Fukushima. Osa 2. Seuraukset.

Onnettomuuden terveysvaikutukset

Fukushiman ydinvoimaonnettomuuden yleiset terveysvaikutukset väestölle ovat hankalasti tutkittavia ja luonnollisesti kiistanalaisia. Eniten on tutkittu Fukushiman prefektuurin lapsia (alle 18 v) kilpirauhassyövän suhteen. Noin 300 000 tutkitusta syöpä löydettiin 185 lapselta. Itse olen yrittänyt saada käyttööni koko Japanin syöpätilastoja viime vuosilta, mutta ne ovat osoittautuneet sekä vaikeasti saataviksi että monimutkaisesti tulkittaviksi.
Fukushiman voimala-alueella vuosina 2011–18 työskennelleistä henkilöistä on helpommin saatavaa tietoa. Heitä on 8000–9000. Perussääntönä on Japanin ydinvoimaloissa pidetty sitä, ettei kenenkään saama kokonaissäteilyannos voimalassa työskentelyaikana saa ylittää 100 mSv rajaa, mikä vastaa noin 20–30 vuoden normaalia taustasäteilyä. 1200 henkilöä on työskennellyt Fukushimassa korkean säteilyn vaikutuksen alaisina, ja heidän keskimääräinen annoksensa on ollut 37 mSv.
Hallitus asetti Fukushiman onnettomuuden jälkeen poikkeusrajat lisäsäteilyn maksimille, sekä työntekijöille että asukkaille. Asukkaille ehdottomaksi evakuointirajaksi rajaksi asetettiin taso 20 mSv/vuosi (normaalioloissa 1 mSv/vuosi) ja työntekijöille 250 mSv/vuosi (normaalioloissa 100 mSv/vuosi).
Vuonna 2016 alettiin havaita virallisesti vahvistettuja työperäisiä kilpirauhassyöpiä ja leukemioita Fukushiman voimalatyöntekijöillä. Näiden ihmisten saamat säteilyn kokonaisannokset ovat haarukassa 20–54 mSv.

Evakot

Yli 160 000 ihmistä pakkoevakuoitiin nopeasti ja tehokkaasti Fukushiman voimalan ympäristöstä onnettomuuden jälkeen vuosina 2011–12, ja lisäksi omalla päätöksellään muutti lähialueilta pois kymmeniä tuhansia. Olen tavannut evakkoja kaukana Fukushimasta, varsinkin Etelä-Japanissa, Okinawalla jotkut heistä ovat perustaneet pikku yrityksiä, esimerkiksi snakku-baareja.
Nyt evakossa on edelleen noin puolet pakkoevakuoiduista, noin 80 000 ihmistä, ja suurin osa omin päin lähteneistä. Hallitus on todennut että suuri osa heistäkin voisi palata koteihinsa säteilytason alennuttua alle 20 mSv:n vuositasolle ja infrastruktuurin korjaustoimien valmistuttua, mutta ihmiset ovat vastahakoisia palaamaan. Vuonna 2016 tehtyjen selvitysten mukaan vain 18 prosenttia voimalan läheisten kylien asukkaista haluaa palata.
Hallitus ja TEPCO yrittävät vauhdittaa paluumuuttoa rahalla. Paluumuuttajille maksetaan 100 000 jenin (700 eur) kuukausikorvausta kattamaan henkistä kärsimystä, sairaanhoitokuluja ja muita tarpeita, tosin vuonna 2018 on kiristetty maksamisen ehtoja. Myös monenlaisia talouden elvytysohjelmia on menossa: satojen miljoonien eurojen arvosta panostetaan valtion rahaa pienyritysten uudelleenkäynnistyksiin, tuotannon rakentamiseen ja robottitekniikan sovelluksiin. Monilla evakoilla on vaikea päätös: joko palata kotiin ja saada korvauksia, tai jäädä uusille asuinsijoilleen ilman korvauksia.

Valtio ja TEPCO (Tokyo Electric Power Company) ovat käyttäneet jo noin 60 miljardin euron arvosta rahaa paluumuuttajiin. Ja tähänastiset kokonaiskustannukset kaikista Fukushiman onnettomuuden seurauksista ovat haarukassa 180–500 miljardia euroa, arvioijasta riippuen.
Evakoilla ja heidän lapsillaan on myös sosiaalisia ongelmia, esimerkiksi koulukiusaus, ja vuonna 2017 suoritetun selvityksen mukaan ainakin 129 Fukushimasta evakuointiin liittyvää kiusaamistapausta on dokumentoitu.

