään lukemalla tai jopa seuraamalla leikkausta

Samoin kuin monissa muissakin asiantutijatöissä, tämäkin vaatii toisinaan hyvin paljon taustatyötä. Aiheeseen on syvennyttävä perusteellisesti. Tavallisesti se tarkoittaa lukemista tai olemassa olevan kuvaston tutkimista, mutta joskus se saattaa tarkoittaa esimerkiksi leikkauksen seuraamista.

– Aloittaessani yhteistyötä erään sydämen vajaatoimintaa ja sydäninfarkteja tutkivan ryhmän kanssa kävin saamassa oppia sydämen ohitusleikkauksessa. Se oli aiheen syvällisen ymmärtämisen kannalta tarpeen. Potilaan ja leikkaustiimin kanssa asiasta oli sovittu etukäteen. Leikkaussalissa minulle selvisi konkreettisesti kudospalanotto sekä leikkauksen kulku, jotka ovat oleellisia asioita, kun tutkimusasetelmaa ja tapahtumien aikajanaa avataan piirroskuvina tiedejulkaisussa. Lisäksi sain ottaa valokuvia tutkimuksen kohteena olevan sydämen rakenteista. Valokuvat olivat pohjana piirroksilleni ja myös tutkimusryhmä on niistä hyötynyt.

Piirroskuvan etu valokuvaan nähden on se, että tietomäärän hallitseminen on helpompaa ja voi vaikuttaa siihen, mitä näyttää ja mitä jättää näyttämättä. Elävän elämän valokuviin tulee helposti epäoleellisia ja jopa häiritseviä yksityiskohtia. Kuten vaikkapa potilaan hoitoa tai kuntoutusta esittävissä valokuvissa saattavat näkyä korut, kellot, aikakauden kampaukset ja vaatteet. Piirroskuvissa ne eivät ole viemässä huomiota ja fokus varsinaiseen asiaan säilyy. Ennen kaikkea piirroskuvan henkilöt ovat anonyymeja.

– Identiteetin häivyttäminen suojaa yksityisyyttä. Tuskin kukaan meistä haluaa esiintyä esimerkkitapauksena oppikirjan valokuvassa omilla kasvoillaan, jos kyseessä on vakava sairaus tai tapaturma. Myös katsojan on vaikea katsoa oikeasta ihmisestä otettua kuvaa, jossa näkyy hänen kokemansa tragedia, Lätti huomauttaa.

Kaavamaisuus auttaa hahmottamaan informaatiota

Etäännyttämisen merkitys on helppo ymmärtää esimerkiksi ortopedian oppikirjan erään kuvan kohdalla. Kyseessä olleen potilaan polvi oli vioittunut siten, että se oli poistettava, mutta sääri oli säilynyt. Nilkan ja jalkaterän alue istutettiin kiertäen 180 astetta polven kohdalle. Siten saatiin uusi toimiva nivel, jonka alapuolelle voitiin kiinnittää sääriproteesi. Kaavamaisessa kuvassa asia on helppo hahmottaa, mutta ilman, että todellinen potilas esiintyy siinä.

– Itse pidän erityisesti fysiologian kuvaamista kaikkein innostavimpana, sillä saman fysiologisen tapahtuman voi kuvata eri tavoin riippuen miltä kantilta katsoo, ja aina saa hiukan erilaisen lopputuloksen.

Aivot ja hermosto ovat todennäköisesti ihmiskehon monimutkaisin systeemi ylipäänsä käsittää ja siksi myös kuvittaa.

– Taustani takia solutason kuviin liittyvät tilaukset ilahduttavat erityisesti. Oikeastaan mitkä tahansa tiettyä tarkoitusta varten räätälöidyt uniikit kuvat ovat kiinnostavimpia töitä. Palkitsevaa on myös tehdä isompaa sarjaa, ja jossain vaiheessa huomata, että kokonaisuus toimii yhdessä, Lätti toteaa.