Tiedetoimittaja 2/2017 ilmestynyt

Dosentti Ilkka Pietilä Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta puhuu tappavan maskuliinisuuden kaanonista, joka vallitsee mediassa puhuttaessa suomalaisen miehen hyvinvoinnista. Tällä hän tarkoittaa julkista puhetta, joka toistaa tilastoja, joiden mukaan miehet juovat liikaa, syövät epäterveellisesti, liikkuvat vähän, ovat väkivaltaisia ja ylipainoisia. Ainakin, jos heitä verrataan naisiin.
– Tämä ei ole kuitenkaan koko totuus. Viestin jatkuva toistaminen mediassa peittää alleen oleellisia asioita miesten terveydestä, muistuttaa Ilkka Pietilä uusimman Tiedetoimittaja-lehden haastattelussa.
Monissa maissa miesten terveys on kohentunut huomattavasti viime vuosikymmeninä.
– Tämä edistys ei medialle riitä. Millainen tilanteen pitäisi olla, että media kirjoittaisi saavutetuista tuloksista edes vähän positiiviseen sävyyn? Pietilä pohtii.
Viestin vaikeasta perillemenosta hänellä on myös omakohtaista kokemusta.
– Vaikka selvitin tätä edistystä jokin aika sitten eräälle päivälehden toimittajalle, lehteen päätyi sama vanha ajatus miehen nopeasta kuolevaisuudesta, hän kertoi toimittaja Marianne Laiholle.
Tiedetoimittaja-lehden kesänumerossa tartutaan muuhunkin ”toiseuteen” mediassa. Helena Oikarinen-Jabai käsittelee artikkelissaan maahanmuuttajataustaisten ja musliminuorten suhdetta mediaan ja media-aineiston tuottamiseen. Hän tukeutuu kahteen osallistavaan tutkimusprojektiin, joissa hän ollut mukana ja nuorten kanssatutkijoiden kanssa tarkastellut musliminuorten kuulumisen kokemuksia taiteen ja median keinoin.
Uusia uria mediassa avataan myös Koneen säätiön rahoittamassa, Tampereen yliopiston sovittelujournalismihankkeessa, josta kertoo Elina Venesmäen juttu. Venesmäki on toiminut tiedottajana tutkimushankkeessa. Voiko journalismi vastakkainasettelun sijasta purkaa epäluuloja? Jessica Haapkylä puolestaan kertoo, mitä tapahtui ja mitä hän huomasi itsestään ollessaan mukana Tiedetoimittajain liiton järjestämässä ryhmämentoroinnissa.
Tiedeviestinnän ääniin ja ääriin pureudutaan jälleen Mia Röngän ja Vesa-Matti Väärän toteuttamassa videojutussa. Juttusarjan kolmannessa osassa äänen saavat Tiedetoimittajain liiton jäsenkunnasta he, jotka toimittavat suomenkielisiä tiedejulkaisuja. Tieteellisten toimittajien työstä ja haasteista puhuvat niin & näin -lehden päätoimittaja Ville Lähde ja Historiallisen aikakauskirjan päätoimittaja Anu Lahtinen (kuvassa). Heidän sanomansa on painavaa.
Liiton apurahojen saajat kertovat kohtaamisista meillä ja maailmalla, ja tuttuun tapaan Pekka Wahstedt esittelee lyhyesti talven uusia suomalaisia tietokirjoja.
 
 
 

Uusimmat ajankohtaiset

Tiedetoimittajain maailmankongressi loi verkostoja Pretoriassa

  World Conference of Science Journalists järjestettiin tänä vuonna Etelä-Afrikan Pretoriassa. Suomesta osallistui konferenssiin kolme tiedetoimittajaa: Jukka Lehtinen (Kauppalehti), Antti Karhuaho (Duodecim) ja Markku Heikkilä (Lapin yliopisto). Ensi kertaa...

Kenestä Vuoden tiedetoimittaja – kenelle tiedeviestintäpalkinto?

  Nyt on aika ehdottaa Vuoden 2026 tiedetoimittaja -palkinnon ja Vuoden 2026 -tiedeviestintäpalkinnon saajaa! Vuoden tiedetoimittaja -palkinto on perinteisesti myönnetty yhdelle ihmiselle, kun taas tiedeviestintäpalkinto voidaan antaa myös kollektiiville tai...

Ennätysmäärä hakemuksia syksyn apurahahaussa

Tiedetoimittajain liiton syksyn apurahahaussa hakemuksia tuli ennätysmäärä: kaikkiaan 106!   Tiedetoimittajain liiton hallituksella on vielä ennen joulua edessään tavallista isompi urakka lukea kaikki apurahahakemukset, pisteyttää ne ja saada mahtumaan myönnöt...

Tiedetoimittajien uratarinat

Minna Malja: Tiedetoimittaja kuin kameleontti

Teksti: Helena Raunio Kuva: Sonia Taiarol   Villa Lanten ystävien ROMA-vuosikirja on juuri valmistunut. Päätoimittaja Minna Malja huokaisee helpotuksesta, kun kirjat viedään postiin. Päätoimitus, taitto ja visuaalinen ilme ovat Minnan käsialaa jo 14. kerran....