Kirjasto on paljon muutakin kuin ”vain kirjasto”

Pekka Wahlstedt

Maria Forsman: Kirjavia muistoja. Elämääni kirjastojen ja tieteen maailmassa. Enostone 2020.

Monet luulevat, että kirjastot ovat vain suuria varastoja lainattaville kirjoille, ja kirjaston työntekijöiden tehtävänä on antaa kirjat ja merkitä lainat. Tämä kuva haihtuu nopeasti, kun tarttuu Helsingin yliopiston kirjaston johtavan tietoasiantuntijan Maria Forsmanin kirjaan, jossa hän kertoo 43 vuoden työurastaan tieteen ja kirjastojen maailmassa.

Kirjassa on kaksi osaa. Ensimmäinen käy historiaa läpi 1970-luvulta tähän päivään. Toisessa keskitytään ja perataan joitain tärkeitä teemoja, kuten venäjän kielen taitoa ja tarpeellisuutta sekä bibliografioiden eli julkaisuluetteloiden merkityksen ymmärtämistä tutkimuskohteena ja bibliometriikkaa. 

Viimeksi mainittu on tärkeä, koska bibliometriikka ja bibliografioiden tutkiminen kohottaa kirjastotyön tieteen tasolle. Kirjastojen ja yliopistojen välinen suhde onkin dialoginen, jossa molemmat yhtä lailla vaikuttavat toisiinsa, mikä vain vahvistuu sitä mukaa kun tietotekniikka kehittyy ja nivoutuu osaksi kirjastotyön arkea. 

Kun 50 vuotta sitten kirjastonhoitajat kirjoittivat koneella pahvisia luettelokortteja ja pujottivat niitä laatikoihin, viimeistään 2000-luvulla heistä on tullut kirjastotieteen tietoasiantuntijoita, jotka laativat tietokantoja, hakevat tietoa internetistä ja pitävät luentoja seminaareissa.

Farsmanin vuonna 2005 julkaistu informaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja käsittelee tutkimusverkostoja ja bibliometriikkaa. Forsman myös valittiin vuonna 2013 Vuoden Tieteentekijäksi.

Kirja onnistuukin osoittamaan kirjastotyön tieteellisen luonteen. Sen sijaan yliopistomaailman ja kirjastojen sosiaalinen elämä on kirjan mukaan kaikkea muuta kuin tieteellisen puolueetonta. Esimiehet pomottavat ja kateelliset työtoverit kampittavat Forsmania ja toisiaan. Eikä vain 1970-luvulla, jolloin jokaisen piti tietää kenen joukoissa seisoo ja jokaista epäiltiin petturiksi. 

Kirjavia muistoja -kirjan ansio on, että se osaa sitoa kirjastot yliopistoihin, yliopistot ympäröivään yhteiskuntaan ja näyttää miten yhteiskunnan muutokset heijastuvat yliopistojen ja kirjastojen muutoksiin niin teknisellä kuin aatteellisellakin tasolla.

Kannen kuva: Mikko Käkelä

Pääkirjoitus

Ulla Järvi: Lehdistönvapaus liukuu kahtaalle

AJATTELEMINEN ON AKATEEMINEN URA

Jaana Ahlblad: Ajattelun ajattelijat – Mielenfilosofi Pii Telakivi toivoo filosofien paluuta
Aki Petteri Lehtinen: Kirjainten kauneus – Niina Turtola tutkii typografian outouttamista

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin