Suomen tiedetoimittajain liiton julkaisu

Tiedeuutinen – kenen totuus?


”Tiede pyrkii totuudellisuuteen, mutta se ei sinällään ole totta, se ei ole sama kuin fakta”, sanoo Jukka Ruukki, Helsingin Sanomien tiedetoimituksen esimies sekä Tiede-lehden päätoimittaja. Tiedejournalismissa näkyy hänen mukaansa tieteen totuus, tieteen tieto. ”Toki toimittaja on siinä välissä valitsemassa näkökulmaa”, hän lisää.
Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi toteaa, että tiedejournalismin tulee tuoda esiin olemassa olevaa todellisuutta ja auttaa yleisöä ymmärtämään sitä. Hän korostaa vakavasti otettavien ja itsesäätelyyn sitoutuneiden toimitusten merkitystä myös demokratian ja vapaan sanan kannalta. ”Yleisö päättää, mikä on median luotettavuus, ja toimitukset ovat vastuussa yksin yleisölle”, Niemi painottaa.

Helsingin Sanomien tiedetoimituksen esimies ja Tiede-lehden päätoimittaja Jukka Ruukki korostaa laadukkaan tiedejournalismin olevan itsekorjaavaa ja pyrkivän totuudellisuuteen. Aihevalintoihin kuitenkin yrittävät vaikuttaa monet tahot.
Kuva: Vesa-Matti Väärä.


Mikään journalismi ei Ruukin mukaan ole virheetöntä. ”Teemme kaikki virheitä, mutta korjaamme ne”, hän toteaa. Hän korostaa tieteen ja tiedejournalismin olevan itseään korjaavia järjestelmiä, joissa sekä tutkija että tiedetoimittaja pyrkivät totuudellisuuteen.
Ruukki painottaa, että pystyäkseen kääntämään tieteen tuloksia tiedejournalismiksi on ymmärrettävä tiedettä. ”Suomessa on vahva usko siihen, että yleistoimittaja tekee jutun mistä tahansa, mutta se ei ole ihan niin”, hän sanoo.
Suomalaiset tiedejournalismin käyttäjät ovat Ruukin ja Niemen mukaan fiksuja. ”He kyllä erottavat jyvät akanoista ja tunnistavat, mikä on oikeaa tietoa”, Ruukki toteaa. Vaikka kilpailu on kovaa ja uusiin aiheisiin on tartuttava nopeasti, Niemi painottaa, että ulkomaisten aiheiden suhteen ei pidä sortua pelkästään kääntämään muiden tekstejä, vaan aiheeseen on tuotava lisäarvoa.

Seksiä ja väkivaltaa

”Tiede on politiikkaa”, Jukka Ruukki väittää. Julkaisupolitiikkaan yrittävät vaikuttaa tieteen rahoittajat, tutkimuslaitokset, tiedottajat, tutkijat, viestintätoimistot ja muut yritykset sekä päätöksentekijät. ”Itse kuitenkin valitsemme, mistä teemme juttua”, Ruukki toteaa. Hän pyrkii olemaan lukijan palveluksessa ja kirjoittamaan niistä asioista, jotka kiinnostavat tavallista lukijaa.
Aiheiden valinnassa tärkeää on muun muassa yllätyksellisyys. ”Toimitus on onnistunut työssään, jos lukija löytää päivittäin jotain, mitä ei edes tiennyt etsivänsä”, Kaius Niemi pohtii. Siksi on haettava aiheita, tekijöitä ja näkökulmia, jotka eivät ole hyvin tunnettuja, ja herätettävä yleisö ajattelemaan. Aiheiden valinnassa on lisäksi otettava huomioon esimerkiksi eri ikäryhmät.
”Tiedeaiheet herättävät usein kiivasta keskustelua, etenkin jos kyse on esimerkiksi tiedevilpistä”, Niemi toteaa. Hänen mielestään tunteiden leiskunta tiedekeskustelussa on kuitenkin pääsääntöisesti myönteinen asia, sillä se ilmentää tieteen merkitystä.
Sekä Ruukki että Niemi vakuuttavat, että tiedejournalismissa ei ole tabuaiheita. ”Kyllä voimme käsitellä vaikka väkivaltaa tai seksiä, mutta teemme sen omasta, fiksusta näkökulmastamme”, Ruukki sanoo. Niemen mukaan keskustelun synnyttämistä voidaan pitää yhtenä päivälehden tehtävistä: ”Tabuja pystytään poistamaan nostamalla asioita pöydälle.” Hänen korviinsa kantautuu harvoin tilanteita, joissa toimitus kokisi tulleensa painostetuksi.

Tieteen varassa

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi toteaa tiedeaiheiden usein herättävän kiivasta keskustelua, etenkin jos kyse on esimerkiksi tiedevilpistä. Hänen korviinsa kantautuu kuitenkin harvoin tilanteita, joissa toimitus kokisi tulleensa painostetuksi.
Kuva: Vesa-Matti Väärä.


”Tieteen ei tarvitse muovautua journalismin suuntaan”, Kaius Niemi korostaa. Kaikkia aiheita on pystyttävä käsittelemään ymmärrettävästi ja tuomaan ihmistä lähelle. ”Kaikella tieteellä ei kuitenkaan ole vaikutusta tavallisten ihmisten arkeen ainakaan perustutkimusvaiheessa”, hän lisää.
Jukka Ruukki on 25-vuotisen tiedetoimittajan uransa aikana todistanut tiedetoimittamisen muutosta. Se on hänen mukaansa räväköitynyt, viihteellistynyt ja henkilöitynyt. ”Kyllä viihteen kautta sekä ihmisen kautta, ihmiseltä ihmiselle, avautuu paremmin tiedekin”, hän pohtii.
Ruukin mukaan suomalainen yhteiskunta perustuu pitkälti tieteen varaan ja tiede vaikuttaa elämäämme valtavasti, enemmän kuin ymmärrämmekään. ”Jos haluamme mennä eteenpäin, ratkaisu löytyy tieteestä, innovaatioista, keksinnöistä”, hän summaa. Niemen mielestä tiedejournalismin on tuettava tiedettä nostamalla esiin mielenkiintoisia aiheita ja saavutuksia, miksei persooniakin.
”Erityisen tärkeää on, että lapset ja nuoret oppivat lukemaan ja ymmärtämään tiedettä ja tajuavat, miten olennainen osa se on yhteiskuntaamme”, Ruukki painottaa. Niemen mukaan sivistysperintö on merkittävä ylläpidettävä voima pienessä ja nuoressa maassamme. ”Matka, jonka suomalaiset ovat sadan vuoden aikana kulkeneet, on huikea”, hän pohtii, ja jatkaa: ”Meidän tehtävämme on pitää huolta koulutuksen ja tieteen tasosta, koska siten pidämme huolta yhteiskunnastamme ja sen kyvystä huolehtia kansalaisistaan.”

UUSI JUTTUTYYPPI TIEDETOIMITTAJASSA

Tiedeuutinen – kenen totuus? -artikkeli jatkaa tiedetoimittamisen tämän hetken ilmiöitä luotaavaa Tiedetoimittamisen ääret ja äänet -juttusarjaa. Juttusarja tuo Tiedetoimittajaan uuden juttutyypin, videojutun, joka lehdessä yhdistetään lyhyeen tekstimuotoiseen artikkeliin. Jutut on toimittanut Mia Rönkä ja kuvannut sekä editoinut Vesa-Matti Väärä.
LUITKO JO: Videojuttusarjan osa 1: Onko tiedetoimittaja tutkijalle susi?

Julkaistu

2 helmi, 2017

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)