Anna tanssin viedä!

Ulla Järvi

Tanssi muuttaa aivojen rakennetta ja toimintaa. Neurotieteilijä Hanna Poikonen kertoo 19. tammikuuta Tieteiden yön Tieteellisissä tanssi-iltamassa, miten tanssijan aivot eroavat esimerkiksi muusikon aivoista.

Hanna Poikonen on tanssija ja neurotieteilijä, jonka väitöskirja on tulossa tarkastettavaksi alkuvuonna 2018 Helsingin yliopistossa.

Hanna Poikonen on tanssija ja neurotieteilijä, jonka väitöskirja on tulossa tarkastettavaksi alkuvuonna 2018 Helsingin yliopistossa.
Kuva: Aleix Gordo Hostau

Väitöstutkimuksessaan lääketieteellisen tekniikan diplomi-insinööri Hanna Poikonen on verrannut ammattitanssijoiden ja -muusikoiden aivotoimintaa taiteita harrastamattomiin tilanteessa, jossa tutkittavat katsovat otteita tanssiteoksesta.
– Tanssijoiden aivot reagoivat muita nopeammin musiikin muutoksiin. Aivoissa muutos näkyi suorastaan refleksinomaisena, jo ennen kuin he ehtivät tulkita sitä tietoisella tasolla, kertoo Poikonen.
– Musiikkiahan on tutkittu neurotieteissä jo kauan. Muusikoita tutkittaessa on havaittu, että tarkka, pitkäkestoinen harjoittelu muokkaa heidän aivoprosessejaan, jotka ohjaavat soittajan liikkeitä. Muusikoiden aivot reagoivat kuunneltavaan musiikkiin herkemmin ja nopeammin kuin ei-soittajien aivot.
Hanna Poikonen sanoo silti yllättyneensä omista havainnoistaan. Tanssimisen neurotiede on varsin uusi alue, mutta aiemmasta tutkimuksesta tiedetään, että tanssijoiden tietyt aivoalueet ovat erikoistuneet juuri tanssiliikkeiden havainnointiin.
– Paitsi poikkeuksellinen reagointi liikkeeseen, toiminnallinen aivokuvaus osoitti myös tanssijoiden aivoissa tapahtuvaa normaalia vahvempaa synkronisaatiota matalalla theta-taajuudella, Poikonen kertoo.
Hänen mukaansa tämä theta-synkronisaatio on liitetty muun muassa ihmisen tunne- ja muistitoimintoihin. Ei siis ole ihme, miksi moni tanssija ja tanssinharrastaja puhuu tanssin tuottamasta mielihyvästä tai miksi tanssia käytetään terapiamuotona esimerkiksi masennuksen ja psyykkisten traumojen hoidossa.

Flow omassa päässä – sekä ihmisten kesken

Tutkimuksissa on havaittu tanssijoiden välisen yhteistyön aikana tapahtuva matalataajuisten aivoaaltojen synkronisoituminen. Ihmiset liikkuvat kuin yhdestä puusta.

Tutkimuksissa on havaittu tanssijoiden välisen yhteistyön aikana tapahtuva matalataajuisten aivoaaltojen synkronisoituminen. Ihmiset liikkuvat kuin yhdestä puusta.
Kuva: Aleix Gordo Hostau

– Tutkimuksissa on havaittu myös muusikoiden välisen yhteistyön aikana tapahtuva matalataajuisten aivoaaltojen synkronisoituminen. Sama saattaa tapahtua tanssijoiden tehdessä yhdessä tanssiteosta, huomauttaa Hanna Poikonen.
Yhteistyön aikana kahden ihmisen aivot ikään kuin virittyvät samalle taajuudelle. Soittajat tuottavat harmonista musiikkia ja pystyvät myös improvisoimaan yhdessä saumattomasti. Tanssijat liikkuvat kuin yhdestä puusta veistettyinä.
Hanna Poikonen kertoo, että ihminen voi päästä flow-tilaan, jossa tekeminen imaisee ihmisen mukaansa. Aivojen looginen päättely ja yksityiskohtainen huomiointi vaimenevat ja aivojen kapasiteettia vapautuu luovalle neuroniverkostolle.
– Tanssimiseen liittyvät tunnetilat, keholliset tuntemukset, kosketus omaan ruumiiseen ja mieleen ovat perustavanlaatuisia kokemuksia. Vaikka tanssisi yksin, musiikin ja liikkeen yhteisvaikutus on voimakas.
– Ryhmässä tanssiessa tai paritanssissa mukaan tulee vielä toisen ihmisen kosketus. Kosketuksen tiedetään lievittävän pelkoa, kipua ja ahdistusta, sanoo Hanna Poikonen.

Suomen tiedetoimittajain liitto kutsuu mukaan

Tieteellisiin tanssi-iltamiin


18.1.2018 klo 18–21.15 Tieteiden talolla (sali 505), Kirkkokatu 6.

Iltamat pääkaupungissa! Hyppää mukaan opettelemaan uusia ja perinteisiä lavatansseja tanssinopettaja Hanna Tuomisen ja Jarkko Markkasen johdolla. Tule yksin tai porukalla – missä vaiheessa iltaa tahansa! Hengähdystauoilla Tieteellisissä tanssi-iltamissa kurkistetaan lavan taakse ja tanssijoiden pään sisään. Suomalaistutkijat kertovat mm. suomalaisesta tanssimusiikista ja tanssilavaperinteestä sekä siitä, miltä paritanssi tuntuu ja mitä tanssin liike tekee tanssijan aivoille.

OHJELMA

Klo 18-18.15 “Koskaan et muuttua saa” – Tanssilavakulttuurista luennoi Helsingin yliopiston dosentti Helena Saarikoski
Klo 18.15–19 Hanna Tuomisen tanssikoulun opetustuokio: Tango
Klo 19–19.15 “Liekeissä” – Tanssin vaikutuksesta aivoihimme luennoi Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen väitöskirjatutkija Hanna Poikonen
Klo 19.15–20 Hanna Tuomisen tanssikoulun opetustuokio: Fusku
Klo “Tule lähelleni, kun me tanssitaan” – Kosketuskulttuurista ja kehollisuudesta paritanssissa luennoi professori Taina Kinnunen Itä-Suomen yliopistosta
Klo 20.15–21 Hanna Tuomisen tanssikoulun opetustuokio: Swedish fox
Klo 21–21.15 “Mä olen mies, joka koskaan ei tanssi” – Mitä tanssimusiikki kertoo meistä? Aiheesta luennoi akatemiatutkija, dosentti Antti-Ville Kärjä Musiikkiarkistosta

MATKALLA MAAILMALLA

Arja-Leena Paavola: Oikeusmurhan jäljet Rouenissa

ESSEE

Elina Hiltunen: Mahdoton tulevaisuuden ennustaminen?

Kolumni

Salla Nazarenko: Keskiluokan korpivaellus

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin