Dosentti Ilkka Pietilä Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta puhuu tappavan maskuliinisuuden kaanonista, joka vallitsee mediassa puhuttaessa suomalaisen miehen hyvinvoinnista. Tällä hän tarkoittaa julkista puhetta, joka toistaa tilastoja, joiden mukaan miehet juovat liikaa, syövät epäterveellisesti, liikkuvat vähän, ovat väkivaltaisia ja ylipainoisia. Ainakin, jos heitä verrataan naisiin.
– Tämä ei ole kuitenkaan koko totuus. Viestin jatkuva toistaminen mediassa peittää alleen oleellisia asioita miesten terveydestä, muistuttaa Ilkka Pietilä uusimman Tiedetoimittaja-lehden haastattelussa.
Monissa maissa miesten terveys on kohentunut huomattavasti viime vuosikymmeninä.
– Tämä edistys ei medialle riitä. Millainen tilanteen pitäisi olla, että media kirjoittaisi saavutetuista tuloksista edes vähän positiiviseen sävyyn? Pietilä pohtii.
Viestin vaikeasta perillemenosta hänellä on myös omakohtaista kokemusta.
– Vaikka selvitin tätä edistystä jokin aika sitten eräälle päivälehden toimittajalle, lehteen päätyi sama vanha ajatus miehen nopeasta kuolevaisuudesta, hän kertoi toimittaja Marianne Laiholle.
Tiedetoimittaja-lehden kesänumerossa tartutaan muuhunkin ”toiseuteen” mediassa. Helena Oikarinen-Jabai käsittelee artikkelissaan maahanmuuttajataustaisten ja musliminuorten suhdetta mediaan ja media-aineiston tuottamiseen. Hän tukeutuu kahteen osallistavaan tutkimusprojektiin, joissa hän ollut mukana ja nuorten kanssatutkijoiden kanssa tarkastellut musliminuorten kuulumisen kokemuksia taiteen ja median keinoin.
Uusia uria mediassa avataan myös Koneen säätiön rahoittamassa, Tampereen yliopiston sovittelujournalismihankkeessa, josta kertoo Elina Venesmäen juttu. Venesmäki on toiminut tiedottajana tutkimushankkeessa. Voiko journalismi vastakkainasettelun sijasta purkaa epäluuloja? Jessica Haapkylä puolestaan kertoo, mitä tapahtui ja mitä hän huomasi itsestään ollessaan mukana Tiedetoimittajain liiton järjestämässä ryhmämentoroinnissa.
Tiedeviestinnän ääniin ja ääriin pureudutaan jälleen Mia Röngän ja Vesa-Matti Väärän toteuttamassa videojutussa. Juttusarjan kolmannessa osassa äänen saavat Tiedetoimittajain liiton jäsenkunnasta he, jotka toimittavat suomenkielisiä tiedejulkaisuja. Tieteellisten toimittajien työstä ja haasteista puhuvat niin & näin -lehden päätoimittaja Ville Lähde ja Historiallisen aikakauskirjan päätoimittaja Anu Lahtinen (kuvassa). Heidän sanomansa on painavaa.
Liiton apurahojen saajat kertovat kohtaamisista meillä ja maailmalla, ja tuttuun tapaan Pekka Wahstedt esittelee lyhyesti talven uusia suomalaisia tietokirjoja.
Tiedetoimittajain liiton palkitut tuovat tieteen musiikkiin, kauhuromaaneihin ja kaiken kansan ulottuville
– Rakastan tiedon keräämistä, se on kuin salapoliisityötä, tiedonmurusia, jotka johtavat aina seuraavaan. Toivon, että lukijoillenikin syntyy tunne, että vau, tällaistakin on, kertoo Vuoden tiedetoimittaja Tiina Raevaara. Tiedetoimittajain liitto valitsi Tiina...