”En tahdo tietää” – viheliäistä ja vaikeaselkoisista asioista

Mari Heikkilä & Tuukka Tammi (toim.). Viheliäs tiede – ja muita vaikeita uutisia. 2020 Tammi.

Ihminen on outo otus. Hän kyllä sopeutuu erilaisiin ympäristöihin, mutta omaksuu huonosti uutta tietoa. Vakiintuneita uskomuksia voi harvoin horjuttaa, vaikka luulot perustuisivat väärinkäsityksiin tai suoranaisiin valheisiin. Tieteellisen tutkimusprosessin avulla hankittu toistaiseksi paras tieto ammutaan alas, jos se vähänkin sotii omia ennakko-oletuksia vastaan.
Tietoa tuottava tutkija ja raportoiva tiedetoimittaja saavat vastaansa viharyöpyn somessa, oli aiheena rokotukset tai susikanta, metsien hakkuu tai hampaiden harjaaminen fluoripitoisella tahnalla. Siitä huolimatta tieteestä ja sen tuloksista pitää kertoa suurelle yleisölle, päätellään uutuuskirjassa, jonka nimi Viheliäs tiede – ja muita vaikeita uutisia kiteyttää ongelman.
Päätelmä kansantajuistamisesta on oikea ja rohkea. Rohkea siksi, että eri alojen tutkijat ovat joutuneet jopa uhkailun kohteiksi vilpittömästi tuottamiensa tutkimustulostensa takia. Se lisää riskiä itsesensuuriin, mikä tarkoittaisi loppua tieteellisen tiedonhankinnan prosessille.
Silloin kaikki häviäisivät – myös tiedettä vastustavat somepelottelijat, jotka itsekin vakavasti sairastuttuaan hakeutuvat nöyrästi länsimaisen lääketieteen avustettaviksi. Lapsiaan nämä salaliittoteoreetikot eivät kuitenkaan anna rokotuttaa tautien varalta. Miksi heitä ei hävetä?
Viheliäs tiede -kokoelman kirjoittajat eivät ota kantaa tähän retoriseen kysymykseen, mutta he paljastavat uskomattomia esimerkkitapauksia tieteestä tiedottamisen hankaluuksista. Kirjan toimittajat, Mari Heikkilä ja Tuukka Tammi, luokittelevat ”viheliäisiksi” kolme tieteen aluetta: tunneperäisesti otetut aiheet, ”tylsät” aiheet sekä vaikeaselkoiset aiheet. Yksittäisiä tapauksia suurempi ongelma taitaa kuitenkin olla suuren yleisön ymmärtämättömyys tieteen menetelmällisyyttä kohtaan.
Tiede ei ole totuuksia suoltava monoliitti, vaan ainaisesti keskeneräinen prosessi. Tämä on myös tieteen suurin vahvuus. Fallibilismiksi kutsutaan näkemystä, jonka mukaan kaikki tieto on potentiaalisesti virheellistä, mutta menetelmän ansiosta tiede on itseään korjaavaa.
Jos tämän ajatuksen välittäisi tiedeviestinnässä yleisöille, kenties tunteet rauhoittuisivat. Minna Ruckenstein tarjoaa muitakin keinoja tiedevihapuheen kohtaamiseen, ja kirjan toisessa tekstissä käsitellään ”sovittelujournalismia”.
”Tylsiksi” aiheiksi nolostuttaa nostaa kenenkään tutkimuskohdetta, mutta esimerkiksi ehkä merkittävin maailmankatsomuksellinen tiede fysiikka kehittyy kovin hitaasti. Fysiikka ja muut matematiikan kielellä tehdyt tutkimukset vaikkapa kosmologiassa kuuluvat myös ”vaikeaselkoisimpiin” aiheisiin. Silti juuri ne määrittävät ihmisen paikkaa universumissa – ja mahdollistavat navigaattorin toiminnan älypuhelimessa.
Sen luulisi kiinnostavan kaikkia, mutta valmiin ja pysyvän maailmankuvan perineet ja sen varassa elävät lajitoverimme torjuvat uudet ajatukset, vaikka taitavin tiedetoimittaja asian heille kirkkaasti ja selkeästi selittäisi. Totuus ei puhu puolestaan; sen puolesta pitää puhua.
Myös ihmisten vuorovaikutteinen yhteiselo erään galaksin nurkassa sijaitsevalla planeetalla vaikuttaa ylitsepääsemättömän viheliäiseltä asialta. Helena Oikarinen-Jabai esittää, että vähemmistöistä tulisi kirjoittaa kaikessa moninaisuudessaan. Oivalluksesta voisi johtaa ratkaisuehdotuksia myös ”tylsiin” ja ”vaikeaselkoisiin” aiheisiin.
Tieteen tutkiman todellisuuden monimuotoisuus tarjoaa nimittäin lukemattoman määrän näkökulmia, joista varmasti löytyy mihin tahansa tiedeaiheeseen kiinnostusta ja asiallista keskustelua herättävä koukku. Viheliäs tiede kertoo paikoin synkästä näköalattomuudesta, mutta se on samalla runsaudensarvi tieteentekijöille ja tiedejournalisteille: kirja kannustaa kertomaan tieteestä lisää.

Käyt sä täällä usein?

Käyt sä täällä usein?

Pirjo Koskinen & Petri Nummi. Lisääntymisen vimma. Seksuaalivalinta ihmisellä ja muilla eläimillä. Art House 2021. Naisen orgasmia pidettiin pitkään mysteerinä paitsi makuuhuoneissa, myös tutkijoiden piirissä. Nyt näyttäisi tutkimuksen valossa siltä, että naisen...

Hämmentävä pamfletti korona-ajasta

Hämmentävä pamfletti korona-ajasta

Mikko Heikkilä, Mark Mallon, Merja Rantala, Venla Saalo ja Leena Valmu: Koronan kääntöpuoli. Särötär 2021. Maailman terveysjärjestö WHO julisti 11.3.2020 koronaviruksen aiheuttaman covid-19-epidemian pandemiaksi. Puolentoista vuoden ajan aihe on hallinnut medioita ja...

Tietopaketti mielen sairauksista

Tietopaketti mielen sairauksista

Leena Vähäkylä: Sairastunut mieli. Gaudeamus 2021 Vaikka fyysisiä sairauksia on onnistuttu vähentämään tieteen kehityksen ansiosta, mielen sairaudet vain pahenevat ja lisääntyvät uusien mielisairauksien diagnoosien myötä. Mielen ongelmista aikaisemminkin kirjoja...

Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa

Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa

Johan Sten: Kulta-aika - Valistus ja luonnontieteet Turun Akatemiassa. Art House 2021 Meidän aikaamme pidetään varsinaisena hyödyn aikakautena: kaikkea tiedettä ja filosofiaa myöten arvioidaan sen mukaan, miten paljon se tuottaa aineellista ja taloudellista hyötyä....

Kielen koukeroita

Kielen koukeroita

Anneli Kauppinen: Mistä kieli meihin tulee. Vastapaino 2020. Vanhemmat riemuitsevat, kun he kuulevat pienen lapsensa sanovan ensimmäisen sanansa. He eivät tule ajatelleeksi, että lapsi on omaksunut kieltä kohdusta saakka äitinsä kautta. Kieli on lähtökohtaisesti...

Mitä tarkoittaa neljäs sektori?

Mitä tarkoittaa neljäs sektori?

Pasi Mäenpää ja Maija Faehnle: Neljäs sektori ­– kuinka kaupunkiaktivismi haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja laajentaa demokratiaa. Vastapaino 2021. Kaikki tietävät kolmannen sektorin, mutta neljäs sektori on vieraampi. Miten se eroaa kolmannesta sektorista?...

Tekniikkaa ei voi filosofikaan sivuuttaa

Tekniikkaa ei voi filosofikaan sivuuttaa

Ilkka Niiniluoto: Tekniikan filosofia. Gaudeamus 2020, 184 s. Akateemikko Ilkka Niiniluoto aloittaa teoksensa omakohtaisella huomiolla. Vaikka hän on tekniikan taidoissaan keskinkertainen, hän huomaa aamulla sängystä noustessaan, aamiaista tehdessään ja lehteä...

Teknojätit television kimpussa 

Teknojätit television kimpussa 

Ritva Leino: Median valtaajat. Teknojätit ja käyttäjät ratkaisevat television tulevaisuuden. Into 2021. 60-luvulla televisio kokosi perheenjäsenet iltaisin ruudun ääreen. Kanavia oli kaksi ja ohjelmatarjonta säädeltyä. Nyt digitaalisen median aikana ihmiset ovat...

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)