Äänessä tiedenaiset

Pekka Wahlstedt

Riitta Korhonen, Helén Partti, Riitta Saarinen, Liisa Takala: Tiedenaisia. Suomalaisia tutkimuksen ytimessä. Docendo 2010.

Äärimmäisen älyllinen ja abstrakti tiedemaailma lienee kauimpana naisen perinteisestä roolista, mutta nyttemmin naiset ovat nousseet myös tieteen huipulle. Tiedenaisia-kirjassa kertoo urastaan ja elämästään 15 kansainvälisesti tunnettua tutkijanaista.

Tosin jotkut tiedenaisista toteavat olevansa alalla, jota miehet vieläkin hallitsevat. Näin esimerkiksi taloustieteilijä Kaisa Kotakorpi ja terrorismin tutkija Leena Malkki. Aivotutkija Minna Huotilainen toteaakin, että tyttöjen matemaattisia lahjoja vähätellään – vaikka kaikkien tutkimusten mukaan tytöt ovat Suomessa tälläkin perinteisesti kaikkein miehisimmällä alalla kirineet poikien ohi.

Paradoksaalisesti suurin osa kirjan tiedenaisista edustaa kovia luonnontieteitä, kuten hiukkasfysiikkaa, lääketiedettä, avaruusfysiikkaa, biologiaa… Toki mukana on humanistejakin vanhuustutkimuksesta antropologiaan.

Monia, niin humanisteja kuin luonnontieteilijöitäkin motivoi rahaa ja mainetta enemmän tieteellinen uteliaisuus ja halua parantaa maailmaa. Esimerkiksi avaruustutkija Minna Palmroth on tietoinen ja huolissaan siitä, että maapallon lisäksi sitä ympäröivä avaruus täyttyy romusta. Myös avaruutta tulisi käyttää viisaasti ja kestävästi. Nanotutkija Joy Wolfram taistelee syöpää vastaan käyttämällä potilaiden omia nanopartikkeleja, jotka, toisin kuin keinotekoiset nanopartikkelit, eivät vaurioita maksaa.

Verotusta tutkiva Kaisa Kotakorpi arvostelee työttömille suunnattua aktiivimallia. Se kyllä patistaa koulutetut parempiosaiset etsimään työtä, koska työnteko palkitsee paremmin kuin turhauttavilla kursseilla istuminen. Mutta aktiivimallin varsinainen kohde eli heikko-osaiset syrjäytyvät entistä enemmän.

Yliopistoa monet tiedenaisista arvostelevat. Ei varsinaisesta sukupuolisyrjinnästä, jota ei edes 50-luvulla syntynyt vanhuustutkija Marja Jylhä ole kohdannut, vaan huolen kohteena on, että yliopisto on muuttunut tehtaaksi ja tutkiminen suorittamiseksi. Tämä ei yhdenkään kirjan naishuippututkijan mielestä lupaa hyvää huippututkimuksen tulevaisuudelle.

Tiedetoimittaja 4/2020


Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä

Pääkirjoitus

Tuukka Tammi: Monikasvoinen tiedetoimittaja on valpas otus

SUURAPURAHALLA KUVATAAN ELÄIMEN TUNTEITA

Ulla Järvi: Haluatko tietää, mistä sika nauttii?
Ulla Järvi: Saparon kertomaa
EUROOPPALAISTA ELÄMÄÄ KORONAN VARJOSSA

Sanna Kivimäki: Berliinin Falling Walls täynnä tulevaisuutta ja toivoa – myös etänä
Päivi Kapiainen-Heiskanen: Sukupuoli ja -polvi korostuvat eurooppalaisten etätyökokemuksissa
Aki Petteri Lehtinen: Elämän monet mahdollisuudet

TEKIJÄINOIKEUKSILLA VOI MYÖS KIKKAILLA

Päivi Kapiainen-Heiskanen: Tiedätkö, kuka laskuttaa kuvistasi?

KENEN EHDOILLA PUHUTAAN SEKSITYÖSTÄ?

Salla Nazarenko: Puhe seksityöstä on puhetta etuoikeuksista
Näin sen luin

Aki Petteri Lehtinen: Viisautta rakastavat naiset

Kirjat

Aki Petteri Lehtinen: Drugs, please
Aki Petteri Lehtinen: Aivojen sopukoista
Pekka Wahlstedt: Yhteinen kieli ei takaa yhteistä ymmärrystä
Pekka Wahlstedt: Selviytymistarinoita uupumuksesta
Pekka Wahlstedt: Tiedekulman pokkari avaa vallan umpisolmuja

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin