Homo economicus ja talousteoriat

Pekka Wahlstedt

Risto Heiskala ja Akseli Virtanen (toim.): Talous ja yhteiskuntateoria osa 2. Gaudeamus 2016.

9789524951678

Talous ja yhteiskunta ovat kautta aikojen kietoutuneet yhteen. Vasta 1800-luvulta lähtien ne on erotettu toisistaan ja talous on noussut muun yhteiskunnan yläpuolelle ja sanellut sille säännöt.

Tämä käy ilmi kolmiosaisen sarjan Talous ja yhteiskuntateoria kaikista osista, joista ensimmäinen keskittyi vanhan maailman talouteen ja tämä toinen 1800-luvulla syntyneeseen markkinatalouteen.

1800-luvulla syntyi uusklassinen taloustiede, jonka voittokulku on jatkunut meidän päiviimme asti. Se irrottaa talouden muusta yhteiskunnasta omia markkinalakejaan noudattavaksi koneistoksi. Samoin ihminen pelkistyy taloudellisesti rationaalisia valintoja tekeväksi homo economicukseksi.

1900-luvulla kuitenkin monet muutkin ovat luoneet teorioita taloudesta ja yhdistäneet sitä etenkin sosiologiaan. Max Weber, Georg Simmel ja John Rawls ovat esimerkkejä tästä.

Weberin mukaan talouden välineellinen rationaalisuus on vain yksi rationaalisuuden laji. Arvorationaalisuus asettaa arvot ja päämäärät, joita ei voi mitata ja laskea määrällisesti.

Simmelin mukaan juuri rahan välineellinen luonne on syynä siihen, että yhteiskunnassa vallitsee välineellinen ajattelu ja kaikkea arvioidaan hyödyn kannalta.

Toisaalta Simmel huomaa, että raha on tai symboloi tietynlaista suhdetta ihmisten välillä. Ja koska raha toimii vaihdon välittäjänä, se on ydinolemukseltaan luottamusta. Ihmiset luottavat siihen, että saavat metallinpaloja tai paperilappuja vastaan konkreettisia esineitä tai palvelua.

Tästähän meneillään menevä talouskriisi on mainio esimerkki: finassilaitokset romahtivat, kun luottamus petti. Näin raha ja talous seisovat inhimillisellä ja sosiaalisella perustalla. Weber ja muut yhteiskuntatieteiden klassikot totesivatkin, että sosiologia ymmärtää taloustiedettä paremmin kuin se itse.

Tiedetoimittaja 4/2020


Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä

Pääkirjoitus

Tuukka Tammi: Monikasvoinen tiedetoimittaja on valpas otus

SUURAPURAHALLA KUVATAAN ELÄIMEN TUNTEITA

Ulla Järvi: Haluatko tietää, mistä sika nauttii?
Ulla Järvi: Saparon kertomaa
EUROOPPALAISTA ELÄMÄÄ KORONAN VARJOSSA

Sanna Kivimäki: Berliinin Falling Walls täynnä tulevaisuutta ja toivoa – myös etänä
Päivi Kapiainen-Heiskanen: Sukupuoli ja -polvi korostuvat eurooppalaisten etätyökokemuksissa
Aki Petteri Lehtinen: Elämän monet mahdollisuudet

TEKIJÄINOIKEUKSILLA VOI MYÖS KIKKAILLA

Päivi Kapiainen-Heiskanen: Tiedätkö, kuka laskuttaa kuvistasi?

KENEN EHDOILLA PUHUTAAN SEKSITYÖSTÄ?

Salla Nazarenko: Puhe seksityöstä on puhetta etuoikeuksista
Näin sen luin

Aki Petteri Lehtinen: Viisautta rakastavat naiset

Kirjat

Aki Petteri Lehtinen: Drugs, please
Aki Petteri Lehtinen: Aivojen sopukoista
Pekka Wahlstedt: Yhteinen kieli ei takaa yhteistä ymmärrystä
Pekka Wahlstedt: Selviytymistarinoita uupumuksesta
Pekka Wahlstedt: Tiedekulman pokkari avaa vallan umpisolmuja

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin