Anarkisti kravatti kaulassa murtaa myyttejä

Pekka Wahlstedt

Matti Klinge: Anarkisti kravatti kaulassa. Muistelmia 1972-1982. Siltala 2015, 419 s.

47135d37a5516aeb3e258f29d5b79ec0

Tiedetoimittajassa (4/2014) arvostelin Matti Klingen muistelmien toisen osan, jossa hän esitteli ja aloitti tunnetun myyttien murtamisen historian alalla.

Tässä muistelmien kolmannessa osassa myyttien, eritoten Suomen historian myytin yhtenäisestä heränneestä kansakunnasta, rikkominen jatkuu ja syvenee.

Klinge myös saavuttaa professorin aseman ja saa lukuisia muita kunnianosoituksia tieteellisistä saavutuksistaan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanottoa myöten.

Muistelmat ovat edenneet vuosikymmen per osa, ja tämä kolmas keskittyy 70-lukuun, jota on totuttu pitämään taistolaisuuden ja suomettumisen vuosikymmenenä. Klinge rikkoo muistelmissaan myös näitä 70-luvusta muodostuneita myyttejä.

Hänen mukaansa vuosikymmentä ei vaivannut suomettuminen. Päinvastoin, Suomi otti tuolloin ratkaisevat askeleet kohti eurooppaa liittymällä euroopan talousyhteisöön (EEC) ja allekirjoittamalla euroopan yhteistyö- ja turvallisuus-sopimuksen (ETYK).

Myöskään Kekkonen ei ollut Neuvostoliiton hännystelijä, vaan tosiasiat tunnustava realisti, joka ymmärsi ettei suurta ja mahtavaa kannattanut ärsyttää.

Klingen mukaan 70-luvun tekee masentavaksi kaiken vulgarisoituminen ja raaistuminen, mikä ulottui nuorison rumasta kielenkäytöstä ja rähjäisestä pukeutumisesta halvalla ja nopeasti rakennettuihin lähiöihin harmaine betonipunkkereineen. Keskustan vanhoja arvorakennuksia revittiin alas edistyksen tieltä sekä oikeiston että vasemmiston toimesta.

Klinge itse kohosi professoriksi ja sai monien kirjojensa ja muiden ansioittensa vuoksi erilaisia arvonosoituksia, kuten mitalleja ja kunniakirjoja sekä kutsuja diplomaattien lounaille ja presidentin itsenäisyyspäivävastaanotoille.

Tiedetoimittajan kannalta on kiintoisaa, että rahvaanomaisuutta kammoava Klinge esiintyi mielellään kaupallisuuden ja pinnallisuuden perikuvana pidetyn television ohjelmissa. Mutta ohjelmat olivat sisällöltään sivistäviä, ja esimerkiksi Professorsrundan-ohjelmassa eri alojen asiantuntijat vastasivat katsojien kysymyksiin.

Eihän väline, televisio sen enempää kuin muukaan, itsessään ole hyvä tai paha, vaan hyväksi tai pahaksi sen tekee vasta välineen käyttäjän päämäärät. Ja eritoten televisio avaa sivistystyötä tekevälle kuninkaantien koko kansan tietoisuuteen.

Historia onkin Klingen mukaan aina ihmisten työtä. Esimerkiksi Suomea ei löydetty ja herätetty vuoden 1809 jälkeen, vaan sen identiteetti ja yhtenäisyys luotiin Runebergin, Snellmanin, Topeliuksen, Lönnrotin ja muiden suurmiesten toimesta.

Tiedetoimittaja 4/2020


Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä

Pääkirjoitus

Tuukka Tammi: Monikasvoinen tiedetoimittaja on valpas otus

SUURAPURAHALLA KUVATAAN ELÄIMEN TUNTEITA

Ulla Järvi: Haluatko tietää, mistä sika nauttii?
Ulla Järvi: Saparon kertomaa
EUROOPPALAISTA ELÄMÄÄ KORONAN VARJOSSA

Sanna Kivimäki: Berliinin Falling Walls täynnä tulevaisuutta ja toivoa – myös etänä
Päivi Kapiainen-Heiskanen: Sukupuoli ja -polvi korostuvat eurooppalaisten etätyökokemuksissa
Aki Petteri Lehtinen: Elämän monet mahdollisuudet

TEKIJÄINOIKEUKSILLA VOI MYÖS KIKKAILLA

Päivi Kapiainen-Heiskanen: Tiedätkö, kuka laskuttaa kuvistasi?

KENEN EHDOILLA PUHUTAAN SEKSITYÖSTÄ?

Salla Nazarenko: Puhe seksityöstä on puhetta etuoikeuksista
Näin sen luin

Aki Petteri Lehtinen: Viisautta rakastavat naiset

Kirjat

Aki Petteri Lehtinen: Drugs, please
Aki Petteri Lehtinen: Aivojen sopukoista
Pekka Wahlstedt: Yhteinen kieli ei takaa yhteistä ymmärrystä
Pekka Wahlstedt: Selviytymistarinoita uupumuksesta
Pekka Wahlstedt: Tiedekulman pokkari avaa vallan umpisolmuja

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin