Huumorista filosofisesti

Pekka Wahlstedt

Jarno Hietalahti: Huumorin ja naurun filosofia. Gaudeamus 2018.

Ensi näkemältä huumorilla ja filosofialla ei tuntuisi olevan mitään yhteistä. Mutta tarkempi tarkastelu paljastaa, että huumori on mitä vakavin filosofinen asia. Huumori kietoutuu ihmiselämän kaikkiin puoliin. Sillä voi sekä horjuttaa että vahvistaa yhteiskunnallisia valtahierarkioita. Huumorilla voi loukata yhtä hyvin kuin luoda iloa elämään.

Huumorin olemusta ovatkin filosofit pohtineet Platonista ja Aristoteleesta lähtien, ja heistä lähtee liikkeelle myös Huumorin ja naurun filosofia. Kirjassa esitellään erilaisia aihetta käsitteleviä teorioita, kuten ylemmyysteoriaa, yhteensopimattomuusteoriaa ja huojennusteoriaa. Myös huumoria elämänasenteena tarkastellaan.

Kirjaan on haastateltu myös huumorin ammattilaisia, stand up -koomikoita Heli Sutelasta Petteri Summaseen.

Huumorin ja naurun filosofia on ensimmäinen aihetta yleistajuisesti käsittelevä suomalainen teos – ja käsittelee huumoria kiitettävän monipuolisesti ja puolueettomasti.

Ylemyysteorian mukaan huulenheittäjä asettuu kohteensa yläpuolelle ja loukkaa tätä. Esimerkiksi huumorin tuominnut Platon näki asian näin. Yhteensopimattomuusteoriassa ristiriita, vaikka isonenäinen ja kenkäinen klovni, tuottaa hupia. Huojennusteoria (esim. Freud) näkee, että ihminen purkaa ja keventää raskaita asioita huumorin ja naurun avulla.

Yleisemmin kirjan näkemys on, että huumori ja nauru ovat yllätyksenä tulevia poikkeamia vallitsevasta todellisuudesta – ihminen harvoin pystyykään ennakoimaan ja hallitsemaan naurunpurskahdustaan. Tässä poikkeavuudessa piilee myös huumorin vallankumouksellinen voima ja potentia.

Charles Chaplinin elokuva Nykyaika paljastaa tehokkuusyhteiskunnan naurettavuuden kärjistämällä teollisuustyön mekaanisuuden äärimmilleen.
Aivoton ja viihteellinen huumori taas sopeuttaa vallitsevaan järjestykseen. Rasistiset ja seksistiset vitsit nöyryyttävät ja alistavat suoraan.

Huumori elämänasenteena tarkoittaa, että ihminen pystyy ottamaan etäisyyttä omiin huoliin ja murheisiinsa ja nauramaan myös itselleen. Jos elämässä ei olisi kärsimystä, myös vitsit olisivat vähissä. Huumorin poikkeava näkökulma antaa mahdollisuuden nähdä asiat uudessa valossa.

Tiedetoimittaja 4/2020


Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä

Pääkirjoitus

Tuukka Tammi: Monikasvoinen tiedetoimittaja on valpas otus

SUURAPURAHALLA KUVATAAN ELÄIMEN TUNTEITA

Ulla Järvi: Haluatko tietää, mistä sika nauttii?
Ulla Järvi: Saparon kertomaa
EUROOPPALAISTA ELÄMÄÄ KORONAN VARJOSSA

Sanna Kivimäki: Berliinin Falling Walls täynnä tulevaisuutta ja toivoa – myös etänä
Päivi Kapiainen-Heiskanen: Sukupuoli ja -polvi korostuvat eurooppalaisten etätyökokemuksissa
Aki Petteri Lehtinen: Elämän monet mahdollisuudet

TEKIJÄINOIKEUKSILLA VOI MYÖS KIKKAILLA

Päivi Kapiainen-Heiskanen: Tiedätkö, kuka laskuttaa kuvistasi?

KENEN EHDOILLA PUHUTAAN SEKSITYÖSTÄ?

Salla Nazarenko: Puhe seksityöstä on puhetta etuoikeuksista
Näin sen luin

Aki Petteri Lehtinen: Viisautta rakastavat naiset

Kirjat

Aki Petteri Lehtinen: Drugs, please
Aki Petteri Lehtinen: Aivojen sopukoista
Pekka Wahlstedt: Yhteinen kieli ei takaa yhteistä ymmärrystä
Pekka Wahlstedt: Selviytymistarinoita uupumuksesta
Pekka Wahlstedt: Tiedekulman pokkari avaa vallan umpisolmuja

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin