Kielen koukeroita

Anneli Kauppinen: Mistä kieli meihin tulee. Vastapaino 2020.

Vanhemmat riemuitsevat, kun he kuulevat pienen lapsensa sanovan ensimmäisen sanansa. He eivät tule ajatelleeksi, että lapsi on omaksunut kieltä kohdusta saakka äitinsä kautta.
Kieli on lähtökohtaisesti fyysinen, kehollinen ilmiö, jollaisena se kehittyy myös varhaislapsuudessa. Kokemuksellisuus on kielen käytön ydintä vielä aikuisiälläkin, selviää Anneli Kauppisen uutuusteoksesta. Suomen kielen dosentti, kielikasvatuksen emeritaprofessori Kauppinen on tehnyt suuren työn kartoittaessaan kielen kehityksen erilaisia teorioita yksiin kansiin.
Otetaan tyhjät pois heti kättelyssä: Noam Chomskyn ”universaali kielioppi” on vaikutusvaltainen mutta ikävä kyllä harhaanjohtava teoria. Ihmisillä ei ole varsinaista yhteistä kielioppia hallussaan syntyessään, vaan sen sijaan neurologinen valmius kielen – ja myöhemmin kieliopin – oppimiselle.
Kauppinen tarkastelee kieltä yksilön kehityspsykologian ja evoluutioteorian kanssa rinta rinnan: ”Luonnonvalinta on […] suosinut puheen kehittymistä, mutta kuitenkin antanut tilaa ihmisen pitkälle kypsymisjaksolle, joka on lajimme menestymisen tärkeimpiä edellytyksiä.” Biologisesti ottaen erityisesti peilineuronit näyttelevät suurta roolia kieleen kasvamisessa. Ne mahdollistavat jäljittelyn, joka on hienosyisempää kuin lähisukulaisillamme simpansseilla tavattava matkiminen.
Kauppisen tarkastelemat lukuisat kielitieteelliset teoriat yhdistyvät siinä, että ihmiskielen evolutiivinen lähtökohta löytyy kehollisuudesta: ”ihmiskielen on oletettu kehittyneen rituaalisten liikkeiden, jäljittelyn ja osoittamisen kautta”. Tämä on johtanut multimodaaliseen kielivalmiuteen.
Ihmislapsen luova jäljittely – aikuisten kielenkäytön soveltaminen siirrettynä toisiin tilanteisiin – on jo sinällään keino keskustella. Mutta miten kieli sitten pitäisi ymmärtää?
Lupaavin tarkastelluista teorioista on kognitiivinen kielitiede, jonka mukaan kehollinen kokemus itsestä ja toisista antaa sijaa analogioille ja metaforille, joista kielenkäyttö koostuu. Esimerkiksi suuntaudumme ajassa niin kuin tuleva olisi ”edessäpäin” ja mennyt ”takana”. Käsitteellinen ajattelu itsessään kehittyy kielen kanssa, ja siksipä aivot ymmärretään ”käsitevarastona”, vaikka sanojen ja ilmausten merkitys syntyy niiden käytössä erilaisissa konteksteissa.

Käyt sä täällä usein?

Käyt sä täällä usein?

Pirjo Koskinen & Petri Nummi. Lisääntymisen vimma. Seksuaalivalinta ihmisellä ja muilla eläimillä. Art House 2021. Naisen orgasmia pidettiin pitkään mysteerinä paitsi makuuhuoneissa, myös tutkijoiden piirissä. Nyt näyttäisi tutkimuksen valossa siltä, että naisen...

Hämmentävä pamfletti korona-ajasta

Hämmentävä pamfletti korona-ajasta

Mikko Heikkilä, Mark Mallon, Merja Rantala, Venla Saalo ja Leena Valmu: Koronan kääntöpuoli. Särötär 2021. Maailman terveysjärjestö WHO julisti 11.3.2020 koronaviruksen aiheuttaman covid-19-epidemian pandemiaksi. Puolentoista vuoden ajan aihe on hallinnut medioita ja...

Tietopaketti mielen sairauksista

Tietopaketti mielen sairauksista

Leena Vähäkylä: Sairastunut mieli. Gaudeamus 2021 Vaikka fyysisiä sairauksia on onnistuttu vähentämään tieteen kehityksen ansiosta, mielen sairaudet vain pahenevat ja lisääntyvät uusien mielisairauksien diagnoosien myötä. Mielen ongelmista aikaisemminkin kirjoja...

Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa

Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa

Johan Sten: Kulta-aika - Valistus ja luonnontieteet Turun Akatemiassa. Art House 2021 Meidän aikaamme pidetään varsinaisena hyödyn aikakautena: kaikkea tiedettä ja filosofiaa myöten arvioidaan sen mukaan, miten paljon se tuottaa aineellista ja taloudellista hyötyä....

Kielen koukeroita

Kielen koukeroita

Anneli Kauppinen: Mistä kieli meihin tulee. Vastapaino 2020. Vanhemmat riemuitsevat, kun he kuulevat pienen lapsensa sanovan ensimmäisen sanansa. He eivät tule ajatelleeksi, että lapsi on omaksunut kieltä kohdusta saakka äitinsä kautta. Kieli on lähtökohtaisesti...

Mitä tarkoittaa neljäs sektori?

Mitä tarkoittaa neljäs sektori?

Pasi Mäenpää ja Maija Faehnle: Neljäs sektori ­– kuinka kaupunkiaktivismi haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja laajentaa demokratiaa. Vastapaino 2021. Kaikki tietävät kolmannen sektorin, mutta neljäs sektori on vieraampi. Miten se eroaa kolmannesta sektorista?...

Tekniikkaa ei voi filosofikaan sivuuttaa

Tekniikkaa ei voi filosofikaan sivuuttaa

Ilkka Niiniluoto: Tekniikan filosofia. Gaudeamus 2020, 184 s. Akateemikko Ilkka Niiniluoto aloittaa teoksensa omakohtaisella huomiolla. Vaikka hän on tekniikan taidoissaan keskinkertainen, hän huomaa aamulla sängystä noustessaan, aamiaista tehdessään ja lehteä...

Teknojätit television kimpussa 

Teknojätit television kimpussa 

Ritva Leino: Median valtaajat. Teknojätit ja käyttäjät ratkaisevat television tulevaisuuden. Into 2021. 60-luvulla televisio kokosi perheenjäsenet iltaisin ruudun ääreen. Kanavia oli kaksi ja ohjelmatarjonta säädeltyä. Nyt digitaalisen median aikana ihmiset ovat...

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)