Tiedetoimittajien 40. juhlavuoden uratarinoissa kerromme jäsenistämme sekä siitä, että mitä on tiedetoimittajuus. Jari Mäkinen on tunnettu tähtitieteistä, mutta mahtuupa hänen urallensa myös nobelistien haastatteluja.
Jari Mäkinen, 56, on yksi tunnetuimpia ja kansainvälisimpiä suomalaisia tiedetoimittajia. Hän on monille tuttu YLE:n radio- ja TV-kanavilta, Tekniikan maailmaan tekemistään jutuista, monenlaisista tiedeviestinnän hankkeista, toiminnastaan Ursassa ja Euroopan avaruusjärjestö ESA:ssa sekä Tiedetuubi.fi -sivustolle sekä sen YouTube-kanavalle tekemistään artikkeleista ja videoista.
Vaikka Jarilla on laaja matemaattisluonnontieteellinen osaaminen, ovat avaruus, lentäminen ja erityisesti avaruuslentäminen hänen suurimmat intohimonsa.
Tähtitieteilijän ura oli hänelle jo varhain lapsena itsestäänselvyys.
– Olen katsonut aina ylös taivaalle ja ihmetellyt kaikkea, mikä siellä vipeltää: lentokoneita, tähtiä ja kaikkea muuta.
Tiedetoimittajuuteen Jaria innosti laaja lukuharrastus lukioaikana sekä halu selittää asioita. Laaja perehtyneisyys luonnontieteisiin sekä poikkeuksellinen kyky avata ilmiöitä näkyy Jarin teksteissä sekä radio- ja tv-ohjelmissa tänäkin päivänä.
Vuonna 1988 alkaneiden tähtitieteen opintojen rinnalla Jari alkoi tehdä toimittajan töitä niin, että hän pääsi 1990-luvun alussa vakituiseen avustajasuhteeseen Yleisradioon.
– Haastattelut nobelistien kanssa ja matkat rakettien laukaisupaikoille laskivat motivaatiota osallistua yliopistolla laskuharjoituksiin, Jari myöntää.
Tiedetoimittajan pitää ymmärtää tieteenalasta, josta kirjoittaa. Ei riitä, että tekee juttuja tiedotteiden ja haastattelulausuntojen pohjalta. Vaikka tieteen metodit ovat kaikilla aloilla samat, tutkimustavat ovat eri aloilla erilaiset. Jos kirjoittaa luonnontieteestä, on ymmärrettävä niiden alojen tieteellinen lähestymistapa, joka on erilainen kuin esimerkiksi humanistisilla aloilla. Nämä teesit Jari on sisäistänyt vuosikymmenten varrella.
– Koska olen tällainen tutkijatyyppi, en voi olla kertomatta esimerkiksi viineistä menemättä fermentointiprosessiin. Viini voi tulla maaperästä, jonka graniitti on neljä miljardia vuotta vanhaa. Yhdestä rypäleestä voi vetää suoran linjan siihen, kun maapallo syntyi ja aurinkokuntamme oli nuori.
Mutta palataan aurinkokunnan synnystä Jariin. Mitä tiedetoimittajuus on merkinnyt hänelle?
– Sanon aina, että olen tiedetoimittaja, en pelkkä toimittaja. Minulle on tärkeää, että tiedetoimittajat pitävät lippuaan korkealla.
Jari on kasvanut tiedetoimittajaksi itse oppimalla. Harrastus, innostus, tähtitieteen opinnot, halu kertoa asioita, rohkeus tarjota juttuja sekä radio- ja tv-tekniikan opettelu ovat johtaneet siihen, että Jari on yhden miehen tuotantoyhtiö, joka käsikirjoittaa, ohjaa, tuottaa, kuvaa, äänittää, leikkaa ja lopulta myy juttunsa medioille.
Ammattitaidon ylläpitoon ja kehittymiseen hänellä on suoraviivaiset keinot: tekemällä, lukemalla, seuraamalla asioita ja tapaamalla ihmisiä. Ennen tapaamistamme hän oli viettänyt viikon Winter Satellite Workshop -tapahtumassa Espoon Dipolissa ja tapaamisemme jälkeen hän lähti Educa-messuille Helsingin Messukeskukseen.
Koska Jarilla on liki neljän vuosikymmenen kokemus tiedetoimittajuudesta, hän saa antaa vinkkejä uransa eri vaiheissa oleville kollegoilleen.
– Oma innostus on tärkeintä. Sen lisäksi kannattaa katsoa aiheita hieman laajemmalti. Pitää matkustaa kotia kauemmaksi ja tavata ihmisiä. Netin kautta saa tietoa, ei tunnelmaa.
– Rohkeutta pitää olla. Isoihin tutkijanimiin ja yliopistoihin kannattaa ottaa yhteys ja kysyä, voiko tulla tekemään juttuja.

40-vuotiaalle Tiedetoimittajien liitolle Jari lähettää kannustavan viestin.
– Tiedetoimittajuuden asema ei ole niin hyväksytty kuin pitäisi olla, vaikka tieteen merkitys yhteiskunnassa on koko ajan tärkeämpi. On tärkeää, että Tiedetoimittajien liitto pitää yllä tiedetoimittajuutta. Liiton pitäisi vieläkin enemmän puhua tiedetoimittajuuden puolesta.
– Ei riitä, että tutkijat viestivät tutkimuksistaan. Tarvitaan asiantuntevia tiedetoimittajia välittämään tutkimustietoa suurelle yleisölle, Jari sanoo.
Teksti: Jukka Nortio
Kuva: Julie Bruhier