Homo economicus ja talousteoriat

Pekka Wahlstedt

Risto Heiskala ja Akseli Virtanen (toim.): Talous ja yhteiskuntateoria osa 2. Gaudeamus 2016.

9789524951678
Talous ja yhteiskunta ovat kautta aikojen kietoutuneet yhteen. Vasta 1800-luvulta lähtien ne on erotettu toisistaan ja talous on noussut muun yhteiskunnan yläpuolelle ja sanellut sille säännöt.
Tämä käy ilmi kolmiosaisen sarjan Talous ja yhteiskuntateoria kaikista osista, joista ensimmäinen keskittyi vanhan maailman talouteen ja tämä toinen 1800-luvulla syntyneeseen markkinatalouteen.
1800-luvulla syntyi uusklassinen taloustiede, jonka voittokulku on jatkunut meidän päiviimme asti. Se irrottaa talouden muusta yhteiskunnasta omia markkinalakejaan noudattavaksi koneistoksi. Samoin ihminen pelkistyy taloudellisesti rationaalisia valintoja tekeväksi homo economicukseksi.
1900-luvulla kuitenkin monet muutkin ovat luoneet teorioita taloudesta ja yhdistäneet sitä etenkin sosiologiaan. Max Weber, Georg Simmel ja John Rawls ovat esimerkkejä tästä.
Weberin mukaan talouden välineellinen rationaalisuus on vain yksi rationaalisuuden laji. Arvorationaalisuus asettaa arvot ja päämäärät, joita ei voi mitata ja laskea määrällisesti.
Simmelin mukaan juuri rahan välineellinen luonne on syynä siihen, että yhteiskunnassa vallitsee välineellinen ajattelu ja kaikkea arvioidaan hyödyn kannalta.
Toisaalta Simmel huomaa, että raha on tai symboloi tietynlaista suhdetta ihmisten välillä. Ja koska raha toimii vaihdon välittäjänä, se on ydinolemukseltaan luottamusta. Ihmiset luottavat siihen, että saavat metallinpaloja tai paperilappuja vastaan konkreettisia esineitä tai palvelua.
Tästähän meneillään menevä talouskriisi on mainio esimerkki: finassilaitokset romahtivat, kun luottamus petti. Näin raha ja talous seisovat inhimillisellä ja sosiaalisella perustalla. Weber ja muut yhteiskuntatieteiden klassikot totesivatkin, että sosiologia ymmärtää taloustiedettä paremmin kuin se itse.

Käyt sä täällä usein?

Käyt sä täällä usein?

Pirjo Koskinen & Petri Nummi. Lisääntymisen vimma. Seksuaalivalinta ihmisellä ja muilla eläimillä. Art House 2021. Naisen orgasmia pidettiin pitkään mysteerinä paitsi makuuhuoneissa, myös tutkijoiden piirissä. Nyt näyttäisi tutkimuksen valossa siltä, että naisen...

Hämmentävä pamfletti korona-ajasta

Hämmentävä pamfletti korona-ajasta

Mikko Heikkilä, Mark Mallon, Merja Rantala, Venla Saalo ja Leena Valmu: Koronan kääntöpuoli. Särötär 2021. Maailman terveysjärjestö WHO julisti 11.3.2020 koronaviruksen aiheuttaman covid-19-epidemian pandemiaksi. Puolentoista vuoden ajan aihe on hallinnut medioita ja...

Tietopaketti mielen sairauksista

Tietopaketti mielen sairauksista

Leena Vähäkylä: Sairastunut mieli. Gaudeamus 2021 Vaikka fyysisiä sairauksia on onnistuttu vähentämään tieteen kehityksen ansiosta, mielen sairaudet vain pahenevat ja lisääntyvät uusien mielisairauksien diagnoosien myötä. Mielen ongelmista aikaisemminkin kirjoja...

Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa

Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa

Johan Sten: Kulta-aika - Valistus ja luonnontieteet Turun Akatemiassa. Art House 2021 Meidän aikaamme pidetään varsinaisena hyödyn aikakautena: kaikkea tiedettä ja filosofiaa myöten arvioidaan sen mukaan, miten paljon se tuottaa aineellista ja taloudellista hyötyä....

Kielen koukeroita

Kielen koukeroita

Anneli Kauppinen: Mistä kieli meihin tulee. Vastapaino 2020. Vanhemmat riemuitsevat, kun he kuulevat pienen lapsensa sanovan ensimmäisen sanansa. He eivät tule ajatelleeksi, että lapsi on omaksunut kieltä kohdusta saakka äitinsä kautta. Kieli on lähtökohtaisesti...

Mitä tarkoittaa neljäs sektori?

Mitä tarkoittaa neljäs sektori?

Pasi Mäenpää ja Maija Faehnle: Neljäs sektori ­– kuinka kaupunkiaktivismi haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja laajentaa demokratiaa. Vastapaino 2021. Kaikki tietävät kolmannen sektorin, mutta neljäs sektori on vieraampi. Miten se eroaa kolmannesta sektorista?...

Tekniikkaa ei voi filosofikaan sivuuttaa

Tekniikkaa ei voi filosofikaan sivuuttaa

Ilkka Niiniluoto: Tekniikan filosofia. Gaudeamus 2020, 184 s. Akateemikko Ilkka Niiniluoto aloittaa teoksensa omakohtaisella huomiolla. Vaikka hän on tekniikan taidoissaan keskinkertainen, hän huomaa aamulla sängystä noustessaan, aamiaista tehdessään ja lehteä...

Teknojätit television kimpussa 

Teknojätit television kimpussa 

Ritva Leino: Median valtaajat. Teknojätit ja käyttäjät ratkaisevat television tulevaisuuden. Into 2021. 60-luvulla televisio kokosi perheenjäsenet iltaisin ruudun ääreen. Kanavia oli kaksi ja ohjelmatarjonta säädeltyä. Nyt digitaalisen median aikana ihmiset ovat...

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)