Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen

Teksti: Harriet Öster
Kuvat: Adolfo Vera

Ennustamisen vaikeus ja epävarman tiedon esilletuominen ymmärrettävästi olivat aiheita Tiedetoimittajain lokakuisen seminaarin paneelikeskustelussa, jossa kolme ennustamisen ammattilaista kertoi työnsä haasteista.

Tutkijoiden on vaikeaa esittää epävarmuutta oikein ja medialla on vaikeuksia ymmärtää sitä, totesi apulaisprofessori Anna Keski-Rahkonen Helsingin yliopistosta.

Tutkijoiden on vaikeaa esittää epävarmuutta oikein ja medialla on vaikeuksia ymmärtää sitä, totesi apulaisprofessori Anna Keski-Rahkonen Helsingin yliopistosta.

Apulaisprofessori Anna Keski-Rahkonen Helsingin yliopiston Kansanterveystieteen laitokselta ennustaa työkseen suomalaisten sairastumisen riskejä. Riskit sairastua ovat usein vaikeasti ymmärrettävissä varsinkin, jos sekoitetaan väestön suhteelliset riskit absoluuttisiin sairastumistapauksiin.

“Puhumme luottamusvälistä, mutta olemme ihan hukassa, kun ihmisillä on vaikeuksia hahmottaa riskin todellista suuruutta. Tutkijoiden on vaikeaa esittää epävarmuutta oikein ja medialla on vaikeuksia ymmärtää sitä. Toimittajan tehtävänä on erottaa ja selittää suhteelliset riskit ja absoluuttiset luvut”, Keski-Rahkonen totesi.

Sääennusteet ovat jokaiselle tuttu asia. Viime vuosisadan alkupuolella kehitettiin teoria sään ennustamisesta: jos tiedetään ilmakehän tilanne jossain paikassa, voi laskea ennuste sään kehittymisestä. Nykyään suurtehotietokoneet laskevat päivin, öin, ja meteorologin tehtävänä on viestittää tulokset asiakkaille.

“Mediassa häiritsee sensaatiohakuisuus. Eniten sitä esiintyy kesäisin, jolloin joka ukkosesta tulee jättiukkosmyrsky ‒ viime kesänä tosin ei tarvinnut tehdä tyhjiä sääuutisia. Päinvastainen tilanne oli Tapaninmyrskyn aikaan jouluna 2011, jolloin media ei halunnut noteerata varoituksia”, totesi seminaarissa meteorologi Juhana Hyrkkänen, Ilmatieteen laitoksen Sää- ja turvallisuuskeskuksen johtaja.

Meteorologia häiritsee mediassa sensaatiohakuisuus, jonka vuoksi jokaisesta ukkosesta tulee jättiukkosmyrsky, sanoi Ilmatieteen laitoksen meteorologi Juhana Hyrkkänen.

Meteorologia häiritsee mediassa sensaatiohakuisuus, jonka vuoksi jokaisesta ukkosesta tulee jättiukkosmyrsky, sanoi Ilmatieteen laitoksen meteorologi Juhana Hyrkkänen.

“Meidän leveysasteilla sään ennustaminen on erittäin vaikeata. Kuukauden eteenpäin menevä sääennuste ei ole muuta kuin valistunut arvaus.”

Taloudessa ennustetaan ensin nykytilannetta

Suurelle yleisölle vähemmän tunnettu on kansantalouden ennustaminen. Kaksi kertaa vuodessa tehtävistä ennusteista hahmottuu, mitä odotetaan tulevasta. Odotukset puolestaan määrittävät päätöksiä markkinoilla ja kotitalouksissa sekä julkisen vallan päätöksiä.

“Taloustieteessä haasteena on teorian ja todellisuuden suhde sekä yleinen epätarkkuus ja yllättävät häiriötekijät. Mitään aukotonta tapaa kuvata tulevaisuutta ei ole”, totesi vanhempi ekonomisti Meri Obstbaum Suomen Pankin Rahapolitiikka- ja tutkimusosaston ennustetoimistosta.

“Suomen Pankin ennuste on osa koko euroalueen ennusteita. Työvälineenä meillä on ennustemalleja, jotka ovat noin 40 matemaattisen yhtälön kokonaisuuksia. Osa tekijöistä on tiedossa, osa ei. Tekijät perustuvat ihmisten käyttäytymiseen, ei luonnonlakeihin.”

Yhdysvaltain presidentti Harry Truman halusi aikoinaan löytää yksikätisen ekonomistin, totesi kansantalouden ennusteita laativa ekonomisti Meri Obstbaum.

Yhdysvaltain presidentti Harry Truman halusi aikoinaan löytää yksikätisen ekonomistin, totesi kansantalouden ennusteita laativa ekonomisti Meri Obstbaum.

Talousennusteiden erikoispiirre on, että ensin pitää ennustaa nykytilanne. Kaikki nykytilannetta kuvaavat tilastot saadaan vasta jälkikäteen.

“Ekonomistit haluavat tuoda esiin epävarmuutta. Poliitikot eivät halua kuulla siitä, vaan kaipaavat tarkempia lukuja esimerkiksi budjetin pohjaksi, ja jokainen ennustemuutos vaikuttaa päätöksiin. Ennusteiden laatijoista liiallinen yksityiskohtiin tuijottaminen tuntuu naurettavalta, koska epätarkkuus ja epävarmuus kuuluu tähän”, Obstbaum sanoi.

“Yhdysvaltalaispresidentti Harry Truman halusi kuulemma aikoinaan löytää yksikätisen ekonomistin, ettei aina tarvitsisi kuulla ‘on one hand…on the other’.”

Epävarmuuden lisäksi voi tulla ylimääräisiä yllätyksiä. Taloustieteilijät eivät osanneet ennustaa vuonna 2008 puhjennutta finanssikriisiä. Näin ennusteet menivät pahasti pieleen: vuodelle 2009 ennustettiin Suomen bkt-kasvuksi + 1,5 %. Todellisuudessa bkt supistui ‒ 8,3 %.

Pieleen meni tiedetoimittajiltakin

“Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen”, sanoi aikoinaan Ahti Karjalainen. Ja ennen häntä sen sanoi tanskalaisfyysikko Niels Bohr.

Tiedetoimittajien seminaarin yleisö sai kokeilla, miten heiltä ennustaminen onnistuu. Äänestettiin siitä, milloin Etelä-Suomeen saadaan tänä vuonna ensilumi. Suosituin vaihtoehto oli marraskuun puolivälissä (52 % äänistä), toiseksi suosituin marras-joulukuun vaihteessa (43 %). Hyrkkänen totesi, että tilastojen mukaan äänestystulos osui oikeaan.

Silti näin voi jälkikäteen todeta, että ainakin 95 % äänestäneistä ennusti väärin.

MATKALLA MAAILMALLA

Arja-Leena Paavola: Oikeusmurhan jäljet Rouenissa

ESSEE

Elina Hiltunen: Mahdoton tulevaisuuden ennustaminen?

Kolumni

Salla Nazarenko: Keskiluokan korpivaellus

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin