Kriittinen humanismi

Aki Petteri Lehtinen

Sami Pihlström: Ihmisen maailma. Esseitä humanismista, totuudesta ja ajattelun tilasta. n & n 2021.

Kansainvälisesti tunnettu pragmatistisen filosofian asiantuntija Sami Pihlström toimii nykyisin uskonnonfilosofian professorina Helsingin yliopistossa. Hän on tuonut käytäntöä ja toimintaa painottavaa pragmatismia tutuksi kotimaiselle yleisölle akateemisten kirjoitustensa lisäksi useassa yleisymmärrettävämmässä tietokirjassa.

Uusin niistä kokoaa Pihlströmin ajatuksia aiempien julkaisujen perusteella mainioksi johdannoksi pragmatistiseen ajatteluun ja erityisesti sen ihmiskuvaan. Elämän eettisiä ulottuvuuksia käsitellyt teos Elämän ongelma: filosofian eettinen ydin (n & n 2010) oli Pihlströmin henkilökohtainen teos, mutta uutuuskirjassa hän kehittää myös uusia filosofisia avauksia.

Pihlströmin nyt kehittämä ja puolustama ”transsendentaalinen humanismi” tarkoittaa filosofisesti sitä, että ihmisten maailma on pitkälti heidän omaa luomustaan, mutta se ei tarkoita antautumista konstruktivismille. Viime kädessä ihmisestä riippumaton todellisuus tapahtumineen ja ilmiöineen määrittää ja asettaa rajat sille, miten maailmaan pitäisi ja voidaan suhtautua.

Maailma eli todellisuus ei ole kokonaan inhimillistä luomusta, vaikka inhimillinen tieto sitä onkin.

Pihlström samastaa sivistyksen kriittisyyteen, niin maailmaa kuin itseä kohtaan. Ajatuksen myötä mukaan tulee myös kirjan alaotsikon lupaama, ajankohtainen ja ikiaikainen totuuden ongelma. Se herättänee suurinta mielenkiintoa erityisesti filosofien keskuudessa, vaikka aihe koskettaa kaikkia.

Toki ”totuudenjälkeiseksi” kutsuttuna aikana ei voi liikaa korostaa totuuden puolustamista, vaikka pragmatismia usein ja turhaan syytetään totuuden käsitteen laiminlyömisestä.

Pihlström haastaa myös maallikkolukijat pohtimaan, ”miksi oikeastaan teemme niitä asioita, joita teemme”. Kysymykseksi nousevat siis jälleen myös arvot, sanalla sanoen etiikka. Herkullisen lisän filosofiseen esseekokoelmaan tuo aikalaiskriittinen pohdinta ihmisen ja hänen ajattelunsa tilasta.

Jos se olisi Pihlströmistä kiinni, pragmatistisen filosofian ohjelma tarjoaisi käsitteellisiä välineitä koko ihmisyyden parempaan ymmärtämiseen. Teos sopii siksi filosofian ja muiden ihmistieteiden oppikirjaksi, joka ryhdistää nuoren ajattelijan henkistä selkärankaa.

Kannen kuva: Mikko Suominen

Pääkirjoitus

Heljä Salonen: Enemmän särkeä ja järkeä

VIESTINNÄN KALTEVALLA JA LIUKKAALLA PINNALLA


Mikko Suominen: Jäällä – vältä, varo vai viihdy?
Ulla Järvi: Kuuntele Jussi Valtosen puhe: Havaintoja ja illuusioita
Aki Petteri Lehtinen: Vastaiskujen vastaiskut – Entä kun tutkijat selittävätkin aiheensa itse?
Sanna Kivimäki: Tiede – viestijöiden ja toimittajien yhteismaa
Arja-Leena Paavola: Korona-aika kannusti museoita podcastien tekoon
”PYRITÄÄN RAPAUTTAMAAN MUN USKOTTAVUUTTANI TOIMITTAJANA”


Mari Heikkilä: Toimittajien häirintä on ongelma, johon pitää puuttua

NAISTEN HISTORIA ON MUUTAKIN KUIN TARINOINTIA


Päivi Kapiainen-Heiskanen: Alkuperäislähteillä myytit murtuvat – Helena Ruuska ja Minna Maijala ottivat tutkijan asenteen kohteisiinsa
Teuvo Peltoniemi: Maggie Walz – varhainen amerikansuomalainen suffragetti

AJASSA LIIKKUVAA


Niklas Bengtsson: Dopamiinipaukku kauhukirjallisuutta
Sanna Kivimäki: Vähin äänin vaikuttaa – Tieteen ja taiteen liitto näyttämöllä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin