Suomen tiedetoimittajain liiton julkaisu

Hakisinko apurahaa?

Tekeekö mieli kirjoittaa kirja, tehdä dokumenttielokuva tai kouluttautua hieman lisää?
Hyvin perusteltu apurahahakemus tuottaa kenties rahoitusta paneutua omaan projektiin.

Shutterstock


Suomen tiedetoimittajain liitto ja Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö myöntävät kaksi kertaa vuodessa apurahoina Kopioston jäsenjärjestöilleen jakamia kopiontikorvauksia – ”tekijöiden omaa rahaa” kuten pääsihteeri Ulla Järvi sanoo.
Kopiostokorvauksilla rahoitetaan myös muun muassa Suomen tietokirjailjat ry:n sekä AVEKin apurahat.
Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta ja Taiteen edistämiskeskus sekä monet säätiöt myöntävät niin ikään apurahoja tietokirjojen kirjoittamiseen ja osa muihinkin journalistisiin ja tiedeviestinnällisiin hankkeisiin.

Apurahan hakijan vuodenkierto

Suurin osa apurahoista on haussa joka syksy tai kevät samaan aikaan. Päätöksen saaminen kestää muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen.
Monilta säätiöiltä voi hakea apurahaa työskentelyn lisäksi myös hankkeesta aiheutuviin matka- ja muihin kuluihin. Mikäli työskentely kestää vähintään neljä kuukautta, apurahansaajan on otettava itselleen eläkettä kartuttava melavakuutus. Se on noin 14 prosenttia apurahasummasta, kun apuraha on alle 28 248 euroa vuodessa.
Kannattaa valpastua heti elokuun alussa, jolloin Alfred Kordelinin säätiön apurahat tulevat hakuun. Kordelinilta voi hakea esimerkiksi kansanvalistuksen apurahaa tietokirjallisuuteen, joukkoviestintään ja elinikäistä oppimista edistäviin hankkeisiin. Työskentelyapurahat ovat tyypillisesti 6–12 kuukauden mittaisia.
Myös Kansan Sivistysrahaston apurahahaku on elokuussa. Säätiö tukee esimerkiksi kansainvälistä solidaarisuutta edistävää tiedotus- ja valistustyötä.
Syyskuun kaksi ensimmäistä viikkoa kuuluvat Koneen Säätiölle. Säätiö jakaa apurahoja tieteeseen ja taiteeseen sekä näitä aloja yhdistäviin hankkeisiin. Tieteen poolista voi hakea apurahaa myös tiedettä popularisoiviin hankkeisiin kuten tietokirjoihin. Koneen Säätiön kuukausiapurahat ovat runsaampia kuin muiden säätiöiden valtion taideapurahan suuruutta jäljittelevä 1980,85 euroa kuukaudessa, ja niillä tulee oikeasti toimeen.
Syyskuussa avautuu myös Helsingin Sanomain Säätiön haku lukuvuoden mittaisiin opintoihin muun muassa Oxfordin yliopiston ja Berliinin Freie Universitätin journalismin ohjelmissa. Säätiö tukee uransa keskivaiheilla olevia toimittajia.
Suomen Kulttuurirahaston apurahat ovat haussa lokakuussa ja maakuntarahastot tammi-helmikuussa. Apurahaa voi hakea esimerkiksi kirjalliseen työskentelyyn tai dokumenttifilmin tekemiseen.
Taiteen edistämiskeskuksen jakamat kirjastokorvausapurahat tietokirjailijoille ovat haussa tammikuussa. Apurahaa voi saada enintään kahdeksan kuukautta kestävään kirjalliseen työskentelyyn.

”Hakijoille haluaisin joskus sanoa, mitä jos tekisit ihan vaan ajatusleikin että hakuaika ei tarkoittaisikaan pelkästään sitä viimeistä hakupäivää.” (Anna Kähkönen)

Helmikuussa ovat haettavissa WSOY:n Kirjallisuussäätiön apurahat, ja samoihin aikoihin aukeaa Otavan Kirjasäätiön haku. Kumpikin säätiö jakaa apurahoja muillekin kuin oman kustantamonsa kirjailijoille.
Suomen tietokirjailijat ry jakaa apurahoja tieto- ja oppikirjailijoille sekä tietokirjakritiikkiin. Puolivuotisapurahojen haku avautuu maaliskuun alussa. Tuolloin haettavissa ovat myös esikoistietokirjan, lasten ja nuorten tietokirjan sekä tietokirjakritiikkien kirjoittamiseen tarkoitetut apurahat. Toisessa haussa syyskuussa jaetaan niin ikään apurahoja luovaan tietokirjalliseen työskentelyyn, mutta apurahat ovat keväisiä puolivuotisapurahoja pienempiä.
Maaliskuussa avautuu myös C.V. Åkerlundin mediasäätiön haku. Säätiö tukee media-alan koulutusta ja osaamisen kehitystä. Keskeiseksi tehtäväksen se määrittää viestinnän gradujen, väitöskirjojen, opintomatkojen, koulutusten ja erilaisten tutkimushankkeiden rahoittamisen. Apurahaa voivat hakea monikanavaisen media-alan ammattilaiset, opiskelijat ja tutkijat sekä yritykset ja yhteisöt.
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan apurahahaku on toukokuussa. TJNK tukee monipuolista, monikanavaista ja uudistuvaa tietokirjoittamista ja tiedonjulkistamista. Se jakaa apurahoja 2–8 kuukauden mittaiseen työskentelyyn uransa eri vaiheissa oleville tekijöille.
Jenny ja Antti Wihurin rahaston haku on niin ikään toukokuussa. Verkkosivuilta selviää, että säätiö tukee vuosittain satoja hankkeita ja niiden toteuttajia tieteen, taiteen sekä yhteiskunnallisen toiminnan aloilla.
Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEKilta voi hakea pientä käsikirjoitustukea dokumenttielokuvan, lyhytelokuvan, lyhyen animaatioelokuvan tai dokumenttisarjan käsikirjoituksen kirjoittamiseen ympäri vuoden. Päätöksen saaminen kestää 4–6 viikkoa.

Tee paras mahdollinen hakemus

Lue hakuilmoitus huolella. Älä haaskaa aikaasi hakemuksen tekemiseen, mikäli hankkeesi ei täytä apurahoittajan hakukriteereitä. Jos olet epävarma, sopiiko projektisi hakuun, kysy rahoittajalta.
Aloita hyvissä ajoin.
Kerro ytimekkäästi ja lyhyesti, mitä haluat apurahalla tehdä.
Perustele hankkeesi tarpeellisuus ja kerro, miksi juuri sinä olisit paras mahdollinen henkilö toteuttaamaan sen.
Selvitä edellisten vuosien myönnöistä, minkälaisia summia rahoittaja yleensä jakaa ja räätälöi hakemasi summa sen mukaisesti.
Jos tarvitset hankkeellesi myös muuta rahoitusta, laadi koko hankkeen kustannusarvio ja tarkista, onko se hyödyllistä liittää tekeillä olevan hakemuksesi liitteeksi. Kaikki apurahoittajat kysyvät hakulomakkeessa, oletko jo saanut hankkeellesi muuta rahoitusta ja suurin osa haluaa myös tietää, onko sinulla avoimia hakemuksia muilla tahoilla.
Tarkista, toivooko apurahoittaja hakulomakkeeseen muita liitteitä. Joskus esimerkiksi suositus voi olla paikallaan.
Mikäli mahdollista, luetuta hakemuksesi luottolukijalla ennen kuin lähetät sen. Toinen ihminen todennäköisesti huomaa työsuunnitelmasi puutteet ja kustannusarviosi vaikeaselkoisuuden paremmin kuin sinä itse.
Jos saat apurahaa, onnittele itseäsi ja ala töihin. Mikäli et apurahaa saa, älä masennu. Monien apurahoittajien myöntöprosentti on minimalistinen. Luovuttamisen sijaan pohdi, haluatko ihan tosissasi toteuttaa ideasi. Jos niin on, tarkista mistä kaikkialta muualta voisit hakea apurahoja ja ryhdy kirjoittamaan entistäkin parempia hakemuksia.
Muista kiittää apurahan myöntäjää valmiissa hankkeessasi ja tehdä apurahaselvitys.

Tekijöiden omat rahat jakoon

Kopiostokorvauksia saavat tahot kuten Suomen tiedetoimittajain liitto ja Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö JOKES jakavat apurahoina näin kertyneitä varoja.
JOKESin apurahapotti oli viime vuonna peräti 1,5 miljoonaa euroa ja Suomen tiedetoimittajain liitonkin reilut 100 000 euroa. Kumpikin taho avaa apurahahakunsa joka syksy ja kevät.
Tiedetoimittajilta voi saada apurahoja erilaisiin tiedejournalistisiin ja -viestinnällisiin hankkeisiin, laitehankintaan, konferenssimatkaan tai vaikka ulkomaiseen tiedejulkaisuun tutustumiseen tai tiedelehden kehittämiseen. Liitto jakaa apurahoja myös pienryhmille. Apurahan saanut joutuu yleensä 2–3 vuoden karenssiin. Työskentelyapurahojen maksimi on viime vuosina ollut 4 000 euroa.

”Jos olet toimittaja tai viestijä, edellytetään että osaat kertoa, mitä olet tekemässä. Hakemuksen kirjoittaminen auttaa jäsentämään hanketta.” (Ulla Järvi)

JOKES avaa nyt lokakuussa avoimen apurahahaun. Haettavina ovat esimerkiksi apurahat journalisteille räätälöidyille kielikursseille Espanjassa, Englannissa, Italiassa, Ruotsissa ja Saksassa sekä apurahat säätiön omille täydennyskoulutuskursseille. JOKES tukee kautta linjan muutakin täydennyskoulutusta, opintomatkoja ja kieliopintoja sekä työskentelyä, kuten tietokirjahankkeita ja näyttelyitä. Säätiöllä on kahden vuoden karenssi.

Tekijänoikeuskorvaukset muuntuvat apurahoiksi

Kopiosto kerää korvauksia kirjojen ja lehtien valokopioinnista ja tulostamisesta sekä verkkoaineiston kopioinnista ja jakaa korvaukset vuosittain jäsenjärjestöilleen kuten Suomen journalistiliitolle, Suomen tiedetoimittajain liitolle ja Suomen tietokirjailijoille. Jäsenjärjestöt puolestaan jakavat saamiaan tekijänoikeuskorvauksia apurahoina jäsenilleen ja muillekin hakukriteerit täyttäville toimittajille.
– Apurahamme ovat hakijoiden ”omaa rahaa”, Suomen tiedetoimittajien liiton pääsihteeri Ulla Järvi painottaa.
Myös Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön asiamies Anna Kähkönen korostaa apurahan hakijoiden omistajuutta jaossa oleviin rahoihin. Hän kertoo, että hakemuksissa kysytään hakijan työhistoriaa nimenomaan tästä syystä: hakijalta odotetaan sen verran julkaistuja juttuja, että hän on jo kantanut kortensa kollektiivisten tekijänoikeuskorvausten kekoon.

Hyvä mahdollisuus saada apurahaa

JOKESin ja Suomen tiedetoimittajain liiton myöntöprosentit ovat sangen korkeita. JOKES myöntää apurahan 30–40 prosentille hakijoista. Tiedetoimittajain liitto hylkää vain kymmenisen prosenttia hakemuksista.
Suomen tiedetoimittajain liiton apurahat ovat haussa vuosittain 16. maaliskuuta –15. huhtikuuta ja 16. lokakuuta– 15. marraskuuta.
JOKESin hakuajat vaihtelevat jonkin verran vuodesta toiseen, mutta hakuja toteutetaan joka syksy ja kevät. Tänä vuonna lehtikuvaajarahaston apurahat ovat haussa elo-syyskuussa ja lokakuussa järjestetään säätiön avoin apurahahaku eri tarkoituksiin.
Suomen tiedetoimittajain liiton apurahat:
https://www.tiedetoimittajat.fi/toiminta/apurahat/
JOKESin apurahat:
https://www.jokes-saatio.fi/
Suomen journalistiliiton sivuilla on Anna Kähkösen kokoama kooste journalistien apurahoista:
https://journalistiliitto.fi/fi/jasenpalvelut/apurahat/muita-journalistien-apurahoja/

Korona teki hakijoista varovaisia, keväällä heräsi toiveikkuus

Korona-aika on näkynyt JOKESin ja Suomen tiedetoimittajain liiton apurahahauissa. Kevät ja rokotusten alkaminen toivat tiedetoimittajain liitolle ennätysmäärän hakemuksia.
Apurahoja on korona-aikana ollut jaossa jonkin verran tavallista enemmän, koska kopiostokorvausten käyttöaikaa on pidennetty, mutta JOKES on saanut hiukan tavallista vähemmän hakemuksia. Tiedetoimittajilla puolestaan lisääntyivät ensimmäisenä koronavuonna laiteapurahahakemukset.
– Olemme joutuneet koronan takia ensin siirtämään ja sitten peruuttamaan kielikursseja ja muutakin koulutusta, Anna Kähkönen sanoo.
Hän kertoo, että myös hakemusten määrä on pudonnut hiukan. Niin yleensä käy muinakin epävarmoina aikoina, esimerkiksi kun käydään yt-neuvotteluja.

Apurahahakemuksen tekeminen on kuin uutisen kirjoittamista. Kerro: kuka tekee, mitä, missä, milloin ja miksi tekee? (Anna Kähkönen, Ulla Järvi)

Tiedetoimittajain liitto on saanut koronan takia poikkeuksellisen vähän kouluttautumis- ja matka-apurahahakemuksia, mutta laiteapurahoja on haettu entistä enemmän etätyön lisääntymisen myötä.
– Myös kirjahankkeiden ja tutkijoiden hakemusten määrä on kasvanut. Voisikin päätellä, että etätyöt ja kongressielämän hiljeneminen ovat antaneet tilaa omille ideoille, Ulla Järvi arvioi.
– Kevään hakemuksissa näkyi toiveikkuus. Jäsenemme suunnittelevat jälleen esimerkiksi koulutukseen hakeutumista, Järvi jatkaa.
Tiedetoimittajain liitto ja JOKES ovat jakaneet myös erityisiä korona-apurahoja.
Kokonaisuutta varten on haastateltu Anna Kähköstä ja Ulla Järveä.

Julkaistu

31 elo, 2021

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)