Tutkitun tiedon teemavuoden tavoite on kunnianhimoinen: kaikki suomalaiset kielestä riippumatta pitäisi saada tutkitun tiedon ja luotettavien tietolähteiden äärelle tämän vuoden aikana.
Ylijohtaja Atte Jääskeläinen korostaa mielikuvien merkityksen ymmärtämistä, koska uskomusten, maailmankuvien, vaikuttamisen ja manipulaation mekanismeilla on keskeinen rooli disinformaatiossa.
(Kuva: Opetus- ja kulttuuriministeriö)
Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 kokoaa yhteen tutkitun tiedon tunnettuutta edistäviä tapahtumia ja tekoja sekä vahvistaa niiden näkyvyyttä.
Aikataulu kuulostaa tiukalta, mutta sitä sen on syytäkin olla. Vuoden alusta lähtien on saatu lukea esimerkiksi yhdysvaltalaisista salaliittoteorioista politiikassa ja koronarokotusten suhteen. Ilmiöt eivät ole yksinomaan amerikkalaisia, vaan samat uhat koskevat myös suomalaisia.
Verkon ja somen kanavilla levitettävä perätön informaatio tavoittaa lähes kaikki maailman ihmiset. Toisaalta puhe ”valeuutisista” ja varsinaiset valeuutiset viljelevät epäilyä kaikkea tietoa kohtaan.
Faktat eivät saa hukkua informaatiotulvaan
Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Atte Jääskeläinen painottaa faktojen merkitystä informaatiotulvan keskellä.
– Politiikalla on melkoinen houkutus vastata vääristyneisiin mielikuviin ja tarjota sen mukaisia vastauksia. Kestääkö demokratia sen, että tutkittu tieto haastetaan pelkkien mielikuvien auktoriteetilla? Jääskeläinen kysyy ja vastaa:
– Tätä teemavuotta tarvitaan, jotta havahdumme siihen, että tietoa pitää puolustaa, ja sitä pitää puolustaa taitavasti. Ei riitä, että tiedeyhteisö tietää. Tiedolla on vaikuttavuutta vasta, kun se johtaa tietynlaiseen käyttäytymiseen tai päätöksiin.
Jääskeläisen mukaan ihmismielen toimintaa tutkimalla voitaisiin ymmärtää paremmin, miksi totuus niin usein häviää valheelle. Tietoisuustutkimus onkin kasvava monitieteinen tutkimusala.
– Vastaus tähänkin voi löytyä tieteestä. Tutkitusta tiedosta viestiminen voi olla paljon nykyistä tehokkaampaa, jos ihmismielen toimintaa ymmärretään paremmin ja tätä tietoa käytetään.
Jääskeläinen korostaa mielikuvien merkitystä, koska uskomusten, maailmankuvien, vaikuttamisen ja manipulaation mekanismeilla on keskeinen rooli disinformaatiossa.
– Meidän on kyettävä erottamaan ja esittämään ne tutkimuksen periaatteet, joiden varassa tieto erottuu disinformaatiosta, Jääskeläinen sanoo.
Taustalla on kansallinen tiekartta
Suomen Akatemian ylijohtaja Riitta Maijala jatkaa, että Tutkitun tiedon teemavuoden taustalla on kansallisen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartta. Sille rakentuvat hänen mukaansa myös koko Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi.
– Tavoitteemme on tarjota tutkittua tietoa kaikille kansalaisista päättäjiin, jotta he voisivat toimia paremmin vaikkapa koronan kukistamisessa, Maijala sanoo.
Maijala uskoo, että Tutkitun tiedon teemavuosi tarjoaa puitteet sekä tieteentekijöiden että eri organisaatioiden entistä syvemmälle yhteistyölle. Myös yleisölle tarjotaan tietoa tieteestä.
– Verkostomaisen teemakokoonpanomme ansiosta mukana hankkeessa on useita toimijoita sekä tapahtumia ja toimintoja. Lisäämme näin tutkitun tiedon saavutettavuutta ja keskustelua aiheista.
Keskustelu ja kriittinen dialogi ovat siksikin tärkeitä, että ilman niitä liberaali demokratia joutuu koetukselle, Atte Jääskeläinen lisää.
– Haaveilen tästä vuodesta kysymysten esiin nostajana, Jääskeläinen toteaa.
Tiedetoimittajia ja -viestijöitä tarvitaan
Myös huoli painaa. Tieteen päivien ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja, Maria Lähteenmäki toteaa, että epäluottamus tutkittuun tietoon tulee ottaa vakavasti.
Professori Maria Lähteenmäki lohduttaa, ettei kaikkien huippututkijoidenkaan tarvitse olla mestarillisia popularisoijia, koska sitä varten on journalisteja ja tiedeviestinnän ammattilaisia.
(Kuva: Itä-Suomen yliopisto)
– Kun tieto ei saavuta kaikkia, olemmeko kääntyneet sisäänpäin?
Itä-Suomen yliopistossa arktisten alueiden ja Suomen historian professorina toimivan Maria Lähteenmäen ratkaisu on tutkimusprosessin selittäminen yleisöille. Kaikki huippututkijat eivät ole mestarillisia popularisoijia, ja siksi tarvitaan journalisteja sekä tieteestä tiedottajia.
– Tutkittu tieto on yhteiskunnan kivijalka, Lähteenmäki sanoo.
– Sitä käytetään teknologiasta kaunokirjallisuuteen. Internet ei sinänsä ole ongelma, vaan se, ettei ole helppoa erottaa tutkittua tietoa populistisesta tai harhaanjohtavasta informaatiosta.
Lähteenmäen mukaan vielä isompi ongelma on se, että ihmiset eivät aina halua uskoa tietoa. Näin tiedollinen ongelma muuttuu valtakysymykseksi esimerkiksi salaliittoteorioiden kohdalla.
– Internet on muuttanut meille asumaan. Enää ei riitä kertoa, vaan pitää perustella ja selittää, Lähteenmäki summaa tieteentekijöiden ja tiedejournalistien tehtävän.
Lapsissa on tulevaisuus
– Tutkimustulokset on vietävä käytäntöön, jotta niillä olisi kansalaisille merkitystä, sanoo Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola.
Teemavuoden mediatilaisuudessa Jani Erolan kanssa keskustelleen Tiedekeskus Heurekan toimitusjohtajan Mikko Myllykosken mielestä etenkin lapsille on selitettävä tutkimustiedon yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lapsuudessa luodaan elämän mittaan karttuvan tiedepääomamme pohja.
Heurekan toimitusjohtaja Mikko Myllykosken (vas.) mukaan ihmisen tiedepääoma ei ole vain faktoja, vaan myös puheenaiheita ja asenteita, suhtautumista ja kytköksiä tieteeseen. Kuvassa hänen kanssaan pytyillä istuvat Heurekan ”Suoliston salaisuus” -näyttelyssä Giulia ja Jill Enders. Näyttely perustuu jälkimmäisten menestyskirjaan ”Darm mit Charme” ja on esillä syyskuulle asti.
(Kuva: Heurekan viestintä)
– Siinä minua viehättää se, että näkökulma ei ole meidän tiedetoimittajien, -viestijöiden tai -kasvattajien, joita kaikkia tarvitaan, vaan tilannetta tarkastellaan yksilön näkökulmasta.
Myllykosken mukaan yksilön tiedepääomaan kuuluu kaikki tieteeseen kytkeytyvät resurssit, joita hän elämänsä aikana kerryttää. Ei vain tieto ja osaaminen, vaan myös asenteet, suhtautuminen ja kytkökset tieteeseen työn, harrastusten, perheen tai ystävien kautta ja tiede puheenaiheena.
Aikuisten ja tieteen ammattilaisten maailmassa professori Jani Erola puolestaan näkee parannettavaa. Tutkittu tieto kun ei itsestään jakaannu varttuneimmillekaan itsestään.
– Loistavakin tutkija voi tarvita jonkun toisen selittämään tutkimusmenetelmiään ja -tuloksiaan, Erola sanoo.
Hän peräänkuuluttaakin yhteistyötä tutkijoiden ja tiedetoimittajien välillä, jotta uusi tutkittu tieto saataisiin ymmärrettävästi esille myös kansalaisille. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin usein politiikka, joka määrittää rahoituspäätöksillään tutkittavia aiheita.
– Ideaalitapauksessa tutkija tai tiedetoimittaja voi selittää yleisöille tieteellisen tiedon kriteerit, jotta yleisöt voisivat ymmärtää myös tieteen tuloksia, Erola esittää.
Teemavuoden kovat tavoitteet – Tiedetoimittajain liitto mukana
Teemavuosi kokoaa yhteen tapahtumia ja tekoja, joiden avulla halutaan muodostaa monipuolinen kuva tutkitusta tiedosta ja sen roolista esimerkiksi yksilön hyvinvoinnin ja yhteiskunnan toiminnan kannalta. Teemavuoden kalenterissa on jo yli 70 erilaista tiedetapahtumaa.
Teemavuonna nostetaan esille tutkitun tiedon lähteitä, kuten tutkimustietoa, tilastoja, selvityksiä ja analyysejä sekä tiedon luonnetta, johon kuuluu tiedon päivittyminen uusien tutkimustuloksien myötä.
Tavoitteena on tehdä tutkitusta tiedosta entistä näkyvämpää ja saavutettavampaa sekä tiivistää tutkitun tiedon parissa toimivien yhteistyötä.
Teemavuoden kohderyhmänä ovat kaikki kansalaiset, päättäjät ja elinkeinoelämä. Erityisenä kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret, joiden toivotaan saavan teemavuodesta luovuutta, innostusta ja uskoa tulevaisuuteen.
Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 järjestävät opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia ja Tieteellisten seurain valtuuskunta.
Teemavuosi alkoi Tieteen päivistä ja Tieteiden yöstä. Suomen tiedetoimittajain liiton 8. Tiedeviestinnän kansallinen konferenssi on mukana teemavuoden ohjelmassa. ”Tiede on totta toistaiseksi” -konferenssi järjestetään 25. marraskuuta. Liiton hallituksen koulutustoimikunta kokoaa ohjelman, johon kerätään ideoita koko jäsenkunnalta talvella 2021. Yhteistyökumppani on Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta.
LINKKEJÄ:
www.tutkittutieto.fi