Elämää romun keskellä

Vaikka ihmiset evakuoitiin säteileviltä alueilta, suurin osa itärannikon asukkaista jäi elämään tuhoalueelle. He ovat tehneet valtavan työn, korjanneet suurimman osan maanjäristyksen ja tsunamin tuhoista. Vain joitakin täysin tuhoutuneita kyliä ei ole rakennettu uudestaan. He ovat myös puhdistaneet pihoiltaan, puistoista ja metsistä radioaktiivista maata jota on kerätty muovisäkkeihin lukuisiin väliaikaisiin säilytyspaikkoihin odottamaan päätöksiä sen loppusijoituksesta. Saastunutta maata on kerätty laajalla alueella Fukushiman lähialueilla, jopa suur-Tokion alueella.

Fukushiman opetuksia: Ydinvoiman kyseenalaistaminen

Fukushiman onnettomuus aiheutti Japanin kaikkien ydinvoimaloiden sulkemisen ja päätöksen luopua ydinvoimasta kokonaan noin vuoteen 2030 mennessä. Suljetuista 54 ydinvoimaloista on nyt seitsemän vuoden aikana käynnistetty uudestaan 6 kpl.
Japanin sähköstä tuotettiin ennen 30 % ydinvoimalla, nyt vain muutama prosentti. Vähennys ei ole aiheuttanut mitään energiakatastrofia: vaje on hoidettu energiansäästöllä, nestekaasun tuonnin lisäyksellä ja ennen kaikkea on rakennettu vauhdikkaasti lisää uusiutuvaa energiaa. Aurinkovoiman kapasiteetti on noin kymmenkertaistunut seitsemässä vuodessa 50 000 megawattiin (Suomen aurinkovoiman kapasiteetti: 27 megawattia) ja sillä tuotetaan nyt noin 6 % Japanin sähköstä.
Japanilaisten enemmistö on mielipidetiedusteluissa halukkaita luopumaan ydinvoimasta nopeammin kuin nykyinen Aben hallitus, joka on alkanut epäröidä. Ydinvoimaa vastustava kansalaistoiminta oli onnettomuuden jälkeen äärimmäisen voimakasta, ja edelleen eri puolilla Japania törmää mielenosoituksiin ja seinäkirjoituksiin.

Fukushima aiheutti koko maailmalle herätyksen siirtyä nopeammin uusiutuvaan energiaan. Japanin lisäksi muutama maa (Belgia, Saksa, Sveitsi, Taiwan) päätti lopettaa ydinvoiman käytön kokonaan, ja melkein kaikki vähensivät tai hidastivat ydinvoiman rakentamista. Muutama maa (Egypti, Italia, Jordania, Kuwait, Thaimaa) päätti unohtaa suunnitelmansa liittyä mukaan ydinvoimakerhoon. Vuoden 2017 maailman ydinvoimaraportin (The World Nuclear Industry Status Report 2017) mukaan maailman sähköstä tuotetaan yhä vähemmän ydinvoimalla, noin 10,5 % (huipussaan se on ollut 17,5 %).

Varmistavan teknologian merkitys

Onnettomuus osoitti että teknologia ja sen varajärjestelmät ovat haavoittuvia, varsinkin jos ne riippuvat verkkovirrasta tai digitaalisista tietoverkoista. Lankapuhelin ja paristolla toimivat laitteet kuten taskulamppu ja radio olivat ainoat teknologiat joka olivat toiminnassa koko kriittisen jakson ajan, jolloin kaikki muut laitteet olivat pimeinä. Lankapuhelin ei tarvinnut sähköä eikä tukiasemia, ja oli avainasemassa sekä voimalan sisäisessä viestinnässä että viestinnässä voimalan ja Tokion välillä.

Vierailut voimala-alueella

Voimala-alueelle järjestetään bussiretkiä toimittajille ja muille kiinnostuneille. Bussi lähinnä vain ajaa voimala-alueen läpi, eikä sinne jäädä oleskelemaan. Retkelle voi osallistua tavallisissa vaatteissa ja ilman hengityssuojaa, jos ei jää pois bussista. Tällöin retken aikana saa noin 20 mikrosievertin annoksen säteilyä, mikä vastaa Suomessa saatavaa noin viikon taustasäteilyä tai yhdellä pitkällä maanosien välisellä lennolla saatua annosta.
Voimala-alueesta 95 % on puhdistettu sellaiseksi että siellä kävijä voi käyttää omia normaaleja vaatteitaan eikä kokokasvosuojusta tarvita. Alueella on myös kahvila ja ruokakauppa.
Kirjoittaja on perehtynyt sekä Japaniin että Fukushiman onnettomuuden jälkeiseen tilanteeseen paikan päällä vuosina 2011–2018. Hän on kirjoittanut Fukushimaan liittyvistä asioista mm. Tekniikka & Talous -lehdessä ja Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla.