Freelancerin kaksoisrooli on rahakysymys

Heikki Kuutti

Tieteestä kirjoittavat freelance-toimittajat toimivat usein kaksoisroolissa. Työn toteuttamisesta maksaa jutun kohde ja julkaisemisesta jutun ostava tiedotusväline. Taustalla vaikuttaa ennen kaikkea raha. Jutun tekeminen saattaa edellyttää freelancerilta merkittäviä matka- ja majoituskuluja, joista hän ei voi erikseen laskuttaa jutun ostavaa tiedotusvälinettä.

Toiminnan aiheuttamat ristiriidat journalistiselle riippumattomuudelle ovatkin ilmeiset. Uskottava selviytyminen asiassa edellyttää tilanteiden ennakointia ja yhteisesti hyväksyttyjä pelisääntöjä. Rajan vetäminen hyväksyttäville ja ei-hyväksyttäville menettelytavoille on kuitenkin vaikeaa ja riippuu merkittävästi yksittäisistä tapauksista ja jutun faktoista. Monessa välineessä ei tiedustella tarkemmin freelancerin kuluista, pohdita mahdollisia riippumattomuusongelmia tai olla ylipäätään kiinnostuneita siitä, kuinka freelancer on toteuttanut tarjoamansa jutun. Toimituksilla ei ole useinkaan kirjallisia ohjeistuksia juttutaustojen selvittämiseksi.

Vaikuttaako juttuaiheen valinnan ja toteuttamisen taustalla jokin salattu motiivi, josta ei tiedä sen paremmin juttua ostava toimituspäällikkö kuin sitä lukea yleisökään? Eettisesti tärkeä kysymys onkin oman toiminnan läpinäkyvyys ja se, kuinka avoimesti jutun tiedonhankintaa pitäisi perustella lukijoille. Asioiden julkistaminen ei välttämättä synnyttäisi paheksuntaa ja voitaisiin ymmärtää välttämättömäksi osaksi jutun toteuttamista, kun lukijat samanaikaisesti pystyisivät tutustumaan jutun sisältöön.

Seminaarissa korostettiin, että juttukohteen taloudellisella tuella ei välttämättä ole merkitystä jutun sisältöön. Asiasta kokemuksia hankkineet freelancerit itse korostivat vahvan journalistin näkökulman säilyttämistä jokaisessa jutun teon vaiheessa.

Jokaisen jutun taustalla kuitenkin liikkuu rahaa, joka on aina peräisin jostakin. Freelancerin ohella myös jutun toimeksiannosta sopinut toimitus saattaa tavoitella jutun kohteen suosiota.

LINKKI: Conflicts of interest for freelance science journalists

Tiedetoimittaja 4/2020


Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä

Pääkirjoitus

Tuukka Tammi: Monikasvoinen tiedetoimittaja on valpas otus

SUURAPURAHALLA KUVATAAN ELÄIMEN TUNTEITA

Ulla Järvi: Haluatko tietää, mistä sika nauttii?
Ulla Järvi: Saparon kertomaa
EUROOPPALAISTA ELÄMÄÄ KORONAN VARJOSSA

Sanna Kivimäki: Berliinin Falling Walls täynnä tulevaisuutta ja toivoa – myös etänä
Päivi Kapiainen-Heiskanen: Sukupuoli ja -polvi korostuvat eurooppalaisten etätyökokemuksissa
Aki Petteri Lehtinen: Elämän monet mahdollisuudet

TEKIJÄINOIKEUKSILLA VOI MYÖS KIKKAILLA

Päivi Kapiainen-Heiskanen: Tiedätkö, kuka laskuttaa kuvistasi?

KENEN EHDOILLA PUHUTAAN SEKSITYÖSTÄ?

Salla Nazarenko: Puhe seksityöstä on puhetta etuoikeuksista
Näin sen luin

Aki Petteri Lehtinen: Viisautta rakastavat naiset

Kirjat

Aki Petteri Lehtinen: Drugs, please
Aki Petteri Lehtinen: Aivojen sopukoista
Pekka Wahlstedt: Yhteinen kieli ei takaa yhteistä ymmärrystä
Pekka Wahlstedt: Selviytymistarinoita uupumuksesta
Pekka Wahlstedt: Tiedekulman pokkari avaa vallan umpisolmuja

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin