Jari-Pekka Vuorela
Euroopan tiedepääkaupungissa kaikki ei sujunut kuin Strömsössä. Tieteessä ei mitään vikaa ollut, eikä kaupungissakaan. Eikä mätää ole Tanskanmaassa tai muualla Euroopassa vaan Britanniassa, joka oli juuri ennen ESOF:n alkua päättänyt hylätä Euroopan.
Emme siis osallistuneet siihen kokoukseen, johon olimme ilmoittautuneet. Suuri osa ajasta käytettiin torjuntataisteluun. Onneksi tieteellinen metodi toimii, eivätkä pahimmat pelot sittenkään toteudu.
Mannermaan johto yrittää tietenkin kaikkensa avoimuuden ja yhteistyön parantamiseksi, kuten komissaari Carlos Moedas korosti:
Britannian hallitus on nyt taannut rahoituksen kaikille niille ohjelmille ja hakemuksille, jotka vaativat eurooppalaista yhteistyötä lopulliseen EU-eroon asti. Käytännön epäselvyyksiä liittyy kuitenkin edelleen 31 000:n Britannian yliopistoissa työskentelevän EU-kansalaisen asemaan. Kyseessä on kuudesosa maan akateemisesta työvoimasta.
Tilanne tarjosi herkullisen ironian aineksia esimerkiksi grafeenin keksijöille Andre Geimille ja Kostja Novoseloville, jotka ovat Manchesterin tieteen suurimpia tähtiä. Molemmathan tunnetaan yhtä hyvin huumoristaan kuin tutkimuksistaan. Geim on ainoa tutkija, jolle on myönnetty sekä Nobel että Ig Nobel.
Sotshissa saksanjuutalaiseen perheeseen syntynyt ja Moskovassa opiskellut Alankomaiden ja Britannian kansalainen Geim on ehkä paras mahdollinen hahmo opettamaan maailmalle kansainvälisyyden merkitystä:
Itseäni puhutteli vielä enemmän Sir Konstantin Novoselovin hiljaisempi ja kyynisempi tyyli:
Vuonna 1974 syntyneenä Kostja Novoselov ei ole tuntenut tarvetta luopua Venäjän kansalaisuudesta, vaikka onkin myös täysivaltainen britti. Kolmoiskansalaisuutta hänelläkään ei ole. Luulenpa, että Manchester ei pysty häntä pitämään, jos ja kun Eurooppa tarvitsee häntä tulevaisuudessa.
Grafeenin tutkimuksen rahoitus perustuu kuitenkin aika merkittävästi EU-hankkeisiin. Graphene Flagshipin innovaatiojohtajaksi nimitettiin keväällä Kari Hjelt, joka puhui Manchesterissa grafeenin kaupallisista mahdollisuuksista
Ehkä jo tämän vuoden kuluessa markkinoille saadaan grafeeniin perustuvat energiansäästölamput.
Suurissa tiedekonferensseissa täytyy olla tarkkana, koska yleismaailmallisesti tunnettujen suurhankkeiden lisäksi pienemmissä saleissa esitellään perustutkimuksen terävintä kärkeä.
Manchesterin ESOF:ssa kärkeä edusti esimerkiksi kvanttisimulaation tutkija Immanuel Bloch, jolle ainakin suomalainen tiedetoimittaja Jarmo Wallenius ennustaa Nobel-palkintoa. Muita palkintojahan hänellä on riittämiin:
Yleismaailmallisesti tunnetuista suurhankkeista yleismaailmallisin, tunnetuin ja suurin lienee radioteleskooppi SKA, jota ESOF:ssa esitteli nobelisti Brian Schmidt. Kaksoiskansalainen hänkin on, mutta ei britti eikä eurooppalainen vaan australialainen ja amerikkalainen.
Jos jollakulla suomalaisella tiedetoimittajalla sattuu olemaan taskun pohjalla pari miljardia, Schmidt olisi varmaan siitä kiitollinen. Päätän raporttini jakamalla teille tämän erittäin ammattitaitoisen tiedelobbauksen: