Journalistiliiton historia yksissä kansissa

Leena Riska-Campbell ja Pirkko Leino-Kaukiainen: Ei mikään yhden illan juttu. Journalistien järjestäytymisen vuosisata. Edita 2018

Kirjan nimi viittaa pitkään prosessiin, joka alkoi vuonna 1889 yrityksestä rekisteröidä Suomen Sanomalehtimiesyhdistys. Ei mikään yhden illan juttu viittaa myös tähän arvosteltavana olevaan historiateokseen, jota alettiin suunnitella jo 60-luvulla. Kirja onkin perusteellinen ja yksityiskohtainen selvitys liiton kovasta työstä ja taistelusta journalistien palkkojen ja työehtojen puolesta.
Kirja saattaa olla monien lukijoiden kannalta byrokraattisenkin tarkka ja yksityiskohtainen – täytyy olla todella kiinnostunut aiheesta että jaksaa kahlata työsopimusten ja neuvotteluiden puimisen esittelyä 400 sivun verran läpi.
Onneksi kirjan lopusta löytyy selkeä tiivistelmä. Siinä liiton kehitys jaetaan kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisessä, 45 vuotta kestäneessä vaiheessa luotiin pohja yleissitovalle työehtosopimukselle. Seuraavassa 60-luvun lopulla alkaneessa vaiheessa journalistiliitto laajeni, ja mukaan tulivat aikakauslehtitoimittajat, television ja radion toimittajat, freelancerit… Liiton työtaisteluista kolme osuu tälle ajanjaksolle. Kolmas vaihe alkaa 90-luvun lamasta, jolloin työttömyyskassasta tuli tärkeämpi kuin koskaan. Nyt erityisesti digitalisoituminen on pirstonut toimittajan työtä, ja pätkätyöt ja muut epätyypilliset työsuhteet ovat yhä useamman arkipäivää.
Ei mikään yhden illan juttu keskittyy menneisyyteen, eikä juuri pohdi mikä on journalistiliiton ja toimitustyön asema ja muoto tulevaisuudessa. Tätä olisi kannattanut tutkija, koska markkinataloudessa toimitustyön – niin kuin yliopistotutkijan työnkin – proletaarisoituminen on suurin tulevaisuuden uhka ja haaste.

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)