Kuuntele Jussi Valtosen puhe: Havaintoja ja illuusioita

Median toivotaan kertovan maailmasta sellaisena kuin se on – ei sellaisena kuin toimittaja sen näkee, totesi kirjailija ja tutkija Jussi Valtonen puheessaan, joka kuultiin 8. Kansallisessa tiedeviestintäkongressissa Helsingissä marraskuussa. Nyt voit kuunnella koko tallennetun puheen!

Kuva: Laura Malmivaara

– Yksi median tärkeimmistä tehtävistä on valita, mikä on uutisarvoista, ja mikä ei. Arvioidaan, että maailmassa julkaistaan noin 1,8 miljoonaa vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusta vuodessa. Se tarkoittaa miltei viittätuhatta tutkimusta joka päivä.

– Jos toimittajalta kysyy, mitä kannattaa uutisoida, hän vastaa ehkä kuten viestinnän tutkijat Syracusen ja Tel Avivin yliopistoista. Viestinnän professoreiden Pamela Shoemakerin ja Akiba Cohenin mukaan uutisoitavien aiheiden valintaan on kaksi kriteeriä ylitse muiden: poikkeuksellisuus ja yhteiskunnallinen merkitys. Tapahtumaa pidetään usein uutisarvoisena, jos se on epätavallinen, yhteiskunnallisesti merkittävä tai molempia.

– Lääketieteessä esimerkiksi covid-19-rokotteiden vaikuttavuustutkimuksia on helppo pitää sekä epätavallisina että yhteiskunnallisesti merkittävinä tapahtumina. Niistä uutisoitiinkin laajasti, muistutti Jussi Valtonen.

– Sosiaalisen median aikakaudella tuntuu tulleen tärkeäksi muodostaa käsityksiä maailmasta nopeasti ja ehdottomasti.

– Niiden pitää mahtua 280 merkkiin, niitä täytyy muodostaa joka hetki, ja ne tulee julistaa heti muille, kuin jalkapallo-ottelun katsomossa, merkiksi siitä, keiden puolella on. Kiihdymme helposti, kun näkemyksiämme haastetaan, tulemme yhä varmemmiksi siitä, että näemme maailman, emme ainoastaan sellaisena kuin se on, vaan jopa ainoalla oikealla tavalla.

– Yhdestä pilkku kahdeksasta miljoonasta tieteellisestä tutkimuksesta löydämme usein myös todisteet sille, että näkemyksemme maailmasta on ainoa oikea.

– En tiedä teistä, mutta minusta tämä järjestely ei tunnu toimineen kovin hyvin, totesi Jussi Valtonen.

KUUNTELE KOKO PUHE:
https://soundcloud.com/tiederadio/tiede-on-totta-toistaiseksi-jussi-valtonen

LUE KOKO PUHE:
https://tjnk.fi/fi/ajankohtaista/havaintoja-ja-illuusioita-tutkija-jussi-valtonen-pohtii-tiedon-ja-tietamisen-rajoja

 

Kannen kuva: Mikko Suominen

Pääkirjoitus

Heljä Salonen: Enemmän särkeä ja järkeä

VIESTINNÄN KALTEVALLA JA LIUKKAALLA PINNALLA


Mikko Suominen: Jäällä – vältä, varo vai viihdy?
Ulla Järvi: Kuuntele Jussi Valtosen puhe: Havaintoja ja illuusioita
Aki Petteri Lehtinen: Vastaiskujen vastaiskut – Entä kun tutkijat selittävätkin aiheensa itse?
Sanna Kivimäki: Tiede – viestijöiden ja toimittajien yhteismaa
Arja-Leena Paavola: Korona-aika kannusti museoita podcastien tekoon
”PYRITÄÄN RAPAUTTAMAAN MUN USKOTTAVUUTTANI TOIMITTAJANA”


Mari Heikkilä: Toimittajien häirintä on ongelma, johon pitää puuttua

NAISTEN HISTORIA ON MUUTAKIN KUIN TARINOINTIA


Päivi Kapiainen-Heiskanen: Alkuperäislähteillä myytit murtuvat – Helena Ruuska ja Minna Maijala ottivat tutkijan asenteen kohteisiinsa
Teuvo Peltoniemi: Maggie Walz – varhainen amerikansuomalainen suffragetti

AJASSA LIIKKUVAA


Niklas Bengtsson: Dopamiinipaukku kauhukirjallisuutta
Sanna Kivimäki: Vähin äänin vaikuttaa – Tieteen ja taiteen liitto näyttämöllä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin