Suomalainen Laura Jaakola tutkii ilmastonmuutoksen vaikutuksia Tromssassa.

Pohjois-Norjan Tromssassa hieman keskustan ulkopuolella sijaitsee rinteessä Tromssan yliopiston ilmastolaboratorio. Ilmastolaboratoriossa on muun muassa mahdollisuus tutkia erilaisten valaistusolojen vaikutusta kasveihin. Entä vaikuttaako valon laatu kasveihin? Pohjoisessa siniseen valon osuus on suurempi kuin etelässä.
Professori Laura Jaakola toimii kasvibiologian professorina Tromssan yliopistossa. Hän on kotoisin Turusta, mutta hän valmistui maisteriksi ja tohtoriksi Oulun yliopistosta. Hän haki ja sai tutkimusjohtajan työpaikkaa Tromssasta. Hän on asunut siellä nyt kuusi vuotta.
Jaakola on tutkinut marjojen terveysvaikutteisia yhdisteitä ja myös sitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa kasvien laatuun ja marjantuotantoon.
Jostain syystä pohjoisen marjat tuottavat enemmän terveysvaikutteisia yhdisteitä, esimerkiksi antosyaaneja, kuin etelämmässä kasvavat lajitoverinsa. Syitä tälle ei ihan vielä tiedetä.
Esimerkiksi mustikoissa on erilaisia pitoisuuksia antosyaaneiksi kutsuttuja flavonoideja. Ne antavat mustikoille niiden sinisen värin.
”Tutkimuksemme osoittavat, että pohjoisessa näitä terveellisiä ainesosia on marjoissa enemmän kuin etelässä”, Jaakola sanoo.
Tämä johtuu siitä, että pohjoisessa päivät ovat kesällä pitkiä ja valon määrä siksi suuri. Ilman viileys lisää myös delfinidiini-nimisen antosyaanin määrää. Lisäksi genettiset tekijät vaikuttavat pitoisuuksiin.
Antosyaanien on osoitettu tarjoavan suojaa sydän- ja verisuonitauteja vastaan sekä muita ikääntymiseen liittyviä rappetumissairauksia, kuten dementiaa vastaan.
Pohjoisen marjateollisuus on ollut hyvin kiitollinen tällaisista tutkimustuloksista.

Nyt tutkitaan etelän loiskasvia

Tällä hetkellä tutkimuslaitoksessa on meneillään esimerkiksi maailmanlaajuisesti ongelmallisen rikkakkasvin, cuscuta-suvun loiskasvien tutkimushanke. Ilmastolaboratoriossa kasvatetaan pelargonioita, jotka ovat kauniita, tuovat väriä tutkimuslaitokselle ja sopivat hyvin lonkeroisen loiskasvin isäntäkasveiksi.
Loiskasvi on suuri riesa Kaakkois-Euroopassa ja Kaukaasiassa, jossa se valtaa esimerkiksi viini- tai peltoviljelmiä ja sen torjuminen on vaikeaa. Suomessa kasvaa luonnonvaraisena vain yksi cuscuta-suvun laji, humalanvieras, joka on harvinaisempi nyt, kun humalan viljely on täällä lopetettu, eikä kasvi ole löytänyt sopivaa uutta isäntää.
Tromssassa kasvia on hyvä tutkia, koska niin pohjoisessa se ei leviä.

Jatkuvatko heinäkuiset helteet?

Tämä kesä oli myös Tromssassa poikkeuksellisen lämmin: lähes 30-asteen helteitä oli loppukesästä noin viikon ajan, kun normaalisti lämpö nousee kesällä vain vähän yli kymmeneen asteeseen.
Tromssalaiset tutkivat myös lämmön muuttumisen vaikutuksia kasveihin.
Entä jos +30 onkin Tromssassa uusi normaali? Jaakola sanoo, että tällaisen lämmönnousun vaikutuksia he eivät edes tutki. Tromssassa normaali kesälämpötila on 12 astetta ja jos he tutkivat lämmön nousun vaikutuksia, +4 astetta korkeampi lämpötila olisi todennäköisempi muutos arktisia alueita koskevien ennusteiden mukaan.
”Keskilämmön nousu +30 asteeseen olisi jo valtava muutos kasvillisuuden kannalta”, hän sanoo. Arktisiin olosuhteisiin sopeutuneet lajit vähenisivät ja lämpimämmässä menestyvät lajit lisääntyisivät.