Lehdistönvapaus liukuu kahtaalle

Ulla Järvi

Toimittajat ilman rajoja -järjestön kartta näyttää sananvapauden tilan maailmassa. (Kuva: www.rsf.org)

Näinä aikoina uutisia sekä tarvitaan että seurataan. Etenkin meillä Suomessa uutismediaan myös luotetaan. Luottamus kertoo journalismin korkeasta tasosta. Täällä toimittajat ovat saaneet toimia varsin vapaana ulkoisesta painostuksesta ja rajoituksista. Uusimmassa Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä Suomi on edelleen toisella sijalla.

Huolestuttava kehityskulku on kuitenkin käynnissä Euroopassa, sillä vapaimpien maiden joukossa on eurooppalaisia valtioita enää 12, vähemmän kuin koskaan aikaisemmin. Esimerkiksi Saksan sijoitus romahti ääriliikkeiden ja salaliittoteorioiden kannattajien jatkuvien väkivaltaisten journalisteihin kohdistuvien hyökkäysten takia.

Toinen vakava uhka lehdistönvapaudelle on sosiaalisen median vaikutusvallan nousu. Some-jätit vievät mainostulot journalistiselta medialta ja samalla tarjoavat alustan disinformaatiolle ja sen jakamiselle. Kun paikkoja sananvapauden käyttämiselle on enemmän kuin koskaan, sosiaalinen media ei silti takaa rajatonta vapautta. Kehityskulku on pahimmillaan päinvastainen.

Tiedetoimittaja-lehden tässä numerossa käsitellään sananvapautta monesta näkökulmasta.

Toimittaja ja tietokirjailija Kalle Virtapohja tekee pitkän kaaren Suomen lehdistön 250-vuotiseen historiaan. Virtapohja aloittaa juttunsa amerikkalaisesta katastrofista Capitoliumilla, jonka tapahtumat kulminoituivat twiiteillään maailman mediatilaa hallinneen Donald Trumpin Twitter-tilin sulkemiseen. Virtapohja nostaa esiin myös suomalaisen sananvapauden historiaan 1700-luvun puolivälissä vaikuttaneen miehen, Peter Forsskålin, traagisen tarinan.

Toimittaja Arja-Leena Paavola on seurannut Ruotsin koronastrategian ympärillä käytävää keskustelua. Tutkijoiden ja journalistien sananvapautta on haastettu yllättävän voimakkaasti maassa, joka on kolmantena lehdistönvapausindeksissä. Paavola kirjoittaa, miten ruotsalaismedioilla ajatellaan perinteisesti olevan eräänlainen kansanvalistajan rooli. ”Nykyisessä epidemiatilanteessa konsensuksen vaatimus on vahva. Eriävien mielipiteiden esittäminen vaatii rohkeutta, vaikka taustalla olisikin vankkaa tieteellistä näyttöä”, toteaa Paavola laajassa jutussaan.

Väitöskirjatutkija ja toimittaja Salla Nazarenko on profiloitunut muun muassa suomalaisen rakenteellisen korruption asiantuntijana. Hän nostaa kolumnissaan esille kiinnostavan ja tärkeän kulman asiantuntijajulkisuuteen. Saatuaan palautetta tv-haastattelussa pukeutumisestaan Nazarenko kysyy: ”Tuleeko minusta uskottavampi, jos stailaaja päättää, minkä värinen paita sopii ihooni televisiossa ja jos vaihdan silmälasini näyttävämpiin? Huoliteltu ulkonäkö tuo itsevarmuutta ja pukeutuminen on viesti. Saisinko stailaajalta sen viimeisen ruiskauksen uskottavuutta, jonka jälkeen kaikki sanomiseni jäisivät mieleen?”

Nazarenko viittaa VTV:n pääjohtaja Tytti Yli-Viikarin stailauspalveluiden ympärillä käytävään keskusteluun, jollaista meillä ei ole ennen nähty. Mitä tapahtuu asiantuntijuudelle ja sananvapaudelle, jos mediajulkisuuteen pääseminen vaatii huoliteltua ulkoanäköä? Tätä voi moni pitää triviaalina huolena, mutta etenkin monet naispoliitikot ovat tunnistaneet ulkonäköpaineet jo kauan. Aina vain henkilökeskeisemmäksi käyvä journalismi voi tätä kehityskulkua entisestään vahvistaa.

Kannen kuva: Mikko Käkelä

Pääkirjoitus

Ulla Järvi: Lehdistönvapaus liukuu kahtaalle

AJATTELEMINEN ON AKATEEMINEN URA

Jaana Ahlblad: Ajattelun ajattelijat – Mielenfilosofi Pii Telakivi toivoo filosofien paluuta
Aki Petteri Lehtinen: Kirjainten kauneus – Niina Turtola tutkii typografian outouttamista

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